Talous

Sijoitusraha virtaa vuokrakaksioihin – asiantuntija pelkää ylikuumenemisen johtavan asuntojen hintojen ja vuokrien laskuun

Asuntomarkkinoiden toimijat ovat erimielisiä siitä, miten ennätysmäisen suuri sijoittajakysyntä vaikuttaisi asuntojen hintoihin ja vuokriin.

Ammattimaiset sijoittajat ovat innostuneet parin kolmen viime vuoden aikana yhä enemmän käyttämään hoidossaan olevia varoja erilaisiin kiinteistöihin. Rahaa menee nyt etenkin kasvukeskusten asuntoihin.

Ammatikseen sijoittavat, kuten rahastot, sijoitusyhtiöt sekä vakuutus- ja eläkeyhtiöt, rakennuttavat omistukseensa kerrostaloja vuokrakäyttöön. Niitä syntyy pääkaupunkiseudulle, mutta myös muihin kasvukeskuksiin, joissa asunnoille on kysyntää.

Ammattimaisten kiinteistö­sijoitusten arvo nousee kiinteistötieto KTI:n tilaston mukaan ­tänä vuonna kaikkien aikojen ennätykseen. Mennään siis ohi vuoden 2007, jonka jälkeen syöksyttiin finanssikriisin aloittamaan taantumaan.

Rahaa kiinteistöihin ajaa talous- ja korkotilanne. Vakaan tuoton tarjoava kiinteä sijoituskohde on alkanut kiinnostaa, koska korkosijoitukset tuottavat heikosti ja muissa sijoituksissa tappioiden riski on suurempi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kiinteistösijoittamisen eri lajeissa asuntosijoittaminen nousee KTI:n tilaston mukaan ennätykseen. Vielä viime vuonna liike- ja toimistosijoittaminen vetivät enemmän rahaa, mutta tänä vuonna asunnot vievät kiinteistörahasta jo 40 prosenttia.

Tässä eivät ole vielä kaikki asuntokaupat, vaan ainoastaan isot, miljoonan euron ylittävät. Mukana eivät ole piensijoittajien ja oman asunnon ostajien tätä pienemmät kaupat.

Entä miten tämä koskettaa tavallista kuluttajaa – siis meitä kaikkia, jotka asumme joko vuokra-asunnossa tai omistus­asunnossa? Alkavatko sijoitus­virta ja sen tuottama rakentamisen vilkastuminen näkyä vuokrien ja asuntojen hinnoissa?

Yleinen talousviisaushan kytkee tarjonnan ja kysynnän toisiinsa. Jos asuntotarjontaa tulee lisää, sen pitäisi näkyä ajan mittaan kohtuullisempina hintoina.

Toistaiseksi tästä on niukasti näyttöä. Tilastokeskuksen luvut kertovat, että tänä vuonna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat 2,5 prosenttia ja muualla 2,3. Ero ei siis ole suuri.

Pääkaupunkiseudun sisällä vuokrat nousivat Espoossa ja Vantaalla noin 3 prosenttia, Helsingissä noin 2 prosenttia ja Helsingin ydinkeskustassa 1,5 prosenttia.

Omistusasuntojen hinnoissa näkyy eriytymistä. Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat keski­määrin nousseet 3,6 prosenttia, mutta muualla Suomessa ne ovat laskeneet 0,7 prosenttia.

Toisin sanoen pääkaupunkiseudulla, jossa rakentaminen on vilkkainta, asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousua. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella hintoja vetävät luultavasti alas muuttotappioalueet, joissa ei rakenneta.

Vuokrissa on nähtävissä jonkinlaista maltillistumista lähtien Helsingin keskustasta, jossa vuokrien nousu on hidastunut.

Miten lukuja tulkitsevat asuntomarkkinoiden toimijat? Riippuu siitä, keneltä kysyy.

Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan kiinteistörahastojohtaja Kim Särs ei hyväksy näkemystä, että ennätysmäisen suuri sijoittajakysyntä nostaisi asuntohintoja ja vuokria.

”Hinnat voisivat olla vielä ­korkeammalla, jos uudisrakentamista ei olisi saatu vauhtiin sijoittajien tuella.”

Kysyntä on Särsin mielestä myös tuonut markkinoille uusia pienehköjä rakennusalan yrityksiä, jotka haastavat jättejä uusilla toimintatavoilla ja edullisemmilla hinnoilla.

”Esimerkkejä ovat kahden ­viikon putkiremontit ja talousohjattu toimintatapa, joilla lu­vataan kymmenien prosenttien säästöjä remonteissa.”

Särs toivoo rakentamisen vauhdin jatkuvan. Toista näkemystä edustaa Vuokraturva–Myyntiturva-ryhmittymän hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola, joka varoittelee ylikuumenemisesta.

Metsolan mielestä asuntoja ei ole riittävästi, mutta nykyinen rahastovetoinen rakentaminen vinouttaa tarjontaa pahasti, koska ”kaikki” haluavat rakentaa pieniä vuokrakaksioita. Kohderyhmäkin on kaikilla sama, ”hyvin toimeentulevat nuorehkot pariskunnat”.

”Nämä ovat menneet hyvin kaupaksi, mutta kohderyhmä on lopulta suppea. Kun näiden vuokrakysyntä hiipuu, kuten on jo tapahtumassa, se kääntää vuokrat ja myöhemmin ketju­reaktiona myös asuntojen hinnat laskuun.”

Kaksioita rakennetaan, koska markkinoiden halutuinta kokoa, yksiöitä, ei voida tehdä riittävästi viranomaisten sääntelyn takia. Niinpä tehdään seuraavaksi pienintä kokoa.

Metsola kehottaa rahastoja ja rakentajia panemaan osan hankkeistaan jäihin. Hän uskoo, että asiaa on alettu miettiä, vaikka ”asuntomarkkinoiden tuntemus näkyy monella tulokkaalla olevan kevyt”.

Jos Metsolan varoitukset toteutuvat, tapahtuu se, mitä monet asukkaat toivovat ja sijoittajat pelkäävät: hinnat ja vuokrat kääntyvät laskuun, ja tuotto-odotukset pettävät.

Fakta

Asuntoja on 2,6 miljoonaa


 Suomessa on noin 2,6 miljoonaa asuntoa, joista noin 820 000 on vuokra-asuntoja.

 Niistä 17 prosenttia on ammattimaisten sijoittajien omistamia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, 36 prosenttia yksityisten sijoittajien vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, 29 prosenttia kuntien omistamia tuettuja vuokra-asuntoja ja 19 prosenttia muiden toimijoiden omistamia tuettuja vuokra-asuntoja.

Lähde: KTI

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    7. 7

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    8. 8

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    9. 9

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    10. 10

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta, kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää