Talous

Pian juomapullokin on puuta – Saimaan sopukoissa pellepelottomat miettivät, mitä kaikkea puusta voisi tehdä

Kaakkois-Suomessa sijaitsee maailman suurin metsätuotteiden tutkimuskeskittymä.

Näkymä on kuin James Bond -elokuvasta.

Juuri ja juuri henkilöauton mentävä silta johtaa pienelle saarella, jota ympäröi tummana ja pelottavana virtaava Vuoksi.

Saaren toisella puolen jylhä patomuuri on kuivattanut uoman. Tuonne syvälle joen pohjan kivikasoihin ei olisi kiva pudota.

Olemme vanhassa lankarullatehtaassa. Täällä toimii metsäjätti Stora Enson suurin tutkimuskeskus. Rakennuksen sopukoissa häärii noin 70 tutkijaa muun muassa neljä miljoonaa kertaa suurentavien mikroskooppien kanssa. Käytävillä on hätäsuihkuja vaaratilanteiden varalle.

Yksi tutkijoista on Kalle Riihinen, joka on saanut rikostutkinnallisen koulutuksen muun muassa Clevelandin poliisissa ja Teessiden yliopistossa Britanniassa.

Hänen tehtävänsä on analysoida metsätuotteiden dna-näytteitä uudella teknologialla, joka on mullistanut näytteistä saatavan tiedon määrän. ”Nykyisin saamme niin paljon dataa, ettei siitä ole pulaa. Enemmän mietityttää se, mitä haluamme saada irti tiedosta”, hän sanoo.

Stora Enson tutkimuslaitossaari on osa metsäteollisuuden Piilaaksoa lähellä Venäjän rajaa Kaakkois-Suomessa. Kyseessä on maailman suurin metsäteollisuuden tutkimuskeskittymä.

Se koostuu UPM:n Kaukaan tehtaiden yhteydessä olevasta tutkimuskeskuksesta, Metsä Groupin Joutsenon tehtaista ja Stora Enson Kaukopään tehtaiden tutkimuskeskuksesta sekä Lappeenrannan yliopistosta. Täällä kolmatta sataa ihmistä tutkii päivästä toiseen vain sitä, mitä puusta voi tehdä.

”Meneillään on metsäteollisuuden iso muutosmatka, ja tässä muutoksessa pohjoismaisesta puusta tehtävät innovaatiot ovat merkittävässä asemassa”, sanoo Stora Enson kuluttajapakkauspuolen innovaatiojohtaja Ismo Saarinen.

Esimerkiksi UPM:llä patenttihakemusten määrä on kasvanut vuoden 2009 vähän yli sadasta lähemmäksi neljää sataa vuodessa.

”Tutkimusputken pitää olla koko ajan täynnä eri vaiheen hankkeita, sillä teknologia-alasta riippumaton perussääntö on, että menee viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin tuote on saatu kehitettyä kaupalliseen tarkoitukseen”, sanoo UPM:n strategian kehityksestä teknologia-alueella vastaava johtaja Pekka Hurskainen.

Kysymys ei olekaan enää siitä, etteikö puu voisi korvata muoveja, puuvillaa, fossiilisia kemikaaleja, polttoaineita tai jopa metalleja, vaan siitä, tutkitaanko oikeita asioita ja pystytäänkö niillä tekemään liiketoimintaa.

Metsäyhtiöt ovat perinteisesti olleet kiinnostuneita siitä, miten paperia, kartonkia ja sellua voisi tehdä taloudellisemmin ja nykyisin myös kuluttajien ja poliitikkojen vaatimuksesta ympäristöystävällisemmin.

Uusinta uutta on kehitetty paljon VTT:llä ja Aalto-yliopistolla, toki paljon metsäyhtiöiden kanssa. Suomalaiset metsäyhtiöt sijoittavat vuosittain noin 100 miljoonaa euroa tutkimukseen, mikä ei ole paljon yhtiöiden 25 miljardin euron liikevaihdosta.

”Metsäteollisuuden olisi pitänyt herätä jo kauan aikaa sitten uusimaan tuotantoa. Yhtiöt ovat keskittyneet vanhojen tuotteiden tehostamiseen, minkä takia uudet innovaatiot ovat jääneet vähäisiksi”, sanoo Aalto-yliopiston puutekniikan professori Olli Dahl.

Stora Enso tutkii Imatralla pääasiassa valmistamiaan pakkausmateriaaleja, joita sadat miljoonat ihmiset hypistelevät käydessään vaikkapa McDonalsilla, Starbucksilla tai ostaessaan pakattuja tuotteita kaupoista. Esimerkiksi merkittävä osa hienoimpien älypuhelinpakkausten sisusosista on tehty Stora Enson kehittämistä materiaaleista.

Stora Enson teknologiajohtaja Markus Mannström on varma, että tulevaisuudessa markkinoilla tulee olemaan koko ajan enemmän puusta peräisin olevia tuotteita, joiden moni ei voisi kuvitellakaan olevan puuta.

Hänen mukaansa keskeisiä paperin korvaavia alueita on kolme:

1. Mikro-, nano- ja muut kehittyneet sellut.

2. Puun ainesosat kuten ligniini, hemiselluloosa ja selluloosa, jotka muodostavat pohjan tulevaisuuden biokemikaaleille.

3. Puusta tehtävät biopolttoaineet.

Erittäin lujalla mikro- ja nanokuidulla voidaan korvata muoveja ja metalleja sekä tehdä todennäköisesti pian jopa läpinäkyvää muovikelmun kaltaista päällystettä.

Ligniinillä puolestaan voidaan korvata liimojen fossiilisia ainesosia.

UPM tekee jo biopolttoainetta ajoneuvoihin, mutta puusta voidaan pian valmistaa myös lentokoneiden käyttämää kerosiinia.

”Metsäteollisuus ei ole millään muotoa hiipuva ala, vaan uudet tekniikat korvaavat vanhat. Tässä kilpailussa täytyy olla kärjessä koko ajan. Jotta Suomi pysyy johtavana metsätutkimuksen maana, hallituksen pitäisi panostaa enemmän korkeakoulujen perustutkimukseen. Nyt ei hyvältä näytä”, Mannström sanoo.

Stora Enson tutkimuskeskuksen sopukoissa etsitään muun muassa keinoja, miten nanosellulla voitaisiin korvata muissa nestepakkauksissa käytettävä ohuenohut alumiinikerros.

Tai miten pakkauksiin tulisi lisää älyä niin, että kuluttaja voisi puhelimellaan tarkistaa vaikkapa pakkauksen sisällä olevan tuotteen aitouden ja tarkan alkuperän.

”Koko ajan on tärkeämpää, että myös metsäyhtiöt ovat suoraan yhteydessä kuluttajiin, jotka viime vaiheessa tekevät ostopäätökset. Meidän pitää tietää, millaisia pakkauksia he haluavat”, sanoo Stora Enson projektijohtaja Jukka Kankkunen.

Kisa on kovaa. Esimerkiksi juomia valmistava Calsberg aikoo tuoda markkinoille puukuidusta valmistavan biohajoavan pullon vuonna 2018. Sitä kehittää Tanskan teknologinen yliopisto ja pakkausyhtiö EcoXpack.

Kuluttaja kiinnostaa myös UPM:n päätutkimuskeskuksessa Lappeenrannan Kaukaan tehtailla. Tutkimuskeskuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1800-luvun lopulla rakennetusta sellutehtaasta. Ikkunasta näkyy, kuinka jatkuva rekkojen virta tuo tehtaalle puuta.

UPM:n Kaukaan laitoksilla tutkitaan oikeastaan kaikkea muuta paitsi pakkausmateriaaleja, joita yhtiö ei tee.

Uutta liiketoimintaa etsitään esimerkiksi biopolttoaineista, biokemikaaleista ja kovaäänisissä käytettävistä biokomposiiteista. Tutkimuskeskuksen viereisessä tehtaassa valmistetaan biodieseliä, joka on kehitetty täällä tutkimuskeskuksessa.

Muovien kaltaisten tuotteiden kuten muovipullojen valmistaminen uusiutuvista raaka-aineista on biokemikaalien yksi mahdollinen sovelluskohde.

UPM, VTT ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneet Otaniemen nanosellukeskuksessa selluloosasta lääketieteessä käytettävän erittäin puhtaan GrowDex-biofibrillin, jossa solut viihtyvät toistaiseksi tuntemattomasta syystä poikkeuksellisen hyvin. Siksi se sopii hyvin soluviljelmien tukiaineeksi. Tuotanto on siirretty nyt Kaukaalle.

Helsingin yliopistossa on onnistuttu kasvattamaan pienenpienien sellukuitujen avulla maksasoluja, kantasoluja, hermosoluja ja sydänsoluja. Tämän sellun litrahinta on noin 32 000 euroa, tosin sitä myydään noin 160 euroa maksavissa viiden millilitran pakkauksissa.

Tavallisen sellun kilohinta on viime aikoina liikkunut alle eurossa.

UPM on perustanut keväällä innovaatioyksikön tuki- ja opetuskeskus Biomedicumiin Helsingin Meilahteen, vaikka toistaiseksi lääketiedesellu on yritykselle enemmän imagokysymys kuin varsinainen keskeinen liiketoiminta.

Puun monipuolisuudesta on esimerkki myös UPM:n materiaaleista vuonna 2014 rakennettu auto. Se on tehty 70 prosenttisesti erilaisista puusta kehitetyistä ainesosista, joita on silmämääräisesti mahdotonta erottaa muovista tai metalleista.

Keskeinen kysymys metsäyhtiöille on se, saavatko ne uusista keksinnöistä ja korkeamman jalostusasteen tuotteista parempaa tai edes samaa tuottoa kuin nykyisistä tuotteista. Ja onko niistä massatuotantoon.

Joka tapauksessa merkittävä osa metsien puusta käytetään edelleen selluun, pakkausmateriaaleihin, paperiin, vaneriin ja lautoihin, sillä niitä ei kannata tai voi tehdä muusta kuin puusta.

”Kyse ei ole siitä, etteikö uusista tuotteista olisi esimerkiksi paperin korvaajaksi, vaan siitä, millä aikavälillä ja millä mittakaavalla se missäkin tuotteissa tapahtuu”, sanoo metsäteollisuuden tulevaisuutta tutkinut Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja Lauri Hetemäki.

”Ei ole myöskään näköpiirissä yhtä suurta innovaatiota, joka korvaisi hiipuvan paperin. Kyse on monien tuotteiden yhdistelmästä.”

Oikaisu 28.12. kello 12.47: Niin sanottuun Metsäteollisuuden Piilaaksoon kuuluvat Metsä Groupin tehtaat, eivät vain Metsä Boardin Joutsenon tehtaat niin kuin jutussa alun perin luki.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  2. 2

    Kymmenen kuukauden ikäinen lapsi kuoli kolarissa Uudessakaarlepyyssä – Autossa ei ollut turvaistuinta

  3. 3

    Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

  4. 4

    Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

    Tilaajille
  5. 5

    Mies yritti tappaa naisen kylpytakilla kuristamalla Järvenpäässä – kolme vuotta ehdotonta vankeutta

  6. 6

    Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

  7. 7

    Emojit, aikamme vitsaus! Tässä 20 suomennosta ennen kuin viestimme ovat pelkkää kuvakirjoitusta

  8. 8

    Turvallisuus­kysymyksissä kuuluu Venäjältä kummia: ”Tilanne Itämerellä on lauennut ja eniten tilanteeseen on vaikuttanut Suomen ja Ruotsin kanta”, julistaa valtion radiokanava

  9. 9

    Nainen ajoi avioparin yhteisillä autoilla yli 40 vuotta, eron jälkeen mies sai kaikki bonukset liikennevakuutuksesta – ”Hän on perheessämme hoitanut paperiasiat”

  10. 10

    Nobel-palkittu Ican-järjestö: Miljoonia tappava ydintuho on yhden kiukunpuuskan päässä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  2. 2

    Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

  3. 3

    Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

  4. 4

    New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

  5. 5

    Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

    Tilaajille
  6. 6

    ”Osakas laittoi kätensä hameeni alle” – Juristialan naiset kertovat kourimisesta, vähättelystä sekä syrjinnästä, ja vaativat häirinnälle loppua

  7. 7

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  8. 8

    Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

    Tilaajille
  9. 9

    Maailmalla leviää ”sydäntäsärkevä” video nälkään sulalla maalla nääntyvästä jääkarhusta – National Geographicin kuvaaja kertoo itkeneensä kuvatessaan eläimen kärsimystä

  10. 10

    Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

    Tilaajille
  4. 4

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  5. 5

    Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

    Tilaajille
  6. 6

    Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

  7. 7

    Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

  8. 8

    HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

  9. 9

    Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

  10. 10

    Suomalaismies otti kuvaa Schwarzenegger-seinämaalauksesta, kun tämä ilmestyikin paikalle – Kuva julkaistiin Redditissä, aiheutti raivoa ja lopulta Arska itse ilmestyi nettiin kertomaan, mistä on kyse

  11. Näytä lisää