Talous

Feminismi saapui Suomen talous­keskusteluun – asiantuntijat vaativat hallitukselta sukupuoli­vaikutusten arviointia

Sukupuolten välisen tasa-arvon pitäisi olla talouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita, sanovat feminististä taloustiedettä edustavat Diane Elson ja Jerome de Henau. Valtiovarainministeriön Jenni Kellokummun ja Nordean Olli Kärkkäisen mielestä Suomessa pitäisi ainakin paremmin selvittää budjettien sukupuolivaikutukset.

Vuonna 2016 feminismi tuli suomalaiseen talouskeskusteluun voimalla.

Eduskuntaan perustettiin feministiryhmä, jota johtavat Saara-Sofia Sirén kokoomuksesta, Tytti Tuppurainen Sdp:stä ja Anders Adlercreutz Rkp:stä. Suomeen rekisteröitiin feministinen puolue. Suurin oppositiopuolue Sdp kertoi joulukuussa ottavansa ”feministisen talouden ymmärryksen kaiken politiikkansa lähtökohdaksi”.

Ainakin yhtenä syynä aatteen leviämiseen voinee pitää pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen leikkauksia ja perhepolitiikkaa sekä työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, joka rokottaa etenkin naisvaltaisia aloja.

Mitään yhtä määritelmää feministiselle talouspolitiikalle ei ole. Usein sillä tarkoitetaan politiikkaa, joka edistää naisten työllisyyttä ja sitä kautta myös palkkojen ja eläkkeiden tasa-arvoa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tällaiselle politiikalle on laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Keskustakin ilmoitti loppuvuonna olevansa valmis tarkastelemaan kotihoidon tuen tasoa ja perhevapaiden jakamista niin, että isät jäisivät lapsen kanssa useammin kotiin.

Toisille feministinen talouspolitiikka tarkoittaa laajempaa, ”feministiseen taloustieteeseen” pohjautuvaa poliittista ohjelmaa. Siinä painotetaan investointeja hoivaan ja koulutukseen, matalapalkkatyön kitkemistä, hyvinvoinnin korostamista talouskasvun sijaan ja ympäristönäkökulmaa. Eroa perinteiseen vihervasemmistoon on välillä vaikea nähdä.

Maailmalla feministisen taloustieteen tunnettuja edustajia ovat Suomessa äskettäin vierailleet Essexin yliopiston sosiolo­gian emeritaprofessori Diane Elson sekä ekonomisti Jerome de Henau. Heidän mukaansa investointeja hoivaan ja koulutukseen ei pitäisi nähdä ”syömävelkana”, jota aina vaikeassa tilanteessa leikataan, vaan vähintään yhtä tärkeinä kuin panostuksia teihin ja rakennuksiin.

Rahankäyttö esimerkiksi sairaanhoitajiin ja lastentarhanopettajiin myös lisäisi työllisyyttä perinteisiä investointeja enemmän, sanoo de Henau. Moni ekonomisti tosin huomauttaa, että investoinnin hyöty arvioidaan yleensä tavoitellun lopputuloksen – esimerkiksi rakennuksen tai varhaiskasvatuksen – onnistumisesta. Ei siitä, kuinka monta ihmistä se työllistää.

Yksi feministisen talouspolitiikan tärkeimpiä periaatteita on Elsonin mukaan se, ettei talouden kokoa voi mitata vain katsomalla sitä, mitä myydään markkinoilla. ”Taloutemme koostuu myös kodeissa ja yhteisöissä tapahtuvasta hoivatyöstä. Sitä ei lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen, mutta se muodostaa talouden pohjan.”

Suomenkin talous olisi Tilastokeskuksen mukaan noin 40 prosenttia suurempi, jos kansantalouden tilinpidon ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotannon arvonlisäys, 70 miljardia euroa, laskettaisiin siihen mukaan.

”Tähän kotityöhön viitataan usein kintaalla, kun julkisista palveluista leikataan. Samalla työtä siirretään yhä enemmän koteihin, missä naiset tekevät siitä suhteettoman suuren osan”, Elson kertoo.

”Kun joku sanoo että kyllä perhe hoitaa, haluan tietää täsmälleen, kuka perheessä.”

Suomessa naiset tekevät 59 prosenttia kaikesta kotityöstä. Määrä on vähentynyt kymmenisen minuuttia 20 vuoden aikana, samalla kun miesten kotityön määrä on lisääntynyt lähes 20 minuuttia. Naiset tekevät silti yli 3,5 tuntia kotitöitä vuorokaudessa, miehet 2,5 tuntia.



Elson ja de Henau ovat taloustieteen piirissä yhä marginaalisia ajattelijoita, mutta feministinen taloustiede ja -politiikka on noussut viime vuosina yhä vahvemmin kansainväliseen keskusteluun. Kaksikon saapuminen Suomeen kertoo siitä, että laaja-alainen keskustelu aiheesta raivaa itselleen tilaa myös täällä.

Elsonin ja de Henaun kutsui Koneen sää­tiön tukema Tasa-arvovaje-hanke, jonka perustivat tutkijat Anna Elomäki, Johanna Kantola, Anu Koivunen ja Hanna Ylöstalo. Hankkeen johtoryhmässä vaikuttavat nimekkäät professorit Niklas Bruun, Markus Jäntti, Päivi Korvajärvi ja Jorma Sipilä sekä apulaisprofessori Lena Näre ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok).

Yhteistyökumppani on Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt, jonka seminaarissa Elson ja de Henau puhuivat viime vuoden lopulla.

Paikalla olivat myös Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen ja valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Jenni Kellokumpu. Kellokummun mielestä keskustelu feministisestä talouspolitiikasta on tervetullutta, vaikka Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa onkin investoitu hoivaan, koulutukseen ja terveyteen jo pitkään.

”Mutta on ihan hyvä kysymys, miksi työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet sukupuolen mukaan paljon voimakkaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Suomeen tarvittaisiin ehkä feministinen talouspolitiikka 2.0.”

Se voisi tarkoittaa varhaiskasvatusmaksujen ja kotihoidontuen poistamista sekä perhevapaajärjestelmän uudistamista, Kellokumpu pohtii. Työtulojen ja sosiaaliturvan yhdistäminen auttaisi etenkin yksinhuoltajaäitejä. Lisäksi tyttöjä pitäisi kannustaa enemmän teknisille koulutusaloille.

”Yksi hullu ajatus on se, että ylioppilaskirjoituksissa olisi omat arvosteluasteikot kummallekin sukupuolelle.”

Kellokumpu tosin huomauttaa, että Suomessa on sukupuolten tasa-arvossa myös miesten kannalta haasteita, joihin yhteiskunnan voimavaroja pitäisi erityisesti suunnata. Miehet ovat voittopuolisesti edustettuna syrjäytyneessä ja toimeentulotuen varassa elävässä väestössä, pojat jäävät selvästi useammin pelkän peruskoulutodistuksen varaan.

Elson ja de Henau edustavat Britanniassa Women’s Budget Group -järjestöä, joka arvioi joka vuosi maan hallituksen budjetin sukupuolivaikutukset.

Sekä Kärkkäinen että Kellokumpu ovat sitä mieltä, että myös Suomessa olisi hyvä selvittää talouspolitiikan vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon aina budjetin yhteydessä.

Sama koskee suuria hankkeita, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Sen vaikutuksista olisi tärkeää olla perillä, koska julkisen hoivapuolen työntekijöistä 70 prosenttia on naisia. Kellokumpu arvelee, että naisten tulot keskimäärin nousevat, kun he siirtyvät töihin kunnilta maakunnille.

Ainoa arvio, joka Suomessa on budjettien sukupuolivaikutuksista, lienee Kärkkäisen oma karkea laskelma. Sen mukaan talouspolitiikka on vuosina 2011–2017 pienentänyt miesten ja kasvattanut naisten tuloja. Tällä vaalikaudella miehet ovat hyötyneet naisia enemmän.

”Todennäköisesti tämän hallituksen päätökset kasvattavat sukupuolieroja hieman. Vaikutus on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin edellisen vaalikauden muutos toiseen suuntaan”, Kärkkäinen sanoo.

”Mutta tehtiin millaista talouspolitiikkaa tahansa, on tärkeää tietää, miten se vaikuttaa. Sukupuolivaikutukset tulee arvioida joka lakiesityksessä, mutta tällä hetkellä niistä ei ole juuri mitään kokonaiskuvaa.”

Sipilän hallitus on hiljalleen alkanut herätä ongelmaan. Peiliin katsomisen paikka on nyt kenties tutkijayhteisöllä.

Valtioneuvoston kanslia etsi loppuvuonna tutkijoita kehittämään mittareita sukupuolivaikutusten arvioimiseksi.

Tarjolla oli 100 000 euroa. Projektiin tuli nolla hakemusta.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    3. 3

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    4. 4

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    5. 5

      Lauri Markkanen iski toisessa NBA-pelissään tupla-tuplan – ”Hänellä on mahdollisuus tulla todella, todella isoksi tässä liigassa”

    6. 6

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    7. 7

      Intian Basaarin perustajalla oli parhaimmillaan 27 liikettä ympäri Suomen – Hippivaatteita tuotiin suoraan omasta tehtaasta Intiasta, kunnes lama pakotti sulkemaan kauppoja

    8. 8

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    9. 9

      ”He puhuivat meille kuin orjille” – Unkari sulkee pakolaiset piikkilangoin eristetyille parakkileireille, HS kuvasi ne kopterilla ja tapasi ulos päässeitä

    10. 10

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    4. 4

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    7. 7

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    8. 8

      Useita ihmisiä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, epäilty otettu kiinni – Poliisin mukaan kyse ei ole terrorismista

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    11. Näytä lisää