Talous

Tutkijat aikovat valmistaa tekoelimiä 3d-printterillä

Tutkimusryhmä pyrkii kasvattamaan minimunuaisia ihmisten omista soluista.

Voisiko Suomesta tulla 3d-tulostimella tehtävien elimien mallimaa?

Futurena-tutkimusryhmän tiiminvetäjä Susanna Kaiston mukaan siihen on hyvät mahdollisuudet. Syitä on useita.

Viime aikoina on opittu paljon siitä, miten soluja voidaan palauttaa niin sanotuiksi kantasoluiksi.

Kantasolut pystyvät erilaistumaan lähes kaikiksi aikuisen yksilön soluiksi. Esimerkiksi aikuisen ihmisen ihosolu pystytään nyt uudelleenohjelmoimaan vaikkapa sydänlihassoluksi. Näin saadaan henkilökohtaisia soluja, joita ruumis ei helposti hyljeksi, Kaisto selittää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Toinen asia, miksi elimien rakentaminen on nyt mahdollista, liittyy 3d-kuvantamistekniikoiden viimeaikaiseen kehitykseen. Mallintamista voidaankin ny­kyään tehdä lähes solutasolla.

Kantasolututkimus, 3d-kuvantaminen ja bioprinttaus on nyt myös mahdollista yhdistää.

”Muutama vuosi sitten tämä ei ollut mahdollista”, Kaisto sanoo.

Kun tähän yhdistetään Suomen maine munuaisten tutkimuksessa ja tekninen osaaminen, kyseessä voi olla kaupallisestikin kiinnostava hanke.

Kaiston johtama tutkimusryhmä on esitellyt hankettaan Helsingin yliopiston järjestämässä tiedepohjaisessa ideakilpailussa Helsinki Challengessa.

Tiistaina selvisi, että hanke selvisi kilpailun 20 semifinalistin joukkoon. Finalistit valitaan kesän alussa, ja vuoden lopussa kisan voittajatiimi saa 375 000 euron palkinnon.

Suomessa uutta munuaista odottaa keinomunuaishoidossa yli sata ihmistä. Maailmassa eri elimien jonottajia on miljoonia. Siirrettävistä elimistä ja elinluovuttajista on huutava pula.

”Yhdysvalloissa 120 000 ihmistä on elinluovutusten jonotuslistalla. Euroopassa kuolee päivittäin 18 ihmistä, joita dialyysihoidoilla ei pystytä auttamaan”, Kaisto kertoo.

Hän muistuttaa, että dialyysihoidot ovat myös yhteiskunnalle kalliita ja potilaille rasittavia.

Futurena-tutkimusryhmä suunnittelee nyt 3d-printterillä valmistettujen minimunuaisten tekoa. Ne toimisivat aidon munuaisen tapaan.

Kaisto sanoo hankkeen käynnistyneen osin Helsinki Challengen innoittamana ja osin siksi, että Suomessa on hyviä kehitysbiologian, biofarmasian ja biomateriaalien huippututkijoita sekä 3d-printtauksen tuntijoita.

Kymmenhenkisessä ryhmässä on muun muassa viisi professoria Oulun ja Helsingin yliopistoista ja Aalto-yliopistosta. Yhteistyötä on tehty alusta alkaen myös suomalaisen 3DTech oy:n ja moskovalaisen 3D Bioprinting Solutions -yritysten kautta.

Mutta kuinka pitkälle mu­nuaisten tai muiden elinten valmistuksessa on tarkoitus päästä?

Ei kovinkaan pitkälle, jos vertailukohdaksi asetetaan aito munuainen, Kaisto myöntää.

Munuainen on erityisen monimutkainen elin, joka vaatii verenkiertoineen ja suodatuksineen monen solutyypin ja kudoksen yhteistyötä, Kaisto kertoo. ”Vaatii aika paljon suunnittelua ja tietoa kehitysbiologian puolelta siitä, miten munuainen luonnossa rakentuu.”

Ryhmän erityisosaamista on solujen ja niiden järjestyksen tunnistaminen, niiden kolmiulotteisen kartan luominen sekä sen selvittäminen, minkälaisia signaaleja soluille lähetetään.

Kaiston mukaan pitkän ajan projektissa ensimmäisenä etappina on ”minimunuaisen” printtaaminen eli munuaisen jonkin toiminnallisen osan työstäminen.

”Ei mikään Barbie-munuainen. Ennemmin voisi verrata siihen kuin tekisi hiusharjan yhden piikin. Siitä voi oppia, miten tehdään satapiikkinen. Yhdellä toiminnallisella osalla voi jo auttaa tosi paljon ihmiskuntaa.”

Kaupallisesti minimunuaista voisi käyttää esimerkiksi lääke­teollisuuden testeissä. Nykyisin moni lääke haittaa munuaisen toimintaa ja voi aiheuttaa mu­nuaisen vajaatoimintaa.

Kaisto tekee paraikaa väitöskirjaansa Oulun yliopiston bio­kemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa, jossa työskentelee myös moni Futurena-tiimin jäsenistä.

Hän kertoo tiimin pääasiallisen mielenkiinnon kohdistuvaan tieteen tekemiseen. ”Mutta nähdään, että tässä on mahdollisuus tuottaa tuote, joka kiinnostaa koko bio- ja lääketeollisuutta.”

Kalsto sanoo uskovansa, että 50 vuoden kuluttua ihmisillä on kasvatettuja elimiä.

”Sitä on mahdoton sanoa, ovatko ne printattuja vai muilla tavoin tehtyjä.”

Korjaus maanantaina 10.36: ”Jenkeissä 20 000 ihmistä on elinluovutusten jonotuslistalla”- sitaattiin muutettu luku 120 000:ksi.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Terveys
  • 3D
  • Oulun yliopisto
  • Lääketeollisuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    2. 2

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    3. 3

      Keskustan hermo petti sotessa: kansanedustaja kutsuu neuvotteluja farssiksi ja sanoo kokoomuksen viittaavan kintaalla asiantuntijoille

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      Kuokkavieraat varastivat useilta ihmisiltä omaisuutta yksityisjuhlissa Suomenlinnassa

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Kolmea suomalaismiestä syytetään terrorismirikoksen valmistelusta – halusivat syyttäjän mukaan vierastaistelijoiksi Syyriaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    10. 10

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    11. Näytä lisää