Talous

Näin ei ole käynyt ennen – Paperiteollisuuden voimanaiset pitävät käsissään Suomen tärkeintä vientituotetta

Kati ter Horstin ja Anu Aholan alaisuudessa toimii yli 8 000 ihmistä ja 33 paperikonetta. Ter Horst on Stora Enson paperitoimintojen johtaja, Ahola johtaa UPM:n sanomalehti- ja vähittäiskauppapaperitoimintoja. Toisiaan he eivät ole koskaan tavanneet.

Kati ter Horst uskoo, ettei paperi koskaan kokonaan häviä

Kati ter Horst, 48, on suurelle yleisölle jokseenkin tuntematon johtaja, vaikka hän johtaa Stora Enson 3,2 miljardin euron paperidivisioonaa.

Tehtävä ei ole helppo. Sanoma- ja aikakauslehtipaperin kysyntä supistuu noin neljällä prosentilla vuodessa.

Tästä huolimatta ter Horstin ryhmä paransi 40 prosenttia käyttökatettaan eli voittoa ennen veroja, poistoja ja satunnaisia eriä. Paperidivisioona tekee liikevaihdosta 10 prosentin käyttökatetta, mikä on laskevan liikevaihdon alalla erinomainen suoritus.

”Pitää muistaa, ettei kaikissa paperituotteissa ole samanlaista laskua. Kopiopaperi esimerkiksi on yllättävän stabiili tuote”, ter Horst sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Myöskään katalogeihin ja vähittäiskaupan suoramainontaan käytettävän paperin määrä ei ole vähentynyt kovin paljon.

Ter Horstin alaisuudessa on 5 000 työntekijää ja 20 paperikonetta. Stora Enson paperituotantokapasiteetista on Suomessa 40 prosenttia.

Ter Horst on kahdella tavalla erikoisuus metsäteollisuusjohtajana. Hän on nainen eikä ole insinööri.

”Ei sukupuolesta ole ollut haittaa. Silloin siitä oli hyötyä, kun nuorempana olin myyntitöissä. Minä jäin asiakkaille hyvin mieleen, kun ei Hollannissa hirveästi ollut muita paperia myyviä naisia.”

Stora Ensolla ter Horst on työskennellyt jo 20 vuotta. Ura on ollut kansainvälinen: hän myi paperia ensin Hollannissa, sitten Belgiassa.

Hänen sukunimensä on peräisin hollantilaiselta aviomieheltä. Entinen Kati Huuskonen palasi Suomeen tämän kanssa vuonna 2014.


Päätymisestään paperiteollisuuteen ter Horst saa kiittää tätiään.

Tämä houkutteli hänet töihin Metsä Boardin kartonkitehtaalle Takolle Tampereella. Ter Horst opiskeli tuolloin Tampereen yliopistossa ekonomiksi. Tädin mukaan Takolla oli hyvät palkat ja opiskelija pääsisi tuuraamaan ympäri vuoden.

Opiskelija kotiutui tehtaalle.

”Tykkään tehdasympäristöstä ja kaikesta, mikä kuuluu prosessiin. Tämä on tuntunut omalta”, ter Horst sanoo.

”Minulla on kovin suomalainen tarina. Jollakin tavalla tämä metsä on suomalaista aika lähellä, vaikka eihän sitä nuorena ajatellut sinänsä uraa metsäteollisuudessa.”

Sen sijaan lääkärin työ kiinnosti.

”Sitten aloin pelätä, että mietin lääkärinä koko ajan kotona, kun joku on oikein sairas.”

Niinpä hän valitsi bisnesuran.

Valmistuttuaan kauppatieteiden maisteriksi ter Horst lähti töihin Jaakko Pöyryn konsulttiyritykseen Singaporeen. Jo opiskeluaikanaan hän oli työskennellyt kartonkiyhdistys Finnboardilla Pariisissa.

Useita kieliä puhuva ter Horst oppi kansainvälisyyden jo kotonaan. Hän kiersi lapsena ay-pomoisänsä, Teknisten liiton puheenjohtajan (1974–1986) Matti Huuskosen, työreissuilla ulkomailla.

”Ai että millaisia erityispiirteitä minulla oli nuorena? Ehkä se, että olin mallioppilas, olen aina tykännyt oppia uutta. Sitten olin varmaankin aika vilkas.”


Ter Horst ei usko, että paperi koskaan kokonaan häviää. ”Kuluttajatottumuksia on vaikea ennustaa. Esimerkiksi sitä, kuinka paljon ihmiset haluavat myös vapaa-aikanaan lukea vain ruudulta.”

Hän sanoo, että paperilehtien pitää uudistua. Pitää löytää tapa, jolla saa asiakkaille parhaan kokemuksen digistä ja printistä yhdessä.

”Printillä on edelleen vahva voima, etenkin kun sen yhdistää muihin kanaviin.”

Ter Horst ei näe mitään syytä, miksi Suomessa paperin tekeminen loppuisi niin kauan kuin paperia ylipäätään tarvitaan.

”Meillä on paljon osaamista, tehokkaita koneita ja hyvä infrastruktuuri. Ainoa iso haitta on se, että olemme kaukana markkinoista. Se tarkoittaa, että logistiikan pitää olla tehokasta ja luotettavaa. Korkeat kuljetuskustannukset pitää kompensoida tehtaiden kustannuksista.”

Hän kutsuu Suomea poikkeukseksi, koska asiakkaiden pitää pelätä, menevätkö Suomessa satamat kiinni lakkojen takia. ”Tästä tulee tietty Suomi-riski.”

Suomelle puolestaan hyvä asia on se, että kun yleensä paperin käyttö pienenee, vähenee myös kierrätyspaperin määrä. Tämä tietää kierrätettävän paperin hinnan nousua, jolloin suoraan puusta saaduista kuiduista tehdyn paperin kilpailukyky paranee. Suoraan puusta saatua kuitua kutsutaan neitseelliseksi kuiduksi.

Tosin ilman neitseellistä kuitua ei ole kierrätyspaperiakaan.

Ympäristöasioissa ollaan siirrytty pelkästään puun alkuperää koskevasta keskustelusta eteenpäin, sanoo ter Horst.

”Isot asiakkaamme haluavat paremman hiilijalanjäljen. On tullut elinkaariajattelua ja eurooppalaisia ekomerkkejä koko tuotantoprosessille.”

Tämä on hyvä Suomelle, sillä suomalaiset metsäyhtiöt ovat ympäristöasioissa edellä useimpia muita.

Aika ajoin markkinoilla on spekuloitu, että UPM:n ja Stora Enson paperitoiminnat laitetaan yhteen. ”Minusta yhä suurempi ei ole ainoa mahdollinen tie. En lähde tällä spekuloimaan.”

Kati ter Horst ei ole koskaan tavannut yhtä keskeisintä kilpailijaansa, UPM:n Anu Aholaa.

”Tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Tämän teollisuuden historia on vähän sellainen, että ollaan varovaisia. Parempi on, ettei anna aihetta edes millekään puheille.”

Tällä hän viittaa muun muassa menneisyyden kartellisyytöksiin.

Kuka?

Kati ter Horst

Storan Enson paperitoimintojen johtaja.

Kauppatieteiden maisteritutkinto Tampereen yliopistosta ja MBA Oregonin yliopistosta.

Suurimman osan urastaan työskennellyt ulkomailla.

Työskennellut 20 vuotta monissa eri tehtävissä Stora Ensolla. Sitä ennen Jaakko Pöyryllä.

Naimisissa. Kaksi lasta.

Harrastaa kuntosaliliikuntaa ja golfia.


Anu Aholalle vaikea on kivaa

UPM:n paperijohtaja Anu Aholan, 51, on mahdollisesti vielä tuntemattomampi yritysjohtaja kuin hänen kilpailijansa Stora Enson paperijohtaja Kati ter Horst, vaikka hänen käsissään on keskeinen osa Suomen tärkeimmän vientituotteen, paperin, menestyksestä.

Ahola on johtanut UPM:n sanomalehti- ja vähittäiskauppapaperitoimintoja vuoden ajan.

Alku on ollut lupaava, sillä UPM:n kaikkien paperitoimintojen käyttökate eli tulos ennen veroja, poistoja ja satunnaisia eriä parani 110 prosenttia. Käyttökate oli 9,3 prosenttia liikevaihdosta, mitä voi pitää saavutuksena.

Aholan vastuulla on UPM:n 4,8 miljardin euron paperibisneksestä noin 40 prosentin eli 1,8 miljardin euron osuus. Hänellä on 3 200 alaista.

UPM ja Stora Enson molempien liikevaihto on noin 10 miljardia euroa. Paperi on Suomen merkittävin vientituote.

Ahola johtaa kahdeksaa tehdasta, joissa on 13 paperikonetta. Ne sijaitsevat Suomessa, Britanniassa, Ranskassa, Itävallassa ja Saksassa.

”Hyvältä. Ei se ole sen kummoisempaa kuin kasvubisneskään”, Ahola sanoo, kun häneltä kysyy, miltä tuntuu johtaa auringonlaskun alaa. ”Ja mikä nyt ei olisi vaikeaa. Life is hard and then you die.”

UPM:n liikevaihdosta noin puolet on paperia.

”Me olemme varmaan se viimeinen, joka näitä koneita pyörittää. Olemme aidosti sitoutuneet tähän bisnekseen, jota riittää vielä pitkään. Yksin Euroopassa kulutetaan vielä 30 miljoonaa tonnia graafista paperia vuodessa”, Ahola sanoo.

Ahola käyttää haastattelun aikana lukuisia kertoja sanontaa ”jokainen kivi pitää kääntää”. Tällä hän korostaa kulukuurin roolia, kun liikevaihto laskee ja hintojen nosto on vaikeaa.

Taskulaskin ei tunne isänmaata, kun UPM laskee tehtaidensa kustannuksia.

”Suomessa tehdään paperia niin kauan kuin tuotanto on kilpailukykyistä”, Ahola sanoo.

Tässä Suomi ei ole pärjännyt hyvin vuosina 2007–2016, jolloin Suomesta suljettiin graafisten papereiden kapasiteetista 40 prosenttia. Samaan aikaan muualta Euroopan toiminnoista on leikattu 25 prosenttia.

”Kyse on kokonaisoptimoinnista, kun pohditaan, mistä koneesta luovutaan, mikä suljetaan tai myydään toiseen loppukäyttöön. Kyse on siitä, mikä on UPM:n asiakas–tehdasoptimoinnin kannalta kilpailukyvyttömin konelinja”, Ahola sanoo.

Suomella on kaksi muita isompaa ongelmaa.

Toinen on pitkät välimatkat markkinoille, josta Stora Enson ter Horstkin mainitsi. Tämän takia suomalaiset tehtaat häviävät kilpailukyvyssä 10–15 prosenttia.

Suomen korkeita kuljetuskustannuksia voitiin ennen kompensoida halvalla energialla, mutta nyt Saksassa tehtaat voivat saada energiansa jopa halvemmalla kuin Suomessa.

Toinen on lakkoaseen käyttö.

”Suomen viime aikojen lakkohistoria on todella säälittävä verrattuna siihen, missä muualla meillä on tehtaita. Paperissa Suomi on ollut ehdottomasti lakkoherkin maa.”

”Kyllä kikyllä [yritysten kustannuksia laskeneella kilpailukykysopimuksella] on merkitystä, koska jokainen kivi pitää kääntää. Kyse ei ole vain peruspalkkatasosta, vaan myös joustavuudesta. Jos meillä on tilauksia, on ikävää, jos meidän ei kannata niihin vastata”, hän sanoo.

”Jos yksittäisen koneen kilpailukyky sitä vaatii, uskon, että työntekijätkin haluavat sopia paikallisesti niin, että kone pärjää kilpailussa.”

Ahola on tottunut toimimaan paikoissa, joita miehet ovat hallinneet. Kun hän opiskeli tuotantotaloutta Teknillisessä korkeakoulussa, vuosikurssilla oli noin 10 prosenttia naisia. Nyt naisia on hänen alaisistaan sama prosenttiosuus.

”Sukupuoli on yksi ominaisuus, mutta paljon enemmän ihmisen ominaisuuskirjoa muokkaa koulutus, tausta ja se, kuinka paljon ja missä päin he ovat olleet maailman kanssa tekemisissä.”

Oli kuitenkin aika, jolloin sukupuolella oli väliä.

”Olen tykännyt matematiikasta ihan pienestä. Alakoulussa tämä oli sukupuolikysymys. Silloin oli outoa, kun tyttö tykkäsi matikasta, enkä sitten tuonut sitä hirveästi esille.”

Matematiikka oli syy, miksi hän lähti opiskelemaan tuotantotaloutta.

”Ajattelin, että se on tarpeeksi vaikeaa – ja jos se on vaikeaa, se on myös kivaa. Olen tykännyt aina vaikeista tilanteista.”

Ahola kasvoi opettajaäidin ja lopulta ammattiupseeri-isän perheessä. Pienenä hän halusi näyttelijäksi.

Mieleen on parhaiten jäänyt esitys kotiseudun Riihimäen teatterin West Side Story, jossa hän näytteli newyorkilaisen Sharks-jengin Franciscaa.

”Marian rooliin [päärooli] eivät olisi taitoni riittäneet. Lattari olin kuitenkin. Ehkä lahjakkuuteni ovat sittenkin jossain muualla kuin esiintymistaiteissa.”

Pitkään hänen intohimonsa oli jazztanssi, mutta nyt se on vaihtunut monipuoliseen liikuntaan.

Entä, mitä hän tekisi, jos aikaa olisi enemmän?

”Outo kysymys. En haaveile erilaisesta elämästä kuin minulla nyt on. Olen tosi tyytyväinen.”



Kuka?

Anu Ahola

UPM:n News & Retail -toimintojen johtaja.

Valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi. Kauppakorkeakoulusta MBA-tutkinto.

Työskennellyt myös Pöyryllä ja Nokialla.

Naimisissa. Kaksi lasta.

Harrastaa liikuntaa.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Metsäteollisuus
  • Stora Enso
  • Teemu Luukka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    2. 2

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    3. 3

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    4. 4

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    5. 5

      Huono huumoriräppi on Suomen kovinta hittimusiikkia, vaikka yli 30-vuotiaat eivät tajua siitä mitään – Lajin ykkösnimen Slim Millin mukaan nykyräppi on tylsää

    6. 6

      Poliisi etsii kahta pikkupoikajoukkiota ja aikuista miestä Espoon tuhopolttoihin liittyen – poikia epäillään nuotion sytyttämisestä parvekkeen alle

    7. 7

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    8. 8

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    9. 9

      Malmin nainen kertoi valehdelleensa krp:lle Aarnion syyllisyydestä – HS seuraa oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä

    10. 10

      Tutkija kumoaa sotamyytin Summan pettämisestä: Rintama murtui, mutta miehet eivät pettäneet – he murskautuivat panssari­vaunujen tela­ketjuihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    2. 2

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    3. 3

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    4. 4

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    5. 5

      Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

    6. 6

      Helsingin poliisi puolustaa itsenäisyyspäivän kiinniottoja: Poliisia kuvannut pyöräilijä kieltäytyi järjestelmällisesti kertomasta henkilöllisyyttään

    7. 7

      Kiinalainen ”mopotäkki” voisi olla hitti Suomessakin, vinkkaa Pekingissä päivittäin mopoileva Minna Mustonen – kypärää hän ei käytä ”turvallisuussyistä”

    8. 8

      Putkipommi räjähti Manhattanilla: Yksi otettiin kiinni, kaksi muuta loukkaantui – pormestarin mukaan kyseessä oli terrori-iskun yritys

    9. 9

      Alaikäinen poika joutui ryöstön uhriksi keskellä päivää Helsingin rautatieasemalla – ryöstäjä sai ensin pelkkiä kolikoita

    10. 10

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Poliisi etsii kahta pikkupoikajoukkiota ja aikuista miestä Espoon tuhopolttoihin liittyen – poikia epäillään nuotion sytyttämisestä parvekkeen alle
    3. Salibandynaisten MM-kultajahti veti ruutujen ääreen enemmän katsojia kuin miesten EM-lentopallo ja naisten MM-futiskarsinta – Iivo Niskasen kultahiihto on omissa lukemissaan
    4. Eduskunta käy keskustelun seksuaalisesta häirinnästä, oikeusministeri Häkkänen haastaa suomalaiset kampanjaan – suora lähetys ja HS:n hetki hetkeltä -seuranta kello 14
    5. Lumisade sakenee iltapäivä­ruuhkan aikaan, jo nyt useita kolareita – Katso grafiikasta, kuinka sade­alue peittää tunti tunnilta eteläisen Suomen
    6. Ainakin yksi kuollut, lukuisia loukkaantunut kaasuräjähdyksessä Itävallassa
    7. Tutkija kumoaa sotamyytin Summan pettämisestä: Rintama murtui, mutta miehet eivät pettäneet – he murskautuivat panssari­vaunujen tela­ketjuihin
    8. Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon
    9. Suomen ensimmäinen ihmishenkiä vaatinut helikopteriturma sattui keskellä Helsinkiä väkijoukon katsoessa
    10. Öljy kallistui yli 65 dollariin barrelilta ensi kerran yli kahteen vuoteen
    11. Mössöksi keitettyjä kasviksia ja rasvaista sianlihaa: Saksalaisen ruuan taso ärsyttää käsipallon MM-kisoissa
    12. Näytä lisää