Johannes Majamäki, 16, sijoittaa kotitöistä saamiaan rahoja osakkeisiin – HS selvitti, miten pankit suhtautuvat alaikäisten osakekauppoihin

Johannes Majamäki, 16, on osakesijoittaja. Ei siis säästäjä vaan sijoittaja.

”Säästäjä on liian maltillinen sana”, Etelä-Tapiolan lukion ensimmäistä luokkaa Espoossa käyvä Majamäki toteaa.

Hän aloitti sijoittamisen 150 eurolla 15-vuotiaana. Nyt hänellä on Nordnetissä noin 5 000 euron osakesalkku, joka on rakennettu muun muassa kotitöistä ja lahjaksi saaduilla rahoilla.

Salkussa on Nordeaa, Amazonia, Kemiraa ja Nestettä. Nämä Majamäki on valinnut muun muas­sa tutkimalla p/e-arvoja eli osakkeen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen suhdetta.

Verkkokauppayhtiö Amazonia Majamäki on hankkinut siksi, että dollarimääräisenä se tasoittaa dollarin ja euron arvon heilunnan aiheuttamaa riskiä. Lisäksi hänestä Amazonin laaja-alaisella liiketoiminnalla on kiinnostava tulevaisuus.

Nuorten taloustiedot ovat esillä tällä viikolla, kun lukiolaisten valtakunnallinen taloustietokilpailu Talousguru huipentuu finaaliinsa torstaina ja perjantaina.

Majamäki ei toki ole ainoa alaikäinen sijoittaja, mutta koulussaan ja kotipuolessa Lohjalla hän on harvinaisuus. Hänen kaveripiirissään ei ole ketään, joka sijoittaisi osakkeisiin.

Mikä ihme saa teinipojan innostumaan pörssistä?

”Samaistuin lapsuudessa Roope-setään”, Majamäki toteaa – puoliksi vitsillä. Oikeasti nuoren sijoittajan päällimmäisenä tavoitteena ei ole säiliöittäin kultaa, vaan turvattu ja vapaa elämä, oppiminen ja luonteen jalostuminen.

”Yritän tämän avulla opetella rahan hallintaa. Se on taito, jota tarvitsee myöhemmin menes­tyäkseen elämässä”, Majamäki sanoo.

”Menestys tekee mahdolliseksi elää elämää, jossa on vapaus tarttua erilaisiin tilaisuuksiin ja oppia uusia asioita.”

Majamäen mielestä pörssin toimintaa oppii tehokkaimmin niin, että samalla kun opiskelee asiaa teoriassa, myös kokeilee sitä käytännössä. Oppi menee perille, kun pelissä on ”nahkaa” eli omia rahoja. Rahat, jotka Majamäki sijoittaa, hän on valmis myös menettämään.

Epäonnistumisia tuli varsinkin alkuvaiheessa. ”Sain turpiini ihan kivasti. Jos tappiot ja voitot lasketaan yhteen, lopputulos on varmaan aika lähellä nollaa.”

Ilman ajoittaista tappioiden tekemistä sijoittaminen on kuitenkin mahdotonta, Majamäki muistuttaa. Joskus on vain hyväksyttävä, että pieleen meni.

”Karaisee, kun katsoo kuinka omaisuus sulaa”, hän sanoo.

”Joskus tulee tappioita, mutta ei saa tulla tappiomielialaa.”

Juuri epäonnen hetket avaavat mahdollisuuden oppia. Majamäki tavoittelee mielen tyyneyttä ja kykyä säilyttää rationaalinen ajattelu myös tunnekuohun keskellä. Tämä on tärkeää, ettei tee paniikissa tai huumassa hätiköityjä ratkaisuja, jotka pahentavat tilannetta.

Karaistuminen tekee paremmaksi sijoittajaksi, mutta auttaa Majamäen mukaan myös muussa elämässä. Pettymyksiä ei voi välttää, mutta ne pitää pystyä käsittelemään niin, ettei menetä toimintakykyään.

Sijoittaminen on Majamäelle vain yksi monista kiinnostuksen kohteista. Eniten hänen aikaansa vie ohjelmointi, mutta nuori mies on innostunut myös muun muassa kalligrafiasta, historiasta, sotateoriasta ja politiikasta. Lisäksi hän harrastaa väittelemistä. Hän voitti vastikään lukiolaisten väittelykilpailun.

”Suurin paheeni on se, että olen yleisesti kiinnostunut kaikesta. Poikkeus on vain urheilu.”

Lukion IB-linjaa käyvä Majamäki tilaa brittiläistä The Times -sanomalehteä, jonka hän lukee joka päivä lähes kokonaan – urheilusivuja lukuun ottamatta.

”Kun tulen aamulla bussilla Lohjalta kouluun, tulomatkalla ehdin lukea Britannian uutiset. Kotimatkalla luen ulkomaanuutiset ja taloussivut.”

Yleinen kiinnostus kaikkeen auttaa sijoittamisessa ja tekee koulutyön helpoksi. Majamäen lukio on huippukoulu: Etelä-Tapiolan lukiossa kirjoitettiin viime vuonna Suomen parhaat ylioppilaskoearvosanat. Sinne vaadittava keskiarvo oli 9,4.

Ajoittain Suomessa puhutaan, miten lahjakkaiden lasten on vaikea saada kouluissa tasolleen sopivaa opetusta. Kun Maja­mäeltä kysyy, onko hänellä ollut joskus koulussa tylsää, hän katsoo vilpittömän hämmästyneenä.

”Ei!” hän huudahtaa.

”Kun on kiinnostunut kaikesta, ei ole koskaan tylsää.”

Ammattinsa Majamäki arvelee aikanaan löytyvän talouden, politiikan tai tietotekniikan alalta.

Yleinen kiinnostus kaikkeen ei ole haitaksi työelämässäkään.

”Työt menevät siihen suuntaan, että oppiminen on tärkeää jokaisessa ammatissa.”

Mutta entä se menestys?

Millaista elämää Johannes Majamäki toivoo voivansa elää 60-vuotiaana?

”Istuisin omakotitalossa nojatuolissa rauhassa kirjaa lukien. Ei tarvitsisi huolehtia eläkkeestä ja jälkikasvulla olisi taloudellisesti turvattu tulevaisuus. Vieressä olisi kuppi teetä ja takkatuli lämmittäisi vanhoja luitani.”

Ei siis luksushuvilaa ja omaa saarta trooppisessa meressä?

”Ei. Toivoisin voivani elää mukavasti, mutta ei sen tarvitse olla ylellistä.”

Harva pankki antaa alaikäisen sijoittaa itsenäisesti

Pankkien suhtautuminen alle 18-vuotiaisiin osakesijoittajiin vaihtelee.

HS kysyi asiaa kuudesta pankista. Neljästä kerrottiin, että vasta täysi-ikäinen voi avata arvo-osuustilin ja tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä. Kaksi pankeista sallii alaikäisen tekevän itsenäisiä osakekauppoja, jos hänellä on huoltajiltaan tähän valtuutus.

Esimerkiksi OP:ssa alle 18-vuotias voi käydä täysin itsenäisesti osakekauppaa verkkopankissa, jos hänen huoltajansa ovat valtuuttaneet hänet tähän.

”Olen itsekin antanut omalle 15-vuotiaalleni valtuudet käydä itsenäisesti osakekauppaa – summat ovat todella pieniä, mutta samalla hän kiinnostui taloudesta yleensä, säästämisestä ja kotimaisten yritysten toiminnasta”, kertoo johtaja Katja Taponenhttps://www.hs.fi/haku/?query=katja+taponen OP-Varallisuudenhoidon säästämisen ja sijoittamisen osastolta.

Huoltajat ovat kuitenkin aina yhteisvastuussa alaikäisen osakekaupoista. Lisäksi esimerkiksi erikoissijoitusrahastoihin, monimutkaisiin sijoitustuotteisiin ja muihin kuin kotimaisiin osakkeisiin saa sijoittaa vain maistraatin erikoisluvalla.

”Edunvalvojan ja edunvalvottajan on itse sisäistettävä rajoitukset ja haettava tarvittaessa lupa sijoituksen tekemiseen etukäteen”, Taponen huomauttaa.

Johannes Majamäen arvo-osuustili on Nordnetissä. Myös siellä tilin avaamiseen vaaditaan huoltajien allekirjoitus. Kuitenkin jos huoltajat antavat sijoitussalkun tunnukset lapselle, hän voi käytännössä itse tehdä kauppoja, kertoo Nordnetin Suomen-maajohtaja Suvi Tuppurainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=suvi+tuppurainen.

”Lapsen osallistaminen on enemmänkin kuin suositeltavaa, sillä kuka oikeasti haluaa antaa 18-vuotiaalle sijoitussalkun kylmiltään. En minä ainakaan”, hän sanoo.

Nordeassa, Handelsbankenissa, Danske Bankissa ja Aktiassa alle 18-vuotias ei käytännössä voi tehdä itsenäisesti osakekauppaa.

Huoltajat voivat kyllä avata alaikäisen nimiin arvo-osuustilin, mutta päätöksiä sijoittamisesta alaikäinen voi tehdä vain yhdessä heidän kanssaan.

Handelsbankenissa, Danske Bankissa ja Nordeassa jokaiseen kauppaan tarvitaan huoltajan suostumus ja kaupat voidaan tehdä vain huoltajan verkkopankissa.

Aktiassa alle 18-vuotias voi avata oman arvo-osuustilin vanhempiensa antamalla valtakirjalla. Hän ei kuitenkaan voi tehdä osakekauppaa Aktian verkkopankissa. Syynä on, että pankki ei pysty varmistumaan siitä, että alaikäisellä on oikeus määrätä sijoittamistaan rahoista.

”Suosittelemme, että edunvalvojat tekevät kaikki sijoituspäätökset”, Aktiasta kerrotaan.

Alle 18-vuotiaiden osakekauppojen rajoittaminen perustuu holhoustoimilakiin.

Periaatteessa alaikäisellä ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan tai tehdä sopimuksia. Poikkeuksena ovat yli 15-vuotiaan esimerkiksi kesätöissä ansaitsemat rahat, joiden talletuksesta hän voi itse sopia pankin kanssa ja nostaa niitä oman päätöksensä mukaan.

Vanhemmat voivat kuitenkin antaa alaikäiselle luvan sijoittaa tavanomaisiin sijoitustuotteisiin, kertoo johtaja Erik Sirénhttps://www.hs.fi/haku/?query=erik+siren Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta (Fine). On pankin omasta tulkinnasta kiinni, hyväksyykö se tämän.

Esimerkiksi Danske Bankin tulkinta on, että vanhemmat eivät voi antaa lapselle valtuutusta osakekauppojen tekemiseen itsenäisesti.

”Maistraatin ohjeissa säännellään melko yksityiskohtaisesti miten lasten omaisuutta tulisi hoitaa, niin sijoitusten säilyvyyden kuin tavoiteltavien tuottojen osalta sekä myös mahdollisten sijoituskohteiden näkökulmasta. Näiden asioiden vuoksi hyvä, että vanhemmat osallistuvat aktiivisesti lastensa sijoitusten hoitamiseen”, perustelee sijoituspalvelujen johtaja Kalle Anttila Danske Bankista.

Osakkeiden asemesta monet pankit suosittelevat alaikäisille sijoittajille rahastoja tai asuntosäästämiseen tarkoitettua ASP-tiliä. ASP-säästäjäksi on voinut viime kesästä alkaen ryhtyä jo 15-vuotiaana.