Talous

Olli Kärkkäinen selittää Twitterissä taloustiedettä niin, että kansa ymmärtää – katso, keitä asiantuntijoita hän kehottaa seuraamaan

Nordean kuluttajaekonomisti jakaa sosiaalisessa mediassa taloustieteen oppeja kansantajuisesti. Hänestä onkin tullut pieni someilmiö.

Perjantaina 20. huhtikuuta 2012 kello 10.49 se tapahtui. Olli Kärkkäinen painoi Twitter-lyhytviestipalvelun sinistä tweet-nappia.

Painalluksen myötä lähti maailmalle lyhytviesti, twiitti. Se oli Kärkkäisen ensimmäinen. Siinä luki: ”Voisiko #perustulo toimia?”



Nyt, lähes viisi vuotta ja yli 6 000 twiittausta myöhemmin, Kärkkäinen on someilmiö. Tosin aika pieni sellainen, mutta kiinnostava.

Kärkkäinen ei ole Alexander Stubb, jolla on Twitter-seuraajia lähes 330 000. Eikä 200  000 seuraajan Tuomas Enbuske.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kärkkäisellä on seuraajia itse asiassa aika vähän, noin 3 300. Mutta siitä huolimatta hän on merkittävä toimija some-maailmassa.

Syynä on ennen kaikkea asenne.

Kärkkäinen kokee toimivansa sosiaalisessa mediassa palvelutehtävässä. Se ei ole ekonomisteille kovin tavallista.

”Palvelutehtäväni on jakaa jakaa somessa taloustieteen oppeja kansantajuisesti”, Kärkkäinen sanoo.

Hän vastailee kiitettävästi kansalaisten taloustieteellisiin kysymyksiin. ”Aina kun joku kysyy jotain, yritän parhaani mukaan auttaa ja selittää esimerkiksi, miten joku laskelma on tehty.”

Viime vuonna kansantaloustieteen päivillä Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen julisti paneelikeskustelussa, että Olli Kärkkäinen on Twitterin parhaiten palveleva ekonomisti.

Olli Kärkkäinen, 34, on Nordean yksityistalouden ekonomisti.

Sinänsä Kärkkäisen palvelutehtävä Twitterissä ei suoranaisesti liity hänen työhönsä Nordeassa. Hän twiittasi ihan samalla tavalla ollessaan aiemmin töissä eduskunnan tietopalvelussa. Kärkkäinen siirtyi eduskunnasta Nordeaan vuonna 2015.

Mutta toki Kärkkäisen some-toiminta liittyy myös nykyiseen työhön.

Kärkkäinen on taitavaksi tunnettu ekonomisti, mutta hänen some-osaamisensa oli varmasti yksi syy, miksi Nordea hänet palkkasi. Pankkien ekonomistien tehtävä on näkyä julkisuudessa.

Monessa pankissa ekonomistien bonukset on sidottu medianäkyvyyden määrään. Kärkkäinen korostaa, että hänellä näin ei ole.

Kärkkäinen kiistää myös, että olisi brändännyt harkitusti itseään Twitterissä.

”Olen siellä ihan omana itsenäni. En mieti sitä, miltä se näyttää ulospäin”, hän sanoo.

”Nautin Twitterissä käytävästä kommunikaatioista, älyllisestä pelistä ja pohdinnasta. Pitää osata tiiviistää asiota, se on mielenkiintoista.”

Twitterin lyhytviestiin pitää pystyä tiivistämään asiansa 140 merkkiin. Tämä ei tunnu olevan tutkijoille aina helppoa.

Kärkkäiseltä se kuitenkin sujuu.

Esimerkiksi keskiviikkona 28. helmikuuta Kärkkäinen lähetti 30 Twitter-viestiä. Vaikka yksittäisen viestin näpyttelyyn ei montaa sekuntia mene, Kärkkäinen kuitenkin usein laskee viesteihinsä erilaisia asioita ja piirtää graafeja. Se ei käy hetkessä.

”En ole koskaan arvioinut kuinka paljon aikaa käytän Twitteriin. Lapset kuitenkin onneksi rajoittavat sitä. He sanovat, että ’isä, nyt kännykkä pois’.”


Kärkkäisen rooli Nordean yksityistalouden ekonomistina on hieman perinteisestä poikkeava. Yleensä pankkien kuluttajaekonomistit keskittyvät kommentoimaan asuntolainoja, kulutusluottoja ja sitä, kuinka paljon kotitaloudet aikovat käyttää rahaa joululahjoihin.

Kärkkäisen kenttä on laajempi. Hän kommentoi aktiivisesti talouspolitiikkaa, verotusta ja kannustinloukkuja – sekä tietysti lempiaihettaan perustuloa. Vinkkeli on yksilöissä, ei makrotaloudessa.

”Vastuullani on tutkia ja havainnollistaa maailmantalouden ja talouspolitiikan muutosten vaikutuksia tavallisten perheiden elämään”, Kärkkäinen määrittelee tehtävänsä Nordean blogin esittelytekstissä.

Tämä ei sinänsä kuulosta kovinkaan tavattomalta. Poikkeukselliseksi Kärkkäisen tekee se, että hänellä on kyky selittää monimutkaisia taloustieteellisiä kysymyksiä kansantajuisesti.

”Pyrin selittämään, mitä vaikeat talousasiat tarkoittavat yksittäisen ihmisen kannalta. Se on ihan omanlaatuisensa taito, eikä sitä opeteta yliopistossa. Se kehittyy vain kirjoittamisen kautta”, hän sanoo.

Mutta palataan vielä vuoteen 2012 ja Kärkkäisen ensimmäiseen twiittiin.

Voisiko #perustulo toimia?

Kärkkäisen twiitistä löytyi linkki Tampereen ylioppilaslehti Aviisiin artikkeliin, jossa haastateltiin tohtorikoulutettava Olli Kärkkäistä. Artikkelissa Kärkkäinen vastasi kysymykseen näin:

”Me emme tiedä.”

Tuohon vastaukseen tiivistyi jotain kuvaavaa Olli Kärkkäisestä. Hän ei roiski näkemyksiään, hän on analyyttinen, hän ottaa kantaa vain silloin kuin tietää. Jos hän ei tiedä, hän sanoo ettei tiedä.

”Hän on tolkun ekonomisti”, määrittelee eräs kollega.

Aviisin haastattelussa Kärkkäinen kertoi suhtautuvansa neutraalin kriittisesti perustuloon. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se ei ole Kärkkäisen mukaan mikään ihmelääke, joka parantaa kaikki nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmakohdat.

Sittemmin Kärkkäinen on kirjoittanut paljon perustulosta. Hänen Twitter-feedistään näkee, että se on hänen suurin intohimonsa kohde.

Mutta neutraalin kriittinen hän on edelleen.



Kärkkäinen edustaa niin sanottua soveltavaa taloustiedettä, joka pyrkii tekemään poliikkarelevanttia tutkimusta. Erityisesti hän on paneutunut verotukseen ja sosiaaliturvaan. Gradunsa Tampereen yliopistoon hän teki kannustinloukuista.

”Minua kiinnostaa taloustiede, joka on lähellä todellista elämää. Tutkimus, joka on taloustieteen ja talouspolitiikan rajapinnassa ja vastaa taloustieteen avulla kysymyksiin, jotka ovat talouspolitiikassa ajankohtaisia.”

Kärkkäisen kaltaisia soveltavia ekonomisteja ei Suomessa ole kovin montaa. Yksi heistä on juuri Työeläkevakuuttajien etujärjestöön Telaan ekonomistiksi siirtynyt Mauri Kotamäki, jonka kanssa Kärkkäinen on tehnyt myös yhteistä tutkimusta.

Väitöskirja Kärkkäisellä on kesken. ”Se valmistuu 2019”, hän lupaa.

Lukukauden 2012–13 Kärkkäinen oli tutkijavaihdossa Britanniassa Essexin yliopistossa. Siellä hän havahtui ekonomistien näkyvään rooliin sosiaalisessa mediassa.

”Britanniassa ja Yhdysvalloissa iso joukko taloustieteilijöitä kommentoi Twitterissä aktiivisesti ja kansantajuisesti ajankohtaisia asioita. He myös vastasivat ihmisten kysymyksiin”, Kärkkäinen sanoo.

Suomessa oli hiljaisempaa.

Kun Kärkkäinen liittyi 2012 Twitteriin, siellä ei suomalaisia ekonomisteja ollut kuin pari: professoreista aktiivisia olivat vain Mika Maliranta ( @Maliranta) ja Antti Ripatti ( @anttiripatti).

Tutkimuslaitosten näkyvyys ei ollut sen parempi.

Yhdelläkään neljästä isosta taloustutkimuslaitoksesta ei ollut omaa Twitter-tiliä. Laitosten johtajista vain VATT:n Juhana Vartiaisella oli henkilökohtainen tili ( @filsdeproust).

Kärkkäinen ihmetteli asiaa vuonna 2013 blogissaan.

”Jos taloustieteilijät eivät keskustele taloustiedettä sivuavista aiheista sosiaalisessa mediassa, niin silloin kyseinen keskustelun hoitavat muut”, Kärkkäinen kirjoitti.

Hän toivoi, että aktiivisella julkisella keskustelulla taloustieteilijät voisivat parantaa julkisen keskustelun tietotasoa.

Kärkkäisen ensimmäiseen twiittiin ei tullut yhtään tykkäystä, ei re-tweettauksia eikä myöskään kommentteja.

Sittemmin niitä on tullut. Toisinaan tulvimalla.

Kun Bengt Holmström sai syksyllä taloustieteen Nobelin, niin Kärkkäinen havaitsi, että presidentti Martti Ahtisaari oli Nobel-komitean palkittujen listauksessa merkitty venäläiseksi. Syynä oli se, että Ahtisaari on syntynyt Viipurissa.

Kärkkäinen tietysti twiittasi asiasta.



Kärkkäisen twiitistä nousi kohu. Asiaan tarttui myös Helsingin Sanomat. Ensin Nobel-komitea kieltäytyi muuttamasta Ahtisaarta suomalaiseksi. Mutta sittemmin taipui.

Ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja faktantarkastusta tekevä Faktabaari oikoi EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen veropuheita. Tämän jälkeen Kärkkäinen oikoi sekä Häkämiehen että Faktabaarin näkemystä.



Kärkkäinen oikookin Twitterissä jatkuvasti eri tahojen – lähinnä median mutta myös muiden – tekemiä virheitä.



”Jos korjaan virheitä, se ei ole koskaan pahantahoista. Toivon sen olevan informatiivista”, Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäinen osaakin esittää asiansa ystävällisesti. Sekään ei välttämättä ole kaikille ekonomisteille tyypillistä.

”Se on luonnekysymys”, Kärkkäinen sanoo. ”Olen Twitterissä oma itseni. Ilkeily ei sovi luonteeseeni.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Kärkkäisen Twitter-lista


  HS pyysi Olli Kärkkäistä listamaan keitä Twitterissä kannattaa seurata Suomesta ja ulkomailta. Tässä he ovat satunnaisessa järjestyksessä:

  Suvi-Anne Siimes (@SuviAnneSiimes)

  Juhana Vartiainen (@filsdeproust)

  Leena Mörttinen (@LMorttinen)

  Markus Jäntti (@mjantti)

  Juha Itkonen (@JuhaItkonen)

  Mika Maliranta (@Maliranta)

  Marita Laukkanen (@MaritaLaukkanen)

  Roope Uusitalo (@roope_uusitalo)

  Anne Brunila (@AnneBrunila)

  Tyler Cowen (@tylercowen)

  Justin Wolfers (@JustinWolfers)

  Larry Summers (@LHSummers)

  Näillä twiiteillä heilutetaan markkinoita: Donald Trump (@realDonaldTrump)

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Taloustiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    4. 4

      Internet ei saa tästä tarpeekseen: saman kuvan Instagramissa aivan eri kuvateksteillä jakavat pariskunnat

    5. 5

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    6. 6

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvepääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    7. 7

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen kääntää saduista roolit nurin – Tasa-arvoista kasvatusta korostava vanhempi törmää yhä ihmettelyyn

      Tilaajille
    9. 9

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    10. 10

      Weinstein-skandaali syvenee – Game of Thrones -näyttelijä Lena Headey syyttää tuottajaa ahdistelusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    7. 7

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    8. 8

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    9. 9

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    10. 10

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    10. 10

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    11. Näytä lisää