Talous    |   HS-analyysi

Muuttaako Nordea Suomeen? Pääkonttorista voisi olla enemmän haittaa kuin imagohyötyä

Nordea uhkasi lähteä Ruotsista, ja Ruotsin hallitus kohautti olkiaan. Pääkonttorin sijainnilla ei ole kovin paljon merkitystä. Nordean suomalainen johtokaan ei istu pääkonttorissa Tukholmassa.

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull ajatteli pari viikkoa sitten panna Ruotsin valtion selkä seinää vasten. Von Koskull ärähti talouslehti Dagens Industrin haastattelussa, että ellei Ruotsin valtio luovu pankkien kriisirahaston maksun korottamisesta, Nordea ”hyvin hyvin todennäköisesti” vaihtaa kotimaata.

Uhkauksen vaikutus ei ollut aivan toivotunlainen. Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson kohautti olkapäitään ja totesi, että lähtö voisi olla hyväkin asia.

Nordean mukana lähtisi iso osa Ruotsin pankkisektorin riskeistä ja mahdollisista murheista. Tervemenoa, tuntui Andersson ajattelevan.

Mistä kiistassa on oikein kyse? Pankkien kriisinratkaisurahasto on tarkoitettu mahdollisten tulevaisuuden pankkikriisien hoitoon. Toiveena on, ettei valtioiden enää tarvitsisi maksaa pankkikriisien hoitoa, vaan pankit saisivat itse siivota sotkunsa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kriisirahastoihin kerätään kaikissa EU-maissa vakausmaksuja pankkien koon ja riskien mukaisessa suhteessa.

Ruotsin hallitus ilmoitti helmikuun lopussa, että maksuja korotetaan, vaikka ne jo ennestään olivat Ruotsissa esimerkiksi Suomea suuremmat.

Nordea meni uhkauksessaan kuitenkin liioittelun puolelle. Nordeasta viestittiin, että sen vakausmaksut jopa kymmenkertaistuvat.

Tosiasia on, että pankin vakausmaksut ovat joka tapauksessa nousemassa seitsenkertaisiksi nykyisestä noin 500 miljoonasta kruunusta eli noin 50 miljoonasta eurosta.

Tämä johtuu täysin Nordean omista päätöksistä. Pankki päätti viime vuonna keskittää toimintonsa juridisesti Ruotsiin. Suomen ja muiden pohjoismaiden tytäryhtiöistä tehtiin sivukonttoreita.

Muutos siirtää pankin taseen ja riskit Ruotsin kriisirahaston vastuulle, ja pankin pitää maksaa sinne varoja vastaavasti. Vuoteen 2019 mennessä vuotuinen maksu olisi noussut joka tapauksessa 350 miljoonaan euroon.

Yhtiörakenteen muutos tarkoitti Nordealle muutenkin menetyksiä. HS laski puolitoista vuotta sitten, että Nordea joutui jättämään pelkästään Suomeen yli 400 miljoonaa euroa jo maksamiaan talletussuojarahaston ja kriisirahaston maksuja.

Tämä kaikki on ollut tiedossa, kun Nordea päätti tehdä ratkaisunsa.

Yhtiörakenteen yksinkertaistaminen tarkoittaa sitä, että jatkossa Nordea on ketterämpi tekemään muutoksia – tai vaikka fuusioita. Pääkonttorin siirtäminen olisi siis mahdollista nopeastikin. Mutta mihin Nordea muuttaisi?

Olisiko Nordean osoitteena Suomi, koska Suomi on sen isoista toimintamaista ainut euromaa? Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos mainitsi viime syksynä, että pankin käymissä neuvotteluissa hollantilaisen ABN Amron kanssa yksi motivaattori oli pääsy euroalueen valvontaan.

Onko siis niin, että Nordea todella ehdoin tahdoin haluaisi EKP:n pankkivalvojan katseen alle? Sitä on vaikea uskoa. Paikallisten valvojien kanssa on kuitenkin huomattavasti helpompi keskustella kuin Frankfurtin jättivalvojan kanssa.

Olisiko koko Nordea toisaalta edes kovin tervetullut Suomeen? Imagollisesti olisi tietysti hienoa, että yksi Euroopan suurimmista pankeista olisi suomalainen eikä ruotsalainen. Mutta siihen ilonaiheet loppuvat.

Suurin osa pankin toiminnoista on joka tapauksessa hajallaan eri toimintamaissa eli pääkonttori tuskin toisi kovin paljoa työpaikkoja.

Edes Nordean ylin johto ei istu pääkonttorissa, vaan esimerkiksi talousjohtaja Heikki Ilkka, vähittäispankin johtaja Topi Manner ja riskijohtaja Ari Kaperi (joka tosin jätti johtokunnan viime vuoden lopulla) asuvat kaikki Suomessa.

Suomalaisista ainoastaan von Koskull asuu Tukholmassa.

Suomi siis tuskin saisi hirveästi uusia kovapalkkaisia veronmaksajia, vaikka pääkonttori sijaitsisi Helsingissä. Toisaalta yhteisöveroa pankki maksaa joka tapauksessa kussakin maassa sijaitsevan liiketoiminnan mukaan.

Nordea on vuodesta toiseen Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia, eikä pääkonttorin paikka noita veroja juurikaan kasvattaisi.

Haittapuolena olisivat riskit. Nordean Suomen-tytäryhtiön muutto Ruotsiin vei Suomesta vuodenvaihteessa noin kolme viidesosaa koko pankkisektorin taseesta.

Nordean lähdön jälkeen Suomen pankkien yhteenlaskettu tase on vajaat 200 miljardia euroa.

Koko Nordean yli 600 miljardin euron taseen muutto Suomeen kasvattaisi siis pankkisektorin riskit kerralla nelinkertaisiksi. Se ei ole ongelma niin kauan kun kaikki menee hyvin.

Mutta pankkitoiminnan historia osoittaa, että aina välillä tulee aikoja, kun kaikki ei menekään niin kuin piti. Niinkin lähellä kuin Tanskassa käytiin läpi kohtalainen pankkikriisi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Wahlroos sanoi Nordean yhtiökokouksessa aiemmin maaliskuussa, että mahdollinen muuttomaa on joku pohjoismaa. Maantieteellisen sijainnin perusteella ehkä sittenkin juuri Tanska voisi olla se todennäköisin vaihtoehto.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    2. 2

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      Keskustan hermo petti sotessa: kansanedustaja kutsuu neuvotteluja farssiksi ja sanoo kokoomuksen viittaavan kintaalla asiantuntijoille

    5. 5

      Kuokkavieraat varastivat useilta ihmisiltä omaisuutta yksityisjuhlissa Suomenlinnassa

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    10. 10

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    11. Näytä lisää