Talous

Tutkimus: Kunnat tekevät satojen miljoonien eurojen jouluostoksia – ”Jos kunnan hallinto ei käytä rahoja, se menettää ne”

Kunnat käyttävät joulukuussa satoja miljoonia euroja ylimääräistä ostoksiin. Professori Matti Keloharjun mukaan veronmaksajien rahaa saatetaan polttaa heikkolaatuisiin ja kalliisiin ostoksiin, kun virkamiehet rientävät kuluttamaan budjettinsa.

Joka joulukuu Espoon kaupungin virkamiehet innostuvat shoppailemaan Gigantissa. Helsinkiläiset kollegat puolestaan suuntaavat tietotekniikkalaitteita myyvään Businessforumiin. Moni kunta käyttää veronmaksajien rahaa ahkerasti myös esimerkiksi Verkkokauppa.comissa.

Uuden tutkimuksen mukaan kunnat polttavat budjetissa olevat varat tehokkaasti ennen vuoden vaihtumista. Mitä enemmän rahaa budjetissa on joulukuun alussa, sitä suurempaa on rahankäyttö, selviää Aalto-yliopiston rahoituksen professorin Matti Keloharjun tutkimuksesta.

Tälle on yksinkertainen selitys: jos kunnan hallinto ei käytä rahoja, se menettää ne. Kunnanvaltuustot saattavat myös leikata tulevaa budjettia.

Keloharju on käynyt kansainvälisestikin ainutlaatuisessa selvityksessä läpi 19 kunnan noin 10 miljoonaa ostolaskua, joiden arvo on yhteensä 28 miljardia euroa. Mukana ovat kaikki Suomen suurimmat kaupungit Turkua lukuun ottamatta.



Esimerkiksi ministeriöiden rahankäyttö jää selvityksen ulkopuolelle. Yhdysvalloista ja muista maista saatavat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että valtion rahankäyttö noudattaa samaa kaavaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Yhdysvaltojen presidentti Lyndon B. Johnson kiinnitti ilmiöön huomiota jo vuonna 1965 myllykirjeessä, jonka hän lähetti liittovaltion virastoille”, Keloharju sanoo.

Kuntien niin sanottua ylimääräistä rahankäyttöä on joulukuussa laskentatavasta riippuen 360–1 100 miljoonaa euroa. Keloharju arvioi, että oikea luku on runsaat puoli miljardia euroa. Rahankäyttö korostuu joulukuussa käytännössä kaikilla kululajeilla.

Se ei välttämättä ole ongelma, jos kunta tai sen yksikkö ostaa vaikka paljon wc-paperia. Sitä käytetään joka tapauksessa seuraavana vuonna, ja ainoa lisäkustannus tulee varastoinnista.

”Mutta ajatellaan, että kunta hankkii esimerkiksi tietokoneita tai tabletteja. Tiedämme tutkimuksen perusteella, että tietotekniikka­hankinnat ovat vuoden lopussa keskimäärin huonompi­laatuisia. Se johtuu todennäköisesti siitä, että rahat halutaan vain saada äkkiä käytettyä”, Keloharju sanoo.

Keloharju viittaa Chicagon ja Harvardin yliopiston taloustieteen professoreiden Jeffrey Liebmanin ja Neale Mahoneyn tutkimukseen Yhdysvaltojen liittovaltion tietotekniikkahankinnoista. Liebman ja Mahoney osoittavat, että loppuvuonna tehdyn hankinnan laatu on 2,2–5,6-kertaisella todennäköisyydellä keskivertoa heikompi.

Keloharju pitää todennäköisenä, että myös muiden kuin tietotekniikkahankintojen laatu heikkenee keskimäärin joulukuussa. Se voi selittyä esimerkiksi sillä, että hankintoja tehdään kiireessä.

Vaikka ostos olisi sinänsä järkevä, mutta se tehdään liian aikaisin, se voi Keloharjun mukaan olla kalliimpi ja vähemmän arvokas kuin myöhemmin tehtynä. Näin on etenkin tietotekniikkalaitteiden kohdalla, koska teknologian kehittymisen takia niiden hinnat laskevat vauhdilla.

Lisäksi Keloharju pitää mahdollisena, että yritykset rahastavat kuntia, koska ne ymmärtävät tilanteen.

”On paljon anekdotaalista todistusaineistoa, että yritykset ottavat kovasti yhteyttä niihin tahoihin, jotka voivat irtorahaa käyttää. Jos tuote tai palvelu ei ole standardoitu, ne saattavat nostaa hintojaan juuri ennen kuin määräaika tulee täyteen”, Keloharju sanoo.

”Tämä on se suora hyvinvointitappio: ostetaan tarpeetonta tavaraa ja maksetaan siitä liikaa.”

Keloharju ei osaa arvioida, miten suuri osa kuntien loppuvuoden rahankäytöstä on tarpeettoman tai liian kalliin tavaran hankintaa, niin sanottua tuhlausta.

Iso osa hankinnoista kohdistuu kuitenkin tietotekniikkapuolelle, jossa loppuvuoden ostot ovat tutkimusten mukaan huonompilaatuisia.

Kunnille viiden viime vuoden aikana myydyistä ohjelmistoista peräti 37 prosenttia myytiin joulukuussa. Joulukuun rahankäytössä suurin hyppy tapahtuu investoinneissa, joihin lukeutuvat esimerkiksi tietokoneet ja muut tietotekniikkalaitteet.



Pia Ojavuo aloitti Espoon taloussuunnittelujohtajana viime vuonna. Loppuvuonna huomattiin, että kaupungin virkamiehet olivat tehneet poikkeavan suuria tilauksia esimerkiksi Gigantista.

Espoo on nyt puuttunut loppuvuoden ongelmalliseen rahankäyttöön, Ojavuo sanoo. Kaupungin työntekijöitä on ohjeistettu asiasta.

”Tämä ei ole vain Espoon vaan muidenkin kuntien ongelma. Pienempien yksiköiden kuten koulujen ja päiväkotien johtajat lykkäävät hankintoja, kunnes ovat varma, että määrärahat riittävät. Esimerkiksi koulujen tavarahankinnat painottuvat vahvasti loppuvuoteen, mikä on väärin”, Ojavuo kertoo.

”Rahankäytön pitää olla suunnitelmallista. Meidän täytyy varmistaa, että se mitä ostetaan, on varmasti laadukasta, ajanmukaista ja järkevää. Tällaiset Gigantti-tyyppiset hankinnat on nyt pyritty estämään kokonaan.”

Samalla Ojavuo muistuttaa, että esimerkiksi kiinteistö- ja rakennusinvestoinnit sekä HUS:n tasauslaskutukset ajoittuvat luonnollisesti maksettavaksi joulukuussa. Ojavuo ei usko, että Espoon rahoja varsinaisesti tuhlataan joulukuussa, vaikka ostoksia pitäisikin suunnitella paremmin.



Myöskään Helsingin rahoitusjohtaja Tuula Saxholm ei usko, että kaupungin työntekijät polttavat budjettia vain siksi, että sitä on vielä jäljellä.

”Haluaisin uskoa, että pääosa tästä joulukuun rahankäytöstä on sellaista, joka on suunniteltu koko vuodelle, mutta ajoittuu loppuvuodelle.”

Loppuvuoden rahankäyttöä selittää hänen mukaansa todennäköisesti se, että hankintoja uskalletaan tehdä vasta, kun tiedetään, että budjetti ei ylity. Osa laskuista ajoittuu myös luonnollisesti loppuvuoteen.

Helsinki on pysynyt hyvin budjetissa viime vuosina, Saxholm sanoo. Välillä rahaa menee suunniteltua enemmän ja välillä vähemmän.

”Se kertoo siitä, ettei rahaa yritetä epätoivoisesti käyttää loppuvuonna.”

Aalto-yliopiston professorin Keloharjun mielestä yksi ratkaisu turhan rahankäytön ehkäisemiseksi voisi olla siirtyminen rullaavaan budjettiin. Mallissa ainakin osa käyttämättömästä budjetista siirtyisi seuraavalle kalenterivuodelle, eli virkamiehillä ei olisi kannustimia kuluttaa sitä loppuun keinolla millä hyvänsä joulukuussa.

Näin on toimittu esimerkiksi joissain Yhdysvaltain ministeriöissä. Suomessa rullaavaan budjettiin siirtyminen edellyttäisi kuntalain muuttamista.

Saxholm ja Ojavuo pitävät rullaavaa budjettia hankalana, koska kuntien rahoitus tulee vuosittain veroista sekä valtionosuuksista. Ojavuo pitäisi mieluummin huolta siitä, että järjestelmät tukevat talouden seurantaa, virkamiehet ovat tehtäviensä tasalla ja toiminta suunnitelmallista.

”Nykyinen rahankäyttö osoittaa, että talous ei ole kokonaisuudessaan hallussa.”

Professori Keloharju arvioi, että kuntien joulukuussa tapahtuva ylimääräinen rahankäyttö voi heikentää virkamiesten moraalia.

”Jos virkamies tietää, että vuoden lopussa on suoranaiset rahanpolttajaiset, niin olisi ihmeellistä, jos sillä ei olisi mitään kyynistävää vaikutusta rahankäyttöön yleisesti. Se taas ei voi olla kuntalaisten intressien mukaista.”

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen professori Anna-Maija Lämsä on samaa mieltä Keloharjun kanssa. Lämsä on tutkinut pitkään organisaatioiden etiikkaa.

Kuntien nykyinen budjettimalli, jossa budjetti erääntyy vuoden lopussa, voi Lämsän mielestä kannustaa ongelmalliseen toimintaan. Riski siitä, että rahoja tuhlataan, kasvaa. Sillä taas voi olla organisaatiokulttuuria ja moraalia rapauttava vaikutus.

”Tiedämme tutkimusten perusteella, että näin on asian laita. Lisäksi tällainen lipsuminen voi levitä organisaatiossa muihinkin asioihin.”

Lämsän mielestä on lisäksi ammattieettinen ongelma, että kuntien virkamiehet eivät osaa riittävän hyvin suunnitella johtamiensa yksiköiden taloutta, minkä seurauksena virheellisten tai huonojen hankintojen todennäköisyys kasvaa.

”Miksi tällainen tilanne toistuu, että joulukuun alussa on niin paljon rahaa budjetissa? Virkamiehellä pitää olla riittävä ammattitaito omaan tehtäväänsä.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Ainutlaatuinen tutkimus kuntien rahankäytöstä


 Professori Matti Keloharjun tutkimus on ainutlaatuinen maailmassa.

 Aineistossa on mukana noin 10 miljoonaa ulkoista ostolaskua neljän vuoden ajalta 19 eri kunnasta.

 Laskujen yhteenlaskettu arvo on 29 miljardia euroa.

 Tutkimustulosten mukaan rahan polttaminen aiheuttaa itsessään hyvinvointitappioita.

 Keloharjun arvion mukaan ilmiö voi vaikuttaa myös yleiseen rahankäyttömoraaliin, kun kunnan työntekijöitä käytännössä kannustetaan kuluttamaan kaikki budjetoitu raha vuoden loppuun mennessä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    6. 6

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    7. 7

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    8. 8

      Harvinainen matelija synnytti neitseellisesti poikasen Helsingin Tropicariossa – synnyttänyt naaras ei ole ollut lähes neljään vuoteen tekemisissä urosten kanssa

    9. 9

      Koululaisten lomat saattavat lyhentyä Espoossa ja Helsingissä – Espoo aikoo pätkäistä syysloman kolmeen päivään, Helsinki harkitsee joululoman typistämistä

    10. 10

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    6. 6

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    9. 9

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    10. 10

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää