Talous

Parjatut yritystuet joutuvat hallituksen leikkaussaksien alle kehysriihessä – HS kokosi listan tuista, joista leikkaamalla hallitus saa lisärahaa innovaatioihin

Hallitus käy yritystukia läpi tiukalla kammalla kolmen viikon päästä. Tuista leikkaamisesta tulee hallitukselle varsinainen koetus, koska useat leikkauslistalla olevat tuet ovat aluetukia eli kohdistuvat keskustaan.

Hallituksella on edessään vaikea tehtävä. Se on luvannut suuren summan yrityksiä hyödyttävän tutkimuksen rahoitukseen, joka kulkee yrityksille todennäköisesti innovaatiorahasto Tekesin kautta. On puhuttu jopa 200 miljoonan euron rahoituksesta.

Erityisen tiukaksi tehtävän tekee se, että pääministeri Juha Sipilän hallitus korosti hallitusohjelmassaan talouden ja viennin kasvua edistävää tutkimusta mutta leikkasi niitä tukevan Tekesin rahoitusta. Lisäksi Tekesin lisärahoitus aiotaan ottaa muista yritystuista, koska hallitus ei halua ottaa uutta velkaa Suomelle.

Tämän artikkelin lopussa HS esittelee seitsemän yritystukea, jotka on nostettu esille yritystukien leikkauksista puhuttaessa. Osaa on ehdotettu leikkauslistalle jo vuonna 2012, jolloin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selvitysmies kävi läpi yritystukia. Osa on poimittu EK:n listalta, jolle etujärjestö kokosi nelisentoista suoraa tukea, joista olisi sen mielestä varaa leikata.

Näiden tukien yhteenlaskettu määrä on yli 500 miljoonaa euroa, mutta todennäköisesti hallitus leikkaisi useista tuista sieltä täältä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelman mukaan yrityksille jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa erilaisia tukia. Niistä 1,3 miljardia euroa on suoria tukia ja 2,7 miljardia euroa erilaisia verotukia yrityksille. Luvuista esitetään välillä erilaisia arvioita, koska tukien määritelmät vaihtelevat.

Yritystuet ovat hyvin erilaisia. Osa niistä tukee tiettyjä aloja, toiset kohdistuvat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja kolmannet kannustavat yrityksiä esimerkiksi kansainvälistymään. Toiset ovat verohelpotuksia, jotka auttavat tiettyjä teollisuudenaloja.

Yritystuet ovat herättäneet keskustelua vuosien ajan niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Virkamiehet ovat selvittäneet tukien tehoa ja kirjoittaneet liuskakaupalla raportteja. Valtaosa tutkijoista ajattelee, että osa yritystuista on kilpailun kannalta haitallisia. Lisäksi monista yritystuista ei ole hyötyä kuluttajille.

Poliittisia päätöksiä on silti kuulunut vähänlaisesti. Päättäjät ovat asettuneet poikkiteloin pitkälti siksi, että he ovat halunneet säilyttää kotipitäjänsä äänestäjien elinkeinon.

Yhdelle toimialalle tärkeä tuki on jonkin muun alan yritysten mukaan tarpeeton. Myös toimialan sisällä yritystukiin voidaan suhtautua hyvinkin erilaisesti. Mikä yhden mielestä on tarpeellinen tuki, voi toisen mielestä olla tekohengitystä yritykselle, jonka kannattaisi antaa kaatua.

Teollisuuden verotukiin puuttuminen olisi hallitukselle kiusallista, koska hallitusohjelman mukaan hallitus ei lisää vaalikauden aikana teollisuuden kuluja.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiehet ovat silti valmistelleet kehysriihen yritystukikeskustelua varten listan, jossa ovat mukana kaikki elinkeinotuet – siis myös verotuet.

TEM:n laskelmien mukaan valtio tukee yrityksiä verohelpotuksilla suunnilleen 2,7 miljardilla eurolla vuodessa. Se on suuri summa. Monet suorat yritystuet maksavat Suomelle vuodessa muutamia miljoonia.

Verotukia ovat esimerkiksi dieselin alennettu verokanta, teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta ja energiaa paljon käyttävien yritysten veronpalautukset.

Niihin puuttuminen vaikuttaisi eniten metsä-, kaivos- ja terästeollisuuteen eli moniin perinteisiin suomalaisiin teollisuudenaloihin, jotka herättävät paljon intohimoja äänestäjissä.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan hallituksen lähtökohdaksi leikatessa se, että yritystukia suunnataan innovaatiotoimintaan.

”Esimerkiksi niin sanottuja säilyttäviä tukia suunnattaisiin kehittäviin tukiin”, kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja Hannu Väänänen.

Jos hallitus toimii lähtökohtansa mukaan, tulevaisuudessa Suomessa jaetaan lähinnä uudistumista tukevia, kilpailukykyä kehittäviä ja markkinoiden puutteita korjaavia tukia. Muut tuet ovat vaarassa päätyä silppuriin.

Hallituksen kanta noudattelee pitkälti Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ehdotusta, jonka etujärjestö julkisti helmikuussa. EK totesi silloin, että hallituksen pitäisi sijoittaa innovaatioihin vuodessa 160–200 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyään.

EK ehdotti, että raha innovaatioihin otettaisiin leikkaamalla sellaisia yritystukia, jotka eivät paranna yritysten kilpailukykyä tai uudista toimialaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että EK asettaisi leikkurin alle lähinnä aluetuet ja työllisyystuet. EK:n listalla olivat myös uusiutuvan energian tuotantotuki ja uusiutuvan sähkön tuotantotuki, joka ei ole vielä edes tullut voimaan.

Esimerkiksi seuraavia tukia on tulilinjalla:

1. Kauppa-alustuki

Budjetti vuonna 2017: 101,4 miljoonaa euroa.

Tuen tarkoitus: Parantaa Suomen lipun alla purjehtivien alusten kilpailukykyä. Viime vuonna esimerkiksi risteilyalukset Baltic Princess ja Viking Grace saivat muun muassa kauppa-alustukea. TEM listasi kauppa-alustuen vuonna 2012 tehottomaksi tueksi, koska kauppa-alustuella oli ministeriön mukaan erittäin vähäinen vaikutus työllisyyteen.

Huomattavaa: Tuki kohdistuu tietylle alalle ja on poliittisesti hankala, koska hallitus on ilmoittanut, että se tekee kehysriihessä työllisyyttä lisääviä päätöksiä.

2. Uusiutuvan energian tuotantotuki

Budjetti vuonna 2017: 273,4 miljoonaa euroa, josta tuulivoimatuen osuus 211,4 miljoonaa euroa. Tuulivoimatuen lakkaamisesta on päätetty, mutta siirtymäaika on pitkä.

Tuen tarkoitus: Lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa metsähakkeen kilpailukykyä. EK nosti tuen esiin listassaan helmikuussa 2017, koska katsoi, ettei tuen tavoitteena ole kasvun ja uudistumisen edistäminen, markkinapuutteen paikkaaminen tai kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen.

Huomattavaa: Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmassa todettiin vuonna 2015, että yritystukiuudistuksessa ”on otettu huomioon ympäristölle haitalliset tuet, joita vähennetään”. Tällä logiikalla voi päätellä, että uusiutuvan energian tukemista ei kuopattaisi kevein perustein, vaikka se ei varsinaisia innovaatioita loisikaan. TEM taas arvioi, että energiatuet voivat toimia hyvin, jos ne kohdistetaan energiatehokkuuden tukemiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin.

3. Maaseudun yritystuki

Budjetti vuonna 2017: 70,5 miljoonaa euroa.

Tuen tarkoitus: Maaseudun yritystuet tukevat maaseudulla toimivia yrityksiä. Maaseudun yritystukia voi hakea, vaikka ei harjoittaisi maataloutta. Tuen tarkoitus on synnyttää maaseudulle yritystoimintaa ja työpaikkoja. EK nosti tuen esiin listassaan helmikuussa 2017, koska katsoi, ettei tuen tavoitteena ole kasvun ja uudistumisen edistäminen, markkinapuutteen paikkaaminen tai kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen.

Huomattavaa: Maaseudun yritystuki on aluetuki, joten se on etenkin keskustalle kova pala.

3. Palkkatuki yrityksille

Budjetti vuonna 2017: 59,1 miljoonaa

Mikä on tuen tarkoitus: Työllisyystuki. Palkkatuki on työttömän työnhakijan tuki, joka on tarkoitettu parantamaan työllisyyttä. TE-toimisto voi myöntää työnantajalle tuen auttamaan yrityksen palkkakuluihin. TEM listasi yritysten palkkatuen vuonna 2012 tueksi, joka vaikuttaa vähän tai hidastaa rakennemuutosta.

Huomattavaa: Hallitus on ilmoittanut, että se tekee kehysriihessä työllisyyttä lisääviä päätöksiä.

4. Starttiraha

Budjetti vuonna 2017: 13,6 miljoonaa euroa.

Tuen tarkoitus: Työllisyystuki. Starttirahan auttaa uutta yritystoimintaa ja työllistymistä. Se turvaa yrittäjän toimeentulon yritystoiminnan alussa enintään 12 kuukauden ajan. TEM listasi yritysten palkkatuen vuonna 2012 tueksi, joka vaikuttaa vähän tai hidastaa rakennemuutosta.

Huomattavaa: Hallitus on ilmoittanut, että se tekee kehysriihessä työllisyyttä lisääviä päätöksiä.

5. Kuljetustuki

Budjetti vuonna 2017: 5 miljoonaa euroa.

Tuen tarkoitus: Aluetuki. Kuljetustuki on olemassa parantaakseen harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia pärjätä vähentämällä tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia kuluja. TEM listasi tuen vuonna 2012 tehottomaksi tueksi.

Huomattavaa: Kuljetustuki kohdistuu maaseudun yrityksiin, ja leikkaus osuisi etenkin keskustan äänestäjiin. Tuen määrä on vain murto-osa 200 miljoonasta eurosta.

6. Luotsauksen hintatuki

Budjetti vuonna 2017: 4,2 miljoonaa euroa.

Tuen tarkoitus: Saimaan vesistöalueella luotsaus on liiketaloudellisesti kannattamatonta, koska luotsauslain mukaan Saimaan kanavalla ja vesistöalueella peritään alennettuun yksikköhintaan perustuvaa luotsausmaksua. Siksi luotsauspalveluja tuottaville yhtiöillä maksetaan hintatukea. EK nosti tuen esiin listassaan helmikuussa 2017, koska katsoi, ettei tuen tavoitteena ole kasvun ja uudistumisen edistäminen, markkinapuutteen paikkaaminen tai kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen.

Huomattavaa: Aluetuki. Leikkauksen tiellä on luotsauslaki. Suhteessa muihin tuki on myös varsin pieni.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Tekesin rahoitus


 Hallitukset ovat päättäneet leikata innovaatiorahasto Tekesin rahoituksesta neljänä peräkkäisenä vuotena.

 Työ- ja elinkeinoministeriön yritystukiselvityksen mukaan Tekesin jakamat yritystuet ovat Suomen yritystuista tehokkaimpia. Myös yrityksissä on suhtauduttu Tekesin tukijärjestelmiin paljolti myönteisesti.

 Talousjärjestö OECD on huomauttanut, että Tekesiltä on leikattu liikaa.

 Tänä vuonna Tekesin rahoitus on 450 miljoonaa euroa.

 Nyt hallitus tahtoo lisätä innovaatiorahoitusta jopa 200 miljoonalla eurolla. Rahoista suurin osa menee todennäköisesti Tekesille, mutta osa rahasta voi kulkeutua Suomen Akatemialle ja yksittäisille yliopistoille.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Innovaatiot
  • Suomen hallitus
  • Kehysriihi
  • Tekes
  • Yritystuet
Luetuimmat
  1. 1

    Paljastava pukeutuminen on häirintää

  2. 2

    Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

  3. 3

    Kokoomuksen suosio suurempi kuin kertaakaan tänä vuonna, keskustan painui alle 15 prosentin

  4. 4

    Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

  5. 5

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  6. 6

    Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

  7. 7

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  8. 8

    Helsingin historiallisen päärautatieaseman kylkeen rakennetaan moderni laajennusosa – Scandic avaa jättimäisen hotellin raiteiden viereen

  9. 9

    Fysioterapeutin mukaan suurin osa kuntoilijoista treenaa aivan liian kovaa – neuvoo ottamaan mallia Iivo Niskasesta

  10. 10

    HS maistoi 8 täyteläistä joulupöydän punkkua – yksi sai viisi tähteä

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  2. 2

    Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

  3. 3

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  4. 4

    Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

  5. 5

    Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

  6. 6

    Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

  7. 7

    Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

  8. 8

    Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

  9. 9

    Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

    Tilaajille
  10. 10

    Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  4. 4

    Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

    Tilaajille
  5. 5

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  6. 6

    Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

  7. 7

    HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

  8. 8

    Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

    Tilaajille
  9. 9

    Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

  10. 10

    Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

  11. Näytä lisää