Talous

Suomi hylkäsi Tanskan matkimisen: Kaikkia kansalaisia ei pakoteta digiasiointiin

Johtaja Louise Kampmann kertoo, miten lähes kaikki yli 15-vuotiaat tanskalaiset velvoitettiin ja saatiinkin avaamaan sähköinen postilaatikko viranomaisten kanssa asiointiin. Suomessa on nyt luovuttu käyttövelvoitteesta, vaikka hallitus vielä viime syksynä siitä linjasi.

Tanskassa velvoitettiin vuonna 2014 kaikki yli 15-vuotiaat kansalaiset avaamaan digipostilaatikko viranomaisasiointia varten, ja seuraavan vuoden loppuun mennessä lähes 90 prosenttia oli sen myös tehnyt.

Tanskaa on pidetty Suomessakin mallimaana, mutta täällä valtio ei aio tehdä sähköisestä asioinnista kansan ja viranomaisten välillä pakollista, vaan tarkoitus on edetä ohjauksen keinoin. Ensisijainen asiointimuoto digistä on kuitenkin näillä näkymin tulossa ensi vuonna.

Suomessa äsken vieraillut johtaja Louise Kampmann johtaa organisaatiota, joka vastaa Tanskan digistrategian toteuttamisesta, budjetista, osa-alueiden koordinoinnista ja tuloksista. Kampmann esitelmöi tällä viikolla ict-yritys Solitan julkishallinnon seminaarissa Helsingissä.

”Olemme jo pitkällä, mutta matka ei ole suinkaan vielä päättynyt”, Kampmann totesi moneen otteeseen esitelmässään, joka enimmäkseen huokui itsetyytyväisyyttä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tanskassa julkishallinnon asioinnin digitalisoinnista vastaava virasto perustettiin vuonna 2011 valtiovarainministeriön yhteyteen, mikä Kampmannin mukaan oli onnekasta rahoituksen kannalta.

Pelkällä pakolla tai ilmaiseksi sähköistä asiointia ei Tanskassa ole kansalaisiin juurrutettu, vaan myös tiedottamiseen ja kampanjointin käytettiin Kampmannin mukaan miljoonia euroja.

Mukana olivat vahvasti valtion lisäksi kunnat, järjestöt, yritykset ja etenkin pankit, joiden kanssa digitaalinen posti alun perin kehitettiin jo 2000-luvun alussa.

Viime vuonna digitaalisessa postissa oli jo 37 miljoonaa kansalaisten käyntiä, jotka koskivat esimerkiksi passia, lääkereseptiä tai opintolainaa. Kun yritykset laskettiin mukaan, käyntejä oli yli sata miljoonaa.

Tanskassa sähköisestä viranomaisasioinnista tehtiin siis kaikille pakollista, mutta vielä tänä keväänäkin kymmenkunta prosenttia 15 vuotta täyttäneistä oli sen ulkopuolella. Kampmannin mukaan heillä on lähinnä jokin terveydellinen syy digivälttelyynsä, ja heitä lähestytään yhä kirjeillä. ”Eiväthän kaikki avaa paperipostiakaan”, Kampmann huomauttaa, kun häneltä kysyy, eikö sata prosenttia olisi tähtäimessä.

”Monet ottivat digitaalisen postilaatikon käyttöön jo ennen kuin se tuli pakolliseksi”, Kampmann toisaalta painottaa ja kehuu, että siirto tapahtui lopulta paljon nopeammin kuin uskottiin, eikä pelättyä katastrofia tapahtunut. Katastrofi olisi ollut, jos vain harva olisi laatikon avannut.

Iso ongelma ovat Kampmannin mukaan yhä nuorimmat eli 15–17-vuotiaat, koska ”he vain eivät välitä”. Sähköinen asiointi alkaa nuoriakin kiinnostaa, kun he täyttävät 18 vuotta ja ryhtyvät saamaan esimerkiksi sosiaalietuuksia, Kampmann kertoo.

Tavoitteena Tanskassa on nyt virtaviivaistaa ja yksilöllistää julkishallinnon digitaalisia palveluja: ”Olemme sen kansalaisille velkaa, kun olemme kerran heidät tähän pakottaneet.”

Mutta mitä pakollisuus käytännössä oikein tarkoittaa? Mikä on rangaistus, jos ei ota sähköistä allekirjoitusta eli ryhdy asioimaan digitaalisessa postilaatikossa?

Kampmannin mukaan muuta rangaistusta ei ole kuin se, ettei sähköistä postia ja palvelua sitten saa.

”Uskomme ihmisiä – emmekä tarkista esimerkiksi lääkäriltä – jos he vakuuttavat allekirjoituksellaan, etteivät ole kykeneväisiä sähköiseen asiointiiin”, Kampmann sanoo.

Kampmann kiittelee kuntia ja muita paikallisia tahoja, jotka auttavat esimerkiksi niitä, joilla ei ole omaa tietokonetta tai älypuhelinta.

”Tiedon jakaminen eli viestintä on tärkeintä, eikä ihmisiä saa pelotella vaan tukea ja auttaa”, Kampmann neuvoo Suomea ja muita maita.

Suomessakin hallitus korostaa digitalisaatiota ja linjasi viime syksynä strategiaistunnossaan, että kansalaisten viranomaisasioinnissa siirrytään ensisijaisesti käyttämään sähköistä postilaatikkoa. Tavoitteeksi asetettiin myös, että käyttövelvoite tulee voimaan vuonna 2018.

Hallituksen linjaukset synnyttivät huolen siitä, että viranomaisten paperiposti loppuu kaikilta kuin seinään, mutta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) on vakuuttanut, ettei niin tapahdu. Välillä ehdittiin jo pohtia sitäkin vaihtoehtoa, että velvoite eli pakollisuus säädettäisiin, mutta siitä saisi poiketa erityisin, kuten vaikka ikäsyin.

Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä kertoo HS:lle, että projekti on elänyt matkan varrella niin, että sähköisen asioinnin käyttövelvoitteen tilalle on otettu sen ensisijaisuus.

”Meilläkin sähköisistä palveluista tulee ensisijaisia, mutta Suomessa ei ole tarkoitus mennä Tanskan mallin mukaiseen pakollisuuteen, vaan edetä lähinnä kansalaisten ohjaamisen keinoin. Jos olisi pakollisuus, pitäisi olla myös perusteet, joilla voidaan siitä vapauttaa. Mitään ikärajaa esimerkiksi ei voi asettaa. Osaaminen ei ole ikäkysymys”, Rissanen tähdentää.

Myös laatikon lanseeraus on hieman viivästynyt. ”Nyt uskomme ensi vuoteen. Postilaatikkoon on tarkoitus saada kaikki viranomaisten viestit yhteen luukkuun ja julkistus on Suomi Areenassa heinäkuussa”, Rissanen kertoo.

Jo nyt sähköistä postilaatikkoa voi testata beta.suomi.fi:ssä asiointitiliä myöten.

Tunnistus on Rissasen mukaan lähitulevaisuudessa lähinnä verkkopankkitunnistus

Rissasen mukaan valtio ei voi lähteä kustantamaan tietokoneita kansalaisille, vaan laitteet pitää ostaa itse omaa tarvetta vastaavasti. Toinen vaihtoehto on, että vähävaraiset saavat tarkoitukseen toimeentulotukea tai muuta tukea.

Tänä keväänä perustettiin erityinen Digi arkeen -neuvottelukunta, jossa kansalaisjärjestöt ja tutkijat opastavat valtiovarainministeriötä ihmisystävälliseen lähestymiseen kieltä myöten.

Eräässäkin keskustelussa todettiin, että jopa sana ”digi” saatetaan kokea hyvin kielteisesti, koska se tuo mieleen digiboksin hankaluudet. Vielä pahempia ovat hallinnon hellimät käsitteeet, kuten ”kansallinen palveluarkkitehtuuri”.

Rissasen mukaan järjestöt ovat kuitenkin suhtautuneet yllättävän myönteisesti asioinnin sähköistämiseen. Se onkin Suomessa käytännössä jo varsin pitkällä, vaikka tiekarttaa vasta valmistellaan. Rissanen puhuukin prosessista, eli sähköistämisen etenemisestä vaiheittain ennen yhden luukun periaatetta.

Tuoreen kyselyn perusteella suomalaisistakin jo enemmistö eli 70 prosenttia asioisi viranomaisten kanssa mieluiten digitaalisesti, kun vuonna 2014 tehdyssä kyselyssä vastaava osuus oli vasta 57 prosenttia. Innnokkaimpia netti-ihmisiä ovat hieman yllättäen keski-ikäiset, kun taas nuorimmissa ja vanhimmissa on enemmän epäilyjä.

Valtaosa eli liki 80 prosenttia suomalaisista ei ole vielä edes kuullut päättäjien suunnitelmista siirtyä käyttämään julkishallinnon sähköistä postilaatikkoa, mutta toisaalta 69 prosenttia olisi erittäin tai melko kiinnostunut moista käyttämään. Tosin huippuinnokkaita on vain noin viidennes.

Kasvokkain viranomaisen kohtaisi yhä mieluiten liki kolmannes eli 30 prosenttia, mutta kirjeitse enää kolme prosenttia.

Nykyisistä julkishallinnon verkkoasioinneista suomalaisille tutuimpia ovat verohallinto, Kela ja työvoimapalvelut. Vero.fi:n palveluita oli jo käyttänyt yli 80 prosenttia, kun kolme vuotta sitten osuus oli 68 prosenttia.

Verkossa asioinnin hyviä puolia ovat vastaajien mukaan muiden muassa sen riippumattomuus ajasta ja paikasta sekä ajansäästö. Käytön esteitä ovat taas puutteellinen ohjeistus, virheitten pelko ja se, ettei ylipäänsä tunne kyseisiä palveluja.

Yli 60 prosenttia suomalaista ei halua jakaa henkilökohtaista tietoa tietoturvasyistä.

Ict-yritys Solita teetti Consumer Compassilla nettikyselyn, johon vastasi huhtikuussa 1 125 suomalaisaikuista.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Hallitus digitalisoi julkiset palvelut


 Osana digitalisointia valtio avaa sähköisen postilaatikon eli viestinvälityspalvelun viranomaisten ja kansan välillä. Tähtäimessä on vuosi 2018.

 Sähköisen postilaatikon käyttöön ei aiota velvoittaa kansalaisia lailla, vaan siitä tulee ensisijainen asioinnin muoto, johon lähinnä ohjataan kansalaisia.

 Siirtymää valmistellaan Digi arkeen -neuvottelukunnassa, jossa on mukana kansalaisjärjestöjä.

 Sähköistä postilaatikkoa voi jo testata beta.suomi.fi:ssä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Digitalisaatio
  • Verkkopalvelut
  • Sähköinen asiointi
  • Tanska

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    6. 6

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    7. 7

      Lähes puoli miljoonaa osoittaa mieltään Espanjan hallitusta vastaan – Pääministerin ilmoittamat toimet ovat pahinta sitten Francon ajan, sanoo Katalonian aluejohtaja

    8. 8

      Harvinainen matelija synnytti neitseellisesti poikasen Helsingin Tropicariossa – synnyttänyt naaras ei ole ollut lähes neljään vuoteen tekemisissä urosten kanssa

    9. 9

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    10. 10

      Suomessa yleisesti käytetyt närästyslääkkeet nopeuttivat maksasairauksia eläinkokeissa – bakteerit rehottivat suolistossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    9. 9

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    10. 10

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää