Talous

Suomen eliitti lähti vuosi sitten ”talvisodan hengessä” ajamaan yhtä asiaa Brysselissä – näin EU:n metsäpäätös lobattiin teollisuudelle sopivaksi

Kun Brysselissä ryhdyttiin rajoittamaan metsien hakkuita EU-maissa, Suomessa ryhdyttiin laajalla rintamalla lobbaamaan biotalouden puolustamiseksi. HS selvitti, kuinka suomalaisittain poikkeuksellisen suuri ja onnistunut kampanja eteni kulissien takana.

Keskiviikkona 13. syyskuuta monessa Helsingin keskustan arvokiinteistössä tuuletettiin voittoa.

Euroopan parlamentin täysistunto oli juuri äänestänyt Strasbourgissa kumoon pykälän, joka olisi rajoittanut Suomessa suunniteltuja metsien lisähakkuita. Äänestystä oli kuvattu suomalaisen metsätalouden kohtalonkysymykseksi, ja se oli päättynyt metsäteollisuuden ja metsänomistajien voittoon.

Äänestystulosta kiittelivät kilvan niin etujärjestöt kuin maan hallituskin. Lakipaketin valmisteluun osallistuneet suomalaiset europarlamentaarikot saivat vuolaita kehuja. Suomalaisten ponnistelut tuottivat tulosta: uhka oli näköpiirissä, mutta se onnistuttiin torjumaan.

Tämä vaati poikkeuksellisen suuren lobbauskampanjan, jossa hallitus, mepit, virkakoneisto ja etujärjestöt tekivät kulissien takana rinta rinnan töitä vaikuttaakseen lainsäätäjiin Brysselissä. Liittolaisia haettiin myös muista jäsenmaista. Lopulta kampanja huipentui viime hetken manööveriin, jolla parlamentin kanta saatiin kääntymään.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kampanjan suunnitelma tuotiin julki jo eräänä lokakuisena maanantaina Tampereella viime syksynä.

Tampere-talossa tunnelman olisi pitänyt olla korkealla. Alkamassa oli Bioenergia ry:n vuotuinen bioenergiapäivä, ja biotalous ja bioenergia olivat Suomessa kovassa huudossa. Ala oli päässyt hallituksen erityiseen suojelukseen, ja siihen kohdistui kovia odotuksia: biotalous pelastaisi talouden ja ilmaston.

Maestro-saliin saapui kuitenkin huolestunutta porukkaa. Brysselissä vaani uhka. Kolme kuukautta aiemmin Euroopan komissio oli antanut lakiesityksen, joka sai suomalaiset takajaloilleen.

Heinäkuussa 2016 annetulla niin kutsutulla lulucf-lakipaketilla komissio halusi asettaa säännöt maan ja metsien käytölle unionissa. Esityksen tarkoituksena oli varmistaa, ettei esimerkiksi hiilidioksidia ilmakehästä sitovia metsiä kaadettaisi liikaa.

Suomen hallitukselle ja teollisuudelle esitys oli iso ongelma, sillä täällä suunniteltiin merkittäviä lisähakkuita. Esitys tarkoittaisi sitä, että mikäli Suomi lisäisi hakkuita suunnitelmien mukaan, ne pitäisi kompensoida päästövähennyksillä muilla sektoreilla tai ostamalla päästöoikeuksia. Esityksen pelättiin kaatavan Suomeen suunnitellut tehdashankkeet.

Esitys piti torjua, ja europarlamentaarikko Nils Torvaldsilla (r) oli suunnitelma, kuinka se tehdään. Torvalds oli kutsuttu Tampereelle puhumaan, sillä hän istui asiaa valmistelevassa parlamentin ympäristövaliokunnassa ja oli saanut lulucf-paketin valmistelun vastuulleen omassa poliittisessa ryhmässään. Lakipaketin käsiinsä saadessaan Torvalds ei vielä tiennyt, kuinka tärkeästä asiasta oli kyse, mutta pian hänestä tuli suomalaisten vaikutuskampanjan avainhenkilö.

Torvalds kertoi Tampere-taloon kokoontuneille energia- ja metsäalan kuulijoille, että komission esityksen muuttamiseen parlamentissa tarvittaisiin suomalaisten laajaa yhteistyötä.

Hän nimesi muut tärkeissä valiokunnissa istuvat suomalaismepit: Miapetra Kumpula-Natri (sd) teollisuusvaliokunnassa ja Hannu Takkula (kesk) maatalousvaliokunnassa. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) esikuntaan pidettäisiin tiivistä yhteyttä, ja Torvalds lupasi puhua myös komissaari Jyrki Kataiselle.

Tilaisuudessa hän esitti myös kutsun:

”Sanomattakin on selvää, että teollisuus on tähän yhteydenpitoon enemmän kuin tervetullut. Tarvitsemme yhteistyötä. Jos minulla ei ole sitä tietoa, joka teillä on, saatan hävitä tämän tappelun.”

Puheenvuoronsa lopuksi Torvalds vielä alleviivasi yhtenäisen rintaman tärkeyttä.

”Tarvitsemme talvisodan henkeä.”

Suomalaiset rummuttivat asiaansa laajalla rintamalla ja joka yhteydessä. Useat ihmiset kuvaavat kampanjaa poikkeuksellisen suureksi. Asia oli monen muunkin maan agendalla, mutta Suomi ja Ruotsi olivat asiassa erityisen aktiiviset.

Suomalaiset kertoivat, että sallitun hakkuutason määrittävä referenssiajanjakso oli Suomen kannalta epäreilu, eikä laskelmissa otettu huomioon Suomen metsien kiihtynyttä kasvua. Vaikka hakkuita lisättäisiin, metsät olisivat silti yhä hiilinielu.

EU-lobbauksen kultainen sääntö on, että tehokkainta työ on silloin, jos pystyy vaikuttamaan jo komission esitykseen. Tätä suomalaiset näyttävät yrittäneen: komissaarien ja näiden kabinettien tapaamiskalenterit osoittavat, että useat bioenergian kanssa toimivat yhtiöt ja etujärjestöt ovat käyneet komissiossa ajamassa asiaansa.


Ilmastokomissaari Miguel Arias Cañeten ja tämän esikunnan luona ovat käyneet muun muassa jalostamoinvestointeja valmistelevat Metsä Group ja Kaidi. Biotaloutta sivuavia tapaamisia pitivät myös UPM sekä pienempiä energiayhtiöitä edustava Paikallisvoima ry. Metsäteollisuus ry kävi selittämässä lulucf-kantojaan ilmastokomissaarin avustajille jo yli puoli vuotta ennen esityksen julkistamista, ja EK tapasi komissaarin energia-asioissa vain viikkoja ennen esityksen antamista.

Metsänomistajia edustava MTK puolestaan tapasi Kataisen kabinettia tiheään metsä- ja biotalousasioissa. Kataisen esikunta yrittikin voimakkaasti vaikuttaa komission esitykseen.

Myös Tiilikainen oli varhain liikkeellä ja rakensi liittoutumaa muiden metsäisten maiden kanssa. Toukokuussa 2016 Tiilikainen ja yhdeksän muun EU-maan ympäristöministerit lähettivät komissiolle kirjeen, jossa esitettiin maiden näkemykset maankäyttösektorin päästöjen laskemisesta. Kirjeessä esitettiin, että kukin maa saisi itse päättää, kuinka paljon hiilinieluja ylläpitää.

Kaikista ponnisteluista huolimatta heinäkuussa 2017 näytti siltä, että hallituksen ja lobbareiden työ valuu hukkaan. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti kannastaan, ja se olisi tarkoittanut metsien käytölle Suomessa vielä tiukempia rajoituksia kuin komission alkuperäinen esitys.

Torvalds puhisi harmissaan, etteivät muiden maiden mepit ymmärtäneet metsiä saati metsänhoitoa.

Syyskuussa, meppien palatessa kesälomilta, alkoi viimeinen ponnistus parlamentin pään kääntämiseksi. Asialla oli kiire, sillä täysistunnon äänestys häämötti jo kahden viikon päässä.

Suomalaisten onni oli, että Euroopan parlamentin suurimmassa ryhmässä EPP:ssä oltiin tyytymättömiä ympäristövaliokunnan tiukkaan kantaan. Valiokunnan kannan oli neuvotellut EPP:n saksalainen meppi Norbert Lins, ja häntä hiillostettiin ryhmän sisällä muuttamaan omaa esitystään ennen kuin se tulee täysistunnon käsittelyyn. Asialla olivat metsäisten maiden mepit kuten EPP:hen kuuluvat kokoomuslaiset.

Myös liberaaliryhmää edustava Torvalds piti tiivistä yhteyttä Linsiin ja suunnitteli tämän kanssa tekstiä, jolla hakkuurajoituksia lievennettäisiin.

Yhteistyö oli mahdollista, sillä Euroopan parlamentti toimii aivan eri tavoin kuin Suomen eduskunta. Europarlamentissa ei ole hallitus- ja oppositiopuolueita, vaan liittoumat neuvotellaan tapauskohtaisesti, ja ryhmäkuri ei useinkaan pidä. Jos eduskunnassa hallituksen esitys muuttuu harvoin, Euroopan parlamentissa isotkin muutokset ovat arkipäivää.

Perjantaina 8. syyskuuta, juuri ennen täysistuntoa, Lins jätti lulucf-pakettiin muutosesityksen, jolla ympäristövaliokunnan hyväksymästä kannasta poistettaisiin viittaukset metsien käytön intensiteettiin. Torvalds kertoo, että viimeiset tekstiehdotukset tulivat hänen toimistostaan. Niitä sorvatessaan Torvalds piti yhteyttä myös maa- ja metsätalousministeriöön.

Pelkän tekstiehdotuksen muotoilu ei kuitenkaan riittänyt, vaan oli myös varmistettava, että se saa parlamentin enemmistön tuen. Torvalds lobbasi omaa ryhmäänsä muutosesityksen taakse ja houkutteli mukaan myös tuntemiaan vihreitä. Kumpula-Natri suostutteli esityksen taakse parlamentin toiseksi suurinta ryhmää, keskusta-vasemmiston S&D:tä.

Kaikki keinot olivat käytössä. Kokoomusmeppi Henna Virkkunen osallistui lobbaukseen järjestämällä metsäteollisuuden uusista tuotteista kertovan näyttelyn esille parlamentin tiloihin juuri täysistunnon alla.

Lobbausta tehtiin myös Helsingin päässä. EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber oli tapaamassa valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok) juuri ennen täysistuntoa, ja saksalaiselle alleviivattiin, kuinka tärkeästä asiasta suomalaisille oli kyse.

”Sovimme Petteri Orpon kanssa, että tuemme metsäsektoria saadaksemme hyvän lulucf-lopputuloksen”, Weber tviittasi Helsingistä.



Enemmistö alkoi olla koossa. Juuri ennen täysistunnon äänestystä pääministeri Juha Sipilä (kesk) vielä paimensi suomalaismeppejä.

”Kohta suomalaisilla europarlamentaarikoilla näytön paikka tukea kansallisesti tärkeää kestävää metsänhoitoa”, Sipilä kirjoitti Twitterissä.



Operaatio onnistui: suomalaisten lobbaama muutosesitys hyväksyttiin äänin 365–310.

”Tämä antaa selkänojaa teollisuuden investoinneille Suomessa”, Tiilikainen iloitsi.


Kaikki eivät kuitenkaan olleet lopputulokseen tyytyväisiä. Ympäristöjärjestöt ja jotkut tutkijat ovat varoittaneet, että Suomen ajama linja on ilmastolle haitallinen. Metsä sitoo ilmakehästä hiilidioksidia, joten hakkuiden lisääminen on ilmaston näkökulmasta sama asia kuin päästöjen kasvattaminen.

”Emme ole lähelläkään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Nyt pitäisi radikaalisti vähentää päästöjä ja kasvattaa nieluja”, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Hän on yksi neljästä suomalaisesta, jotka äänestivät muutosesitystä vastaan. Näin äänestivät myös Heidi Hautala (vihr), Merja Kyllönen (vas) sekä Pirkko Ruohonen-Lerner (ps).

Pietikäinen on näreissään siitä, millaisella tyylillä lulucf:ää ajettiin. Hänen mukaansa tiettyjen toimialojen asian ajamisesta tehtiin isänmaan asia. Pietikäisen mielestä sama tapahtui aikoinaan turvedirektiivin kohdalla, kun turpeesta yritettiin suomalaisvoimin saada uusiutuva energianlähde.

”Monien lakiesitysten kohdalla yritykset tulevat luokseni ja kertovat rehellisesti intressinsä. Mutta jotkut alat omivat itselleen koko Suomen edun. Lulucf:n kohdalla tämä oli erityisen räikeää”, Pietikäinen sanoo.

Ajamalla löyhempiä rajoituksia metsän käytölle suomalaiset tietysti puolustivat biotaloussektoria, josta hallitus on tehnyt suomalaisen ilmastopolitiikan kulmakiven. Erityisesti liikenteen päästöjä halutaan vähentää puupohjaisten biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä.

Suomalaisen biotalouden ongelma on kuitenkin se, että kaadettava puu päätyy lyhyen elinkaaren tuotteisiin kuten paperiin, selluun ja energiaksi. Näin hiili vapautuu ilmakehään nopeasti, mutta sen imeytyminen takaisin kasvavaan metsään kestää vuosikymmeniä, jopa vuosisadan. Biotalouden kestävyys riippuu tarkasteluvälistä.

Omalla esityksellään komissio halusi painottaa juuri nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, tulkitsee Suomen ympäristökeskuksen professori ja ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä. Metsien käytön lisäämisellä voidaan aiheuttaa merkittävät lisäpäästöt vuosikymmeniksi eteenpäin.

”Tämä on haluttu unohtaa kotimaisessa keskustelussa.”

Hänen mukaansa Suomessa pitäisi keskittyä enemmän puutuotteiden jalostusasteen nostamiseen kuin hakkuumäärien lisäämiseen. Jos suurempi osa puusta saadaan ohjattua suuripäästöisiä tuotteita korvaaviin ja pitkän elinkaaren tuotteisiin, kuten puurakennuksiin, hakkuiden ilmastovaikutukset vähenevät.

”Uskon, että metsästä saadaan rahallinen hyöty myös ajattelemalla ilmastoa. Määrä ei ole avainasemassa, vaan korkea jalostusaste”, Seppälä sanoo.

Suomalaisten lobbaus ei suinkaan päättynyt Euroopan parlamentin äänestykseen.

Parhaillaan hakkuiden tasosta väännetään kättä EU-maiden ministereiden kesken. Lopullinen ratkaisu saadaan vasta jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission neuvotteluissa, aikaisintaan joskus tänä syksynä.

Lopputulos on yhä arvaamaton.

Tekstissä mainittujen henkilöiden lisäksi juttua varten on haastateltu useita lulucf:n käsittelyyn osallistuneita meppejä, avustajia, virkamiehiä ja lobbareita.

Tästä on kyse

Mikä lulucf?


 Komissio antoi heinäkuussa 2016 esityksen, jonka tavoitteena on luoda järjestelmä, jolla maan ja metsien käytöstä syntyvät päästöt otetaan huomioon EU-maiden ilmastopäästöjen laskennassa. Esitykseen sisältyy metsien käytön referenssitaso, jonka ylittävät hakkuut on kompensoitava muilla ilmastotoimilla.

 Taustalla on Kioton pöytäkirja, jolla maailman maat ovat sitoutuneet ylläpitämään hiilinielujaan tietyllä tasolla. Velvoitteet umpeutuvat vuoden 2020 lopussa, ja EU on luomassa omia sääntöjään sen jälkeiselle ajalle.

 Esitys uhkaa Suomessa suunniteltuja lisähakkuita. Hallituksen tavoitteena on lisätä hakkuita nykyisestä 65 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Biotalous
  • Metsät
  • Lobbaus
  • EU

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Intian Basaarin perustajalla oli parhaimmillaan 27 liikettä ympäri Suomen – Hippivaatteita tuotiin suoraan omasta tehtaasta Intiasta, kunnes lama pakotti sulkemaan kauppoja

    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    4. 4

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    7. 7

      Seksuaalinen ahdistelu parisuhteessa on tabu

    8. 8

      Pelkäätkö jakavasi liikaa tietoa yksityiselämästäsi? Se tuskin on mitään verrattuna siihen, mitä teki 1700-luvun kuninkaamme

    9. 9

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    10. 10

      Huumeidenkäyttäjät ostivat pillereitä sotaveteraaneilta ja polttivat pilveä poliisin nenän alla Helsingin keskustassa – entinen narkomaani kertoo, millainen oli 1970-luvun huume-Helsinki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    8. 8

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Useita ihmisiä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, epäilty otettu kiinni – Poliisin mukaan kyse ei ole terrorismista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää