Talous    |   HS-reportaasi

Näin toimii Suomessa ihailtu Tanskan aktiivimalli – ”koulutusta vastaavan työn” käsitettä ei tunneta ja työttömät haastatellaan kuukauden välein

Tanska käyttää Suomeen verrattuna kaksinkertaisen määrän rahaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Suomen ”aktiivimallin” vertaaminen Tanskaan on kuin vertaisi yhtä ratasta polkupyörään. Tanskassa työttömille on tarjolla keppiä, mutta runsaasti myös porkkanaa.

– Kööpenhamina

Työtön tanskalaismies Bjarke Juul-Hansen, 57, on varma siitä, että pääsee pian taas töihin.

”Kyllä! Kööpenhaminan alueella on 2 500 avointa bussikuskin paikkaa.”

Mies on juuri opiskelemassa kokonaan uutta työtä: hän on kuusi viikkoa kestävällä kurssilla, jonka jälkeen hänellä pitäisi olla bussikuskin paperit taskussa. Täysi ansiopäiväraha, noin 2 300 euroa kuukaudessa, juoksee koko kurssin ajan. Sen jälkeen hän aikoo vielä hankkia vammaisten kuljettamiseen oikeuttavan taksiluvan.

Juul-Hansenilta on turha odottaa valitusta siitä, miten ikääntyville ei töitä ole tarjolla tai miten sadoista hakemuksista huolimatta edes haastatteluun ei pääse. Työurallaan hän on ollut kaksi kertaa aiemminkin työttömänä. Aina töitä on löytynyt nopeasti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jos tuleva bussikuski odotustensa mukaan saa työtä, hänestä tulee jälleen yksi elävä esimerkki Tanskan työvoimapolitiikan onnistumisista.

Tanskan mallista on Suomessa puhuttu paljon sen jälkeen, kun niin sanottu työttömyysturvan aktiivimalli astui voimaan tammikuun alussa. Työttömiltä vaaditaan säännöllisin väliajoin pieni määrä työntekoa, yrittäjänä toimimista tai koulutukseen osallistumista, jotta heidän etuuksiaan ei leikattaisi.

SAK raivostui tästä niin, että se on varannut Senaatintorin aktiivimallia vastustavaa mielenosoitusta varten 2. helmikuuta. Sen kumoamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt jo yli 130 000 allekirjoitusta. Vastustajien mukaan on kohtuutonta rangaista työtöntä siitä, jos hän ei saa työtä.


Aktiivimallin kannattajat vetoavat juuri Tanskaan, jossa työttömillä on vielä enemmän velvollisuuksia kuin mitä Suomen aktiivimalli toi mukanaan – ja työttömyysprosentti on vähän yli neljä.

Miten Tanskan malli oikein toimii?

Palataan Bjarke Juul-Hanseniin myöhemmin. Tanskassa työllisyyden hoidosta vastaavat muista Pohjoismaista poiketen kunnat. Mennään siis ensin yhteen Kööpenhaminan työvoimatoimistoista.


Täällä työttömiä ei totisesti jätetä rauhaan. Moderneissa, valoisissa tiloissa tehdään työttömien haastatteluja sermien jakamissa eriöissä.

Suomessa hermostuttiin ”pakkohaastatteluista”, kun te-toimistojen kerrottiin aloittavan yhteydenotot työttömiin kolmen kuukauden välein. Tanskassa työttömien on tultava tapaamisiin työvoimatoimistoon työttömyyden alkuvaiheessa enimmillään jopa kerran kuukaudessa. Heidän on myös osallistuttava erilaisiin koulutuksiin, joilla opastetaan työnhaussa tai esimerkiksi ansioluettelon teossa.

Lisäksi Tanskassa työttömän on haettava viikossa vähintään kahta työpaikkaa ja kirjattava hakemuksista yksityiskohtaiset tiedot työvoimatoimistoa varten nettiin.

Työvoimatoimistossa on työnhakuun tarkoitettuja tietokoneita ja ilmoitustaululla avoimia työpaikkoja perinteiseen tyyliin A4-paperille tulostettuna. Automaatista voi hakea kahvia.


Yhden tietokoneen äärellä istuu Noureddin, 48, joka ei halua kertoa sukunimeään. Hän hakee keittiöapulaisen töitä.

”Täällä on tietokone ja kahviautomaatti, se on hienoa”, Noureddin sanoo. Mutta ei se riitä.

”Voit tulla tänne etsimään työtä vaikka joka päivä, mutta et löydä täältä mitään.”

Noureddin kertoo, että hänellä on pitkä kokemus keittiöapulaisen töistä, asiallinen ansioluettelo, intoa ja taitoa työssään – mutta ei suhteita, joita hänen mukaansa töiden saamiseen tarvittaisiin.

Täysin vailla töitä hän ei kuitenkaan ole ollut. Hän on tehnyt useita lyhytaikaisia sijaisuuskeikkoja, mutta toivoo pysyvämpää työsuhdetta.

”Olen väsynyt siihen, että työskentelen päivän siellä, pari viikkoa täällä.”

Suomessa on ihmetelty, löytyykö yrityksistä aktiivimallin edellyttämiä lyhyitä työpätkiä työttömille. Tanskassa niitä on löytynyt esimerkiksi erilaisten vuokratyövoimaa välittävien firmojen kautta.

Tanskan järjestelmässä passiivisuudesta työnhaussa rangaistaan, mutta toisaalta aktiivisuudesta myös palkitaan.

Noureddin ja muut ansiopäivärahalla olevat voivat pidentää oikeuttaan ansiopäivärahaan enimmillään jopa vuodella, jos he tekevät puoli vuotta töitä pätkissä. Päivä töitä tarkoittaa kahta lisäpäivää ansiopäivärahalla.

”Ajatuksena on, että jos pystyt työskentelemään, sinun on työskenneltävä vaikka vain yksi tunti. Sinun on oltava työmarkkinoiden käytettävissä”, sanoo työvoimatoimiston osastopäällikkö Jens Sibbersen.

”Meidän mallimme on oikeuksien ja velvollisuuksien järjestelmä.”


Sibbersenin puhuessa käy nopeasti selväksi, että Suomen aktiivimallin vertaaminen Tanskan malliin on kuin vertaisi rattaita polkupyörään – pyörässä on toki rattaita, mutta siinä on todella paljon muutakin.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.


Tanskassa on toimenpiteitä, joita voi verrata Suomen aktiivimalliin: Sibbersenin mukaan toimeentulotuella olevien työttömien on tehtävä 225 tuntia normaaleja töitä 12 kuukauden sisällä, tai heidän etuuttaan leikataan. Ansiopäivärahaa saavien on työskenneltävä 148 tuntia neljässä kuukaudessa. Kaikkien on lisäksi osallistuttava aktivointitoimiin, kuten koulutukseen tai työharjoitteluihin, kun työttömyyttä on kestänyt tietyn aikaa.

Näiden keppien lisäksi Tanskassa on kuitenkin työttömille runsaasti erilaisia porkkanoita.

Tanskan rahalliset panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaansa ovat ihan eri tasolla kuin Suomella. OECD:n mukaan Tanska käyttää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kaksinkertaisen osuuden bruttokansantuotteestaan verrattuna Suomeen.

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Tanska laittaa työllistämistoimiin niin paljon Suomea enemmän rahaa, että summalla voitaisiin Suomessa ottaa erilaisten toimien piiriin 70 000 henkilöä lisää.

Koko Tanskan järjestelmää kuvataan usein kolmioksi, jonka kulmat pyritään pitämään tasapainossa: Irtisanominen ja irtisanoutuminen on erittäin helppoa, työttömyysturva on antelias, ja yhteiskunta pyrkii pontevasti työntämään työttömiä kohti työtä.

Tarkoituksena on saada aikaan joustavat työmarkkinat, jotka pystyvät vastaamaan nopeasti talouden tarpeisiin. Työpaikkoja ei ole tarvetta suojata, vaan luova tuho saa jyllätä – vaikka ihmisiä irtisanotaan, vahva turvaverkko ottaa heidät vastaan ja sinkauttaa heidät pian uuteen työpaikkaan.

Työttömyysprosentin perusteella tässä on onnistuttu. Nyt Tanskan talous on hyvässä vauhdissa ja maassa vallitsee lähes täystyöllisyys, mutta työttömyys on Tanskassa ollut viime vuosina ollut Suomea alhaisempi huonoinakin aikoina. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on OECD:n mukaan Tanskassa pienempi kuin Suomessa.



Tanskassa työttömät jakautuvat kahteen ryhmään sen mukaan, ovatko he työttömyyskassan jäseniä vai eivät. Työttömyyskassan jäsenet ovat työssä ollessaan maksaneet kassaan rahaa, ja työttömänä he saavat aiempaan palkkaansa sidottua ansiopäivärahaa. Muut saavat harkinnanvaraista työttömien toimeentulotukea. Näitä kahta ryhmää koskevat erilaiset säännöt, oikeudet ja velvollisuudet.

Kaikkien on kuitenkin haettava aktiivisesti töitä suostuttava niihin toimiin, mitä työvoimatoimiston virkailijat heille osoittavat. Muuten tukea leikataan.

Ansiopäivärahalla olevia sekä työttömyyskassan edustajat että työvoimatoimiston virkailijat tapaavat huomattavasti useammin kuin Suomessa. Yksi työvoimatoimiston virkailija on myös vastuussa paljon pienemmästä työttömien joukosta kuin Suomessa. Suomessa asiakaspalvelussa olevalla te-toimiston työntekijällä on vastuullaan noin 147 työtöntä, Tanskassa 24–45 kunnasta riippuen.

Työttömien tiheä tapaaminen on yksi keino, jolla työttömyyden kesto yritetään pitää mahdollisimman lyhyenä. Sibbersenin mukaan tavoitteena on heti työttömyyden alusta asti ”lempeästi tuuppia” työttömiä, jotta he eivät jumittuisi odottamaan unelmatyötään vaan tekisivät heti myös B- ja C-suunnitelman työllistymisekseen.

Käsitettä ”koulutusta vastaava työ” ei Tanskassa tunneta. Yliopistotutkinnon suorittaneilla työssäkäyntialue on koko Tanska, muidenkin on otettava vastaan työ jopa neljän tunnin päivittäisen työmatkan takaa.

”Sanomme heille, että vaikka tämä ei olisi unelmatyösi, hanki jokin työ mahdollisimman nopeasti ja jatka työn etsimistä töissä ollessasi”, Sibbersen selittää. Työttömän ei haluta tuhlaavan aikaansa siihen, että hän jatkaa työn etsimistä alalla, jolta hän on ehkä tullut irtisanotuksi ja jolla työpaikkoja on vähän.

Eikä työttömän kimpussa ole pelkästään työvoimatoimisto.

Työttömyyskassaan eli niin sanottuun A-kasseen kuuluvia tapaavat työvoimatoimiston virkailijoiden lisäksi myös kassan edustajat – liian usein, jos Thomas Bentseniltä kysytään.

Aiemmin muurarina työskennellyt Bentsen johtaa Kööpenhaminan laidalla Valbyssä olevaa A-kassea, jonka vastuulla on tällä hetkellä 500–600 työtöntä rakennusalan työläistä. A-kassen edustajia työttömän on tultava tapaamaan kolme kertaa työttömyyden ensimmäisen puolen vuoden aikana.

”Meidän järjestelmässämme ei ole mitään vapaaehtoista. Olisi parempi, jos ihmisille uskallettaisiin antaa enemmän vapautta”, Bentsen sanoo. Hänen mielestään 95 prosenttia ihmisistä saa sellaista kohtelua, jota todellisuudessa tarvitsisi vain 5 prosenttia porukasta.

”Voisimme antaa lentää omilla siivillään niiden ihmisten, jotka pystyvät hoitamaan omat asiansa ja keskittyä niihin, jotka tarvitsevat enemmän apua.”

Työttömyyskassojen tehtävä on vahtia, että työttömät todella ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Ne tekevät päätökset tukien katkaisusta, jos työtön ei esimerkiksi ole tullut sovittuun tapaamiseen, kieltäytyy työllisyyskurssista tai törttöilee tuetussa työpaikassa. Pahimmassa tapauksessa ansiopäiväraha voidaan katkaista kokonaan. Näin käy, jos kieltäytyy kaksi kertaa tarjotusta työpaikasta tai koulutuksesta.

Bentsenin mukaan hänen johtamassaan kassassa tukien leikkauspäätöksiä tehdään vuosittain noin 90.


Tanskassa työttömien tiheiden haastattelujen ja neuvonnan tarkoituksena on siis auttaa löytämään työ nopeasti.

Jos työtön ei tässä onnistu, hän joutuu osallistumaan erilaisiin aktivointitoimiin työttömyyden jatkuttua tietyn aikaa. Niitä ovat esimerkiksi palkkatuetut työt, harjoittelupaikat ja kurssit. Toimeentulotuella oleville työttömille voidaan määrätä myös yleishyödyllistä työtä kunnissa.

Näillä toimilla on toinenkin tarkoitus kuin auttaa työn syrjään pääsemisessä.

Tanskan työvoimapolitiikkaa seuraavan ja koordinoivan laitoksen (STAR) johtaja Morten Binder sanoo kakistelematta, että aktivoinnin ei ole tarkoitus olla hauskaa.

”Se edustaa aktiivisen työvoimapolitiikan pelotevaikutusta.”

Ei aktivointitoimia sentään rangaistukseksi ole tarkoitettu. Niiden on Binderin mukaan kuitenkin määrä lähettää työttömille selkeä viesti, että Tanskan hyvässä työttömyysturvassa ei ole kyse vastikkeettomasta perustulosta. Tanskassa ”ideologisesti työttömän” olisi turha odottaa ymmärrystä.

”Ihmisten on tiedettävä, että jos jää työttömäksi, kyse ei ole vain lomailusta. Työttömän on oltava käytettävissä”, hän sanoo.

”Sinulla on velvollisuus tehdä jotakin, jos saat jotakin.”

Aktivointitoimia korostetaan Tanskassa kuitenkin nyt aiempaa vähemmän, Binder sanoo. Syynä on, että osa kunnista ryhtyi laatimaan tehottomia aktivointitoimia.

Sen sijaan työttömien tapaamisia on lisätty. Binderin mukaan ne ovat osoittautuneet tulokselliseksi ja edulliseksi tavaksi ohjata työttömiä kohti työpaikkoja.

Tanskan aktiivisen työvoimapolitiikan yksi ulottuvuus on se, että maa näkee työttömät resurssina, jota se pyrkii ohjailemaan taloudelle hyödyllisimpään suuntaan.

Jens Sibbersen Kööpenhaminan työvoimatoimistosta kertoo, että työvoimatoimistojen virkailijoilla on koko ajan päivittyvä lista siitä, millä aloilla on työvoimaa tarvitaan. Osa työvoimatoimistojen työntekijöistä selvittää työkseen yritysten tarpeita. Työttömiä kannustetaan näille aloille.

Yritysten tarpeita pyritään täyttämään myös sellaisissa koulutuskeskuksissa, jossa Bjarke Juul-Hansenkin opiskelee bussikuskiksi.

Kööpenhaminan ulkopuolella Skovlundessa sijaitsevan UcPlus-nimisen koulutuslaitoksen omistaa bussiyhtiö Arriva, mutta valtio maksaa koulutuksen. Vastaavia laitoksia on muillakin aloilla.

Työttömien kouluttautumisen suhteen Suomi pärjää hyvin Tanskaan verrattuna. Pekka Tiaisen mukaan Suomessa on koulutuksessa 15 000 työtöntä enemmän kuin Tanskassa. Syynä on pitkälti työttömien into omaehtoiseen kouluttautumiseen työttömyysturvalla. Tanskassa koulutukseen käytetään kuitenkin Tiaisen mukaan henkilöä kohti enemmän varoja kuin Suomessa.

Sillä välillä kun Bjarke Juul-Hansen istuu luennolla, UcPlus-koulutuslaitoksen varajohtaja Vibe Kittelman kertoo koulun toiminnasta. Hän kutsuu sitä ”spagettiorganisaatioksi”, koska siltä vaaditaan huomattavaa joustavuutta.

”Emme tiedä, paljonko opiskelijoita meillä on kolmen viikon päästä”, Kittelmann sanoo. Opiskelijamääriä säädetään koko ajan sen mukaan, millä aloilla on työvoimapulaa. Nyt pulaa on ollut kuskeista, mutta se on helpottamassa.

Kittelmann ei valita: hänen mukaansa joustavuus auttaa vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin.

”Uskon, että se toimii.”

UcPlus kouluttaa paitsi bussi- myös taksikuskeja, suurin piirtein 500 ihmistä vuosittain.

Osa opiskelijoista on työelämässä olevia ihmisiä, jotka ovat täydennyskoulutuksessa. Loput ovat työttömiä, sekä ansiopäivärahalla että toimeentulotuella olevia.

Bjarke Juul-Hansen on itse valinnut bussikuskikurssin. Koska hän on yliopistokoulutusta vailla oleva työtön, hänellä on oikeus yhteen kuuden viikon kurssiin. Ne tarjoavat väylän ammatinvaihtoon.

Myös toimeentulotuella olevat työttömät voivat halutessaan päästä kurssille, mutta silloin UcPlus testaa ja haastattelee heidät. Jos se hyväksyy heidät, se antaa kunnalle takuun siitä, että he työllistyvät kurssin jälkeen.

”Opiskelijat ovat erittäin motivoituneita”, Kittelmann sanoo.

Juul-Hansen jäi työttömäksi kolme kuukautta sitten. Aiemmin useissa eri yrityksissä hankintatehtävissä työskennelleelle miehelle oli selvää, että hänen olisi opiskeltava uusi ammatti: ikänsä vuoksi häntä ei enää samoihin töihin palkattaisi.

Ikä ei kuitenkaan hänestä haittaa mitenkään bussi- tai taksikuskina työskentelemistä.

”Haluan työskennellä ihmisten kanssa ja olla heille hyödyksi”, Juul-Hansen sanoo.

60-vuotiaana eläkeiän saavuttava mies suunnittelee työskentelevänsä ainakin osa-aikaisesti 65-vuotiaaksi. Pitkäaikaistyöttömäksi jääminen ei hänelle ole vaihtoehto. Kun ansiopäiväraha vajaan kahden vuoden kuluttua loppuu, Juul-Hansen ei saisi toimeentulotukea vaimonsa tulojen takia.

”Vaimoni pitäisi elättää minua. Sitä en halua.”

Kirjoitusta varten on haastateltu työvoimapolitiikan asiantuntijaa Robert Arnkiliä, joka on vertaillut Suomen ja Tanskan järjestelmiä.

Tästä on kyse

Työttömiltä vaaditaan aktiivisuutta


 Vuoden alusta Suomessa astui voimaan niin sanottu työttömyysturvan aktiivimalli.

 Sen mukaan työttömien on löydettävä noin kolmen kuukauden aikana 18 tuntia työtä, saatava tuloa yrittäjänä, opiskeltava tai osallistuttava työllistämistä edistäviin palveluihin.

 Jos työtön ei tätä tee, hänen työttömyysetuutensa heikkenee 4,65 prosenttia seuraavien 65 maksupäivän ajaksi.

 Uudet vaatimukset ovat herättäneet laajaa arvostelua. SAK on ilmoittanut järjestävänsä mielenosoituksen niitä vastaan.

 Aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt yli 130 000 allekirjoitusta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    2. 2

      Seksuaalisesta häirinnästä syytetty elokuvaohjaaja Lauri Törhönen Arto Nybergin ohjelmassa Ylellä: ”Olen käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti”

    3. 3

      Yhdysvalloissa joka neljäs kauppakeskus saattaa sulkea ovensa lähivuosina, mutta Suomessa niitä rakennetaan jatkuvasti lisää – Voiko edessä olla pudotuspeli?

    4. 4

      Tänään televisiossa: Silta-sarja päättyy – ja päätösjakso onnistuu vähän huijaamaan katsojia

    5. 5

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    6. 6

      Vanhempia pyydettiin hakemaan lapset ”turvallisuuden takaamiseksi” aikaisin pois päiväkodista – sijaispula on äitynyt huomattavan pahaksi Helsingin päiväkodeissa

    7. 7

      Venäjän varjoarmeija taistelee Syyriassa ilman että virallinen uhriluku kasvaa – asetelma sai Yhdysvallat tappamaan kymmeniä venäläisiä

    8. 8

      Mediat: Isisin ”kalifaattiin” karannut saksalainen Linda, 17, tuomittiin vuosiksi vankeuteen Irakissa

    9. 9

      Nokian ostaman ohjelmistoyhtiö Comptelin toimitusjohtajaa epäillään törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä

    10. 10

      Ensimmäinen iso dopingkäry olympialaisissa? Venäläisen mitalistin näytteessä ”epäilyttävää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    2. 2

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    3. 3

      Elintaso on Virossa nyt kuin Suomessa 1990-luvulla – näin keskiluokka elää Tallinnassa

    4. 4

      Valepoliiseja, asekauppaa ja kuolema – HS tutki, miten suomalainen liikemies ja entinen ministeri Suvi Lindén päätyivät Ugandaan ja mitä sen jälkeen tapahtui

      Tilaajille
    5. 5

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    6. 6

      Vanhempia pyydettiin hakemaan lapset ”turvallisuuden takaamiseksi” aikaisin pois päiväkodista – sijaispula on äitynyt huomattavan pahaksi Helsingin päiväkodeissa

    7. 7

      Toimitusjohtajamme käytös on pitänyt sisällään nimittelyä, haukkumista, aiheettomia syytöksiä ja raivokohtauksia – Hallitus ei katso tarpeelliseksi puuttua tilanteeseen

    8. 8

      Ensimmäinen iso dopingkäry olympialaisissa? Venäläisen mitalistin näytteessä ”epäilyttävää”

    9. 9

      ”Mun unelmana on käydä Malediiveilla ennen kuin ne uppoaa” – HS vietti vuorokauden abien kanssa, jotka juovat ja tupakoivat vähemmän kuin yksikään aiempi sukupolvi

    10. 10

      Vähenevä kiinnostus lastenhankintaan näkyy myös adoptiohakemuksissa – hakijat ovat niin vanhoja, että eivät voi toivoa pientä lasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pystytkö tähän hyppyyn? Jos et, kannattaa huolestua – ”Kolmi­kymppisenä on viimeinen hetki ruveta kuntoilemaan”

      Tilaajille
    2. 2

      Viime keväänä Zakarie Ali oli töissä Sörnäisten Alepassa, kun lippispäinen mies teki kahvihyllyllä yllättävän ehdotuksen – nyt 19-vuotias suomalainen on maailman kysytyimpiä muotinäytösmalleja

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset pitävät lämpimänä jopa viittä ”varasuhdetta” siltä varalta, että parisuhde päättyisi – koskee niin sinkkuja kuin varattuja

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    6. 6

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    7. 7

      ”Haluaisin suojella ihmisiä siltä, etteivät he itse mokaisi omia suhteitaan”, sanoo kokenut parisuhdekouluttaja, ja kertoo viisi olennaista rakastamisen taitoa

      Tilaajille
    8. 8

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    9. 9

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    10. 10

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää