Talous
Tutkimus: Sukupuoli vaikuttaa taloustieteilijän näkemyksiin – Miehet olivat kriittisempiä ympäristönsuojelua k
Sukupuoli vaikuttaa siihen, millaista talouspolitiikkaa taloustieteilijä kannattaa, tammikuussa julkaistu tutkimus http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/kykl.12166/fullpaljastaa.
Ann Mari Mayhttps://www.hs.fi/haku/?query=ann+mari+may ja Mary McGarvey https://www.hs.fi/haku/?query=mary+mcgarveyNebraska-Lincolnin yliopistosta sekä David Kucera https://www.hs.fi/haku/?query=david+kuceraKansainvälisestä työjärjestöstä Ilosta lähettivät kyselyn yli tuhannelle, 18 EU-maassa työskentelevälle taloustietelijälle.
Tutkijat halusivat selvittää muun muassa sitä, olisivatko politiikkasuositukset erilaisia, jos naiset olisivat edustettuja niissä pöydissä, joissa talouspolitiikasta puhutaan. Tulosten mukaan lopputulos saattaisi olla hyvinkin erilainen.
”Nämä tulokset suosittelevat, jälleen kerran, että on tärkeää ottaa sekä mies- että naistaloustieteilijöitä pöytään, kun talouspolitiikkaa muodostetaan ja siitä keskustellaan. Jos demografiset erot, kuten sukupuoli, vaikuttavat politiikkanäkökulmiin, naisten mukaanotto laajentaa keskustelua ja näkökulmia”, tutkijat toteavat johtopäätöksissä.
Suurin ero miesten ja naisten mielipiteissä tuli väitteeseen, jonka mukaan markkinavoimat ovat parempi vaihtoehto yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun verrattuna hallituksen puuttumiseen.
Vastaukset annettiin asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi tarkoittaa vahvaa erimielisyyttä väitteen kanssa. Naiset vastasivat keskimäärin kaksi, eli he olivat eri mieltä väitteen kanssa. Miesten mielestä markkinat ovat hallituksen puuttumista parempi ratkaisu ja vastasivat keskimäärin neljä.
Myös työmarkkinapolitiikaa käsitteleviin kysymyksiin naiset ja miehet antoivat hyvin erilaisia vastauksia. Miesten mielestä mahdollisuudet taloustieteen tiedekunnissa useimmissa EU:n yliopistoissa suosivat hieman enemmän naisia tai ovat suurin piirtein samanlaiset molemmille sukupuolille. Keskimääräisen naisvaastajan mielestä miehiä suositaan hieman naisia enemmän.
Vastaajia analysoidessaan tutkijat huomasivat, että miehet olivat kaksi kertaa naisia todennäköisemmin professoreita. Jo tämä voi vaikuttaa siihen, millaiset mielipiteet tulevat kuulluksi politiikassa.
Sukupuolten välillä oli suuria eroja myös ympäristö- ja työsuojelupolitiikan väitteissä. Naiset olivat eri mieltä ja miehet vahvasti samaa mieltä väitteestä, että ”vahvempi työsuojelulainsäädäntö yleisesti ottaen johtaa heikompaan taloustilanteeseen”.
Myös väite ”ympäristönsuojelua pitäisi lisätä” jakoi miehiä ja naisia. Naiset olivat heikosti samaa mieltä väitteen kanssa ja miehet erittäin vahvasti eri mieltä.
Mayn tutkimusryhmä oli aiemmin tehnyt samanlaisen kyselyn yhdysvaltalaisille taloustietelijöille. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin Euroopassa.
Yhdysvaltalaiset miestaloustieteilijät suhtautuivat naisia varauksellisemmin sääntelyyn ja uskoivat naisia vahvemmin, että nykyistä korkeampi minimipalkka johtaisi työttömyyden kasvuun. Miespuoliset taloustietelijät suosivat naisia enemmän markkinoiden valtaa verrattuna hallituksen puuttumiseen.
Miehet olivat myös naisia kriittisempiä ympäristönsuojelua kohtaan ja kannattivat hieman naisia vähemmän tulonjakopolitiikkaa.
Vaikka taloustiede perustuu dataan ja teoriaan, The Economist -lehti huomauttaahttps://www.economist.com/news/finance-and-economics/21737070-male-economists-are-both-more-right-wing-and-more-senior-men-and-women-economics, että joidenkin tutkimusten mukaan taloustieteilijän oma ideologia välittyy hänen työssään.
Sama voi siis päteä sukupuoleen. Mayn tutkimusryhmä huomauttaakin, ettei taloustieteen tutkinto poista niitä näkökulmaeroja, joita väestössä tavallisesti on.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että kun perinteisesti miehinen taloustieteen ala naisistuu, politiikan pöydissä esitettävät näkökulmatkin voivat muuttua.
Ann Mari Mayhttps://www.hs.fi/haku/?query=ann+mari+may ja Mary McGarvey https://www.hs.fi/haku/?query=mary+mcgarveyNebraska-Lincolnin yliopistosta sekä David Kucera https://www.hs.fi/haku/?query=david+kuceraKansainvälisestä työjärjestöstä Ilosta lähettivät kyselyn yli tuhannelle, 18 EU-maassa työskentelevälle taloustietelijälle.
Tutkijat halusivat selvittää muun muassa sitä, olisivatko politiikkasuositukset erilaisia, jos naiset olisivat edustettuja niissä pöydissä, joissa talouspolitiikasta puhutaan. Tulosten mukaan lopputulos saattaisi olla hyvinkin erilainen.
”Nämä tulokset suosittelevat, jälleen kerran, että on tärkeää ottaa sekä mies- että naistaloustieteilijöitä pöytään, kun talouspolitiikkaa muodostetaan ja siitä keskustellaan. Jos demografiset erot, kuten sukupuoli, vaikuttavat politiikkanäkökulmiin, naisten mukaanotto laajentaa keskustelua ja näkökulmia”, tutkijat toteavat johtopäätöksissä.
Suurin ero miesten ja naisten mielipiteissä tuli väitteeseen, jonka mukaan markkinavoimat ovat parempi vaihtoehto yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun verrattuna hallituksen puuttumiseen.
Vastaukset annettiin asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi tarkoittaa vahvaa erimielisyyttä väitteen kanssa. Naiset vastasivat keskimäärin kaksi, eli he olivat eri mieltä väitteen kanssa. Miesten mielestä markkinat ovat hallituksen puuttumista parempi ratkaisu ja vastasivat keskimäärin neljä.
Myös työmarkkinapolitiikaa käsitteleviin kysymyksiin naiset ja miehet antoivat hyvin erilaisia vastauksia. Miesten mielestä mahdollisuudet taloustieteen tiedekunnissa useimmissa EU:n yliopistoissa suosivat hieman enemmän naisia tai ovat suurin piirtein samanlaiset molemmille sukupuolille. Keskimääräisen naisvaastajan mielestä miehiä suositaan hieman naisia enemmän.
Vastaajia analysoidessaan tutkijat huomasivat, että miehet olivat kaksi kertaa naisia todennäköisemmin professoreita. Jo tämä voi vaikuttaa siihen, millaiset mielipiteet tulevat kuulluksi politiikassa.
Sukupuolten välillä oli suuria eroja myös ympäristö- ja työsuojelupolitiikan väitteissä. Naiset olivat eri mieltä ja miehet vahvasti samaa mieltä väitteestä, että ”vahvempi työsuojelulainsäädäntö yleisesti ottaen johtaa heikompaan taloustilanteeseen”.
Myös väite ”ympäristönsuojelua pitäisi lisätä” jakoi miehiä ja naisia. Naiset olivat heikosti samaa mieltä väitteen kanssa ja miehet erittäin vahvasti eri mieltä.
Mayn tutkimusryhmä oli aiemmin tehnyt samanlaisen kyselyn yhdysvaltalaisille taloustietelijöille. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin Euroopassa.
Yhdysvaltalaiset miestaloustieteilijät suhtautuivat naisia varauksellisemmin sääntelyyn ja uskoivat naisia vahvemmin, että nykyistä korkeampi minimipalkka johtaisi työttömyyden kasvuun. Miespuoliset taloustietelijät suosivat naisia enemmän markkinoiden valtaa verrattuna hallituksen puuttumiseen.
Miehet olivat myös naisia kriittisempiä ympäristönsuojelua kohtaan ja kannattivat hieman naisia vähemmän tulonjakopolitiikkaa.
Vaikka taloustiede perustuu dataan ja teoriaan, The Economist -lehti huomauttaahttps://www.economist.com/news/finance-and-economics/21737070-male-economists-are-both-more-right-wing-and-more-senior-men-and-women-economics, että joidenkin tutkimusten mukaan taloustieteilijän oma ideologia välittyy hänen työssään.
Sama voi siis päteä sukupuoleen. Mayn tutkimusryhmä huomauttaakin, ettei taloustieteen tutkinto poista niitä näkökulmaeroja, joita väestössä tavallisesti on.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että kun perinteisesti miehinen taloustieteen ala naisistuu, politiikan pöydissä esitettävät näkökulmatkin voivat muuttua.
Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:
- Taloustiede Seuraa
- Talous Seuraa
- Tutkimus Seuraa
- Talouspolitiikka Seuraa
- Oona Lohilahti Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24