Talous

Työvoimasta on jo paikoin pulaa – miksi ongelmaa ei ratkaista vain nostamalla palkkoja?

Ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo, että Suomessa on edessä tilanne, jolloin palkankorotusvaatimuksia alkaa kuulua yhä enemmän. Toinen ekonomisti, palkansaajajärjestö STTK:n Ralf Sund, uskoo, ettei kaikkia ihmisiä saada töihin palkankorotuksillakaan.

”Yhden pisteen vihje: nostakaa palkkoja. Jos työ ei elätä, niin ei löydy tekijöitä.”

Kommentti oli yksi monista, joita lukijat kirjoittivat Helsingin Sanomien verkkosivuille työvoimapulasta ja aktiivimallista kertoneen uutisen perään.

Uutisessa muutama yritysjohtaja kertoi, etteivät aktiivimalli ja uhka työttömyysturvan leikkauksista saaneet liikkeelle työttömiä työnhakijoita siten kuin hallitus oli toivonut.

”Kannattaisiko kokeilla palkan tarjoamista työstä? Siis sellaisen palkan, jolla elää. Idea on nykyaikana radikaali, mutta se voisi auttaa tähän niin sanottuun työvoimapulaan”, toinen lukija kirjoitti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomen kansantalous kasvaa nyt kohtuullista vauhtia monen laihan vuoden jälkeen. Viikko sitten valtiovarainministeriö arvioi katsauksessaan, että talouskasvu on tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia.

Paremmista ajoista kertoo myös se, että monilla aloilla työnantajat valittavat työvoimapulasta. Tällä viikolla on lisäksi selvitelty rakennusalan lakonuhkaa. Työtaistelussa on riitaa etupäässä – palkoista.

On kulunut kohta kaksi vuotta siitä, kun Suomessa kesällä 2016 solmittiin kiistelty kilpailukykysopimus. Sen avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Käytännössä kiky-sopimuksessa jäädytettiin palkankorotuksia, lisättiin työaikaa ja joillain aloilla myös leikattiin lomarahoja.



Ovatko hyvät ajat sitten palanneet Suomeen näin pian?

HS esittelee neljän suomalaisen asiantuntijan näkemyksiä palkankorotuksista, talouden tilasta ja työvoimapulasta.

”Työehtosopimuksesta katsotaan se pienin luku, ja sillä pitää pärjätä”

Ralf Sund, STTK:n ekonomisti



”Perusturva Suomessa koostuu työmarkkinatuesta, asumistuesta ja mahdollisesti täydentävästä toimeentulotuesta. Se on jo säädetty niin minimiin, että en usko kaikkien ihmisten ottavan pienipalkkaisia töitä vastaan, vaikka tukia leikattaisiin vieläkin enemmän.

En myöskään osta sitä argumenttia, että kun maksat enemmän, niin kyllä ihmiset sitten aktivoituvat töihin. Osalla työttömistä ammatillinen osaaminen on niin huonossa jamassa, että palkat liikkuisivat joka tapauksessa työehtosopimusten minimeissä. Tässä on kyseessä paljon laajempi kokonaisuus kuin pelkkä palkka.

Toisaalta – mehän puhumme paljon markkinataloudesta, mutta pitkän taantuman aikana Suomessa on pääsyt unohtumaan, että palkka on yksi rekrytoinnin väline.

Suomessa palkkaliukumat ovat hyvin lähellä nollaa. Työehtosopimuksesta katsotaan se pienin luku, ja sillä pitää pärjätä.

On kuitenkin pomminvarmaa, että jos talouskasvu jatkuu, kuten on ennustettu, palkan merkitys tulee kasvamaan.”

”Ekonomistina en voi vain sanoa, että maksakaa lisää liksaa”

Olli Kärkkänen, Nordean yksityistalouden ekonomisti:



”Tämä on perustaloustiedettä. Jos haluat jotain, sinun pitää olla valmis maksamaan siitä pyydetty hinta.

Jos yritykset valittavat, etteivät ne saa työntekijöitä, yksinkertaisin vastaus on, etteivät ne saa työntekijöitä sillä hinnalla, minkä ovat valmiita maksamaan. Jos palkankorotuksia ei pysty siirtämään vaikkapa asiakkaan maksettavaksi, voi miettiä, onko yrityksellä toimiva konsepti.

Palkankorotuspaineita tulee, kun siirrymme noususuhdanteeseen ja työvoimapulaan. Kysymys kuuluu, kummalla on silloin parempi neuvotteluasema, yrityksellä vai työntekijällä? Toistaiseksi yleiskorotuksista on pidetty kiinni, mutta kun mennään erikoisosaajiin, heillä on varaa määrätä hintansa.

Palkat ovat jo nousseetkin muutamilla aloilla. Esimerkiksi rakennusalalla on selkeästi pulaa joistakin erikoisosaajista, kuten vaikkapa rakennusmestareista. Heitä koulutettiin takavuosina liian vähän, ja tällä hetkellä rakennusmestareilla on hyvä neuvottelutilanne.

Nyt puhutaan koodaripulasta ja koodareiden palkoista, mutta ei koodareiden keskiansioissa näy suurta muutosta. Yritykset käyvät kisaa parhaimmista koodareista, mikä tarkoittaa että palkoissa voi olla todella suuria eroja.

Sitten on ammatteja, joissa on ollut pitkään työvoimapulaa, mutta palkat eivät ole nousseet, kuten siivoojat. Jos heidän palkkojaan korotettaisiin paljon, entistä harvempi käyttäisi siivoojan palveluita. Toisaalta siivousalalla maahanmuutto on lievittänyt sekä työvoimapulaa että palkkapaineita.

Ilmapiiri palkankorotusten suhteen on joka tapauksessa muuttunut verrattuna muutaman vuoden takaiseen. Osittain se johtuu siitä, että Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut. Kilpailukykysopimuksen (kiky) avulla hidastettiin kustannuskehitystä samaan aikaan, kun monissa kilpailijamaissa tehtiin suhteellisen korkeita korotuksia. Täällä tehtiin aidosti päätöksiä, ja Suomen tilanne on nyt parempi.

Kysehän ei työvoimapulassa ole vain palkasta vaan myös siitä, että meillä ei ole riittävästi osaajia ja että meidän pitäisi saada ihmisiä liikkumaan työn perässä. Näille asioille me voimme tehdä jotain. Jos mitään ei tehdä, jossain vaiheessa se palkkainflaatio pääsee vauhtiin.

Ekonomistina en voi vain sanoa, että maksakaa lisää liksaa. Jos yritykset eivät ole valmiita maksamaan sitä, mitä työntekijät vaativat tullakseen töihin, kyseessä voi olla kannustinongelma. Silloin kärsitään samanaikaisesti työvoimapulasta ja työttömyydestä.”

”Käytännössä siivousalalla ei nyt edes ole mahdollista nostaa palkkoja”

Minna Vanhala-Harmanen, Baronan toimitusjohtaja


”Matalapalkkaiseksi koetaan työtehtävät, joissa palkka kilpailee toimeentulotukimuotojen kanssa.

Pitäisikö sitten esimerkiksi siivoojan työstä maksaa enemmän? Samalla voisi miettiä, mitä yritykset ostavat, kun ne kilpailuttavat siivousyrityksiä. Ostetaanko hintaa vai palvelua?

Käytännössä siivousalalla ei nyt edes ole mahdollista nostaa palkkoja, kun koko toimiala on kilpailtu niin pienikatteiseksi. Paremmin kannattavat yritykset pystyisivät maksamaan myös parempia palkkoja.

Itse olen huolissani enemmänkin työvoiman saatavuudesta tehtävissä, jotka vaativat erikoisosaamista, ja esimerkiksi hitsaaminen on erikoisosaamista siinä missä koodaaminenkin. Jos tarvitaan hitsaajaa Kainuussa, se ei ole palkkakysymys, vaan että Kainuussa ei enää ole hitsaajaa vapaana.

Palkoillahan kilpaillaan jo nyt, kun vapaana olevia työntekijöitä ei enää ole. Aikoinaan rekrytoitiin avuksi työvoimaa Itä-Euroopan maista, mutta nyt siitäkin on tullut haastavaa. Jos rekrytoimme Puolasta hitsaajaa, ei häntä kiinnosta, miten hyvä terveydenhuolto tai vanhusten hoito Suomessa verovaroilla järjestetään, sillä ei hän aio täällä viettää eläkepäiviään.

Jos me rekrytoimme työntekijää ulkomailta, heitä kiinnostaa käteen jäävä palkka asumiskulujen jälkeen eikä bruttopalkka. Ja jos osaajaa ei saada edes ulkomailta, silloin on ainoana vaihtoehtona jättää tilaus tekemättä.

Minun käsitykseni on, että Suomessa ei ole ongelmia palkkatasossa aloilla, joilla on työvoimapulaa. Ongelma on se, että kaikki näiden alojen osaajat ovat jo töissä. Sitten syntyy palkkainflaatio, kun niitä samoja ihmisiä kierrätetään aina vaan paremmalla palkalla yrityksestä toiseen.

Kaikista työntekijöistä ei kuitenkaan ole pulaa, ja varmasti monesta työnhakijasta kuulostaa rankalta lukea näitä juttuja työvoimapulasta. Työtönkin voi olla osaaja, mutta valitettavasti vain sellaisen alan osaaja, jolle ei juuri nyt ole kysyntää.”

”Palkkojahan on juuri nostettu viime kuukausien sopimuskorotuksissa”

Lauri Kajanoja, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja


”Palkkojahan on juuri päätetty nostaa viime kuukausina solmituissa sopimuksissa, ja päälle tulee vielä palkkaliukumia.

Palkkojen nousuvauhti ei ole kovaa, jos sitä vertaa vaikka vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävään aikaan, ja viime vuonna sopimuspalkkoja ei nostettu ollenkaan.

Toisaalta Suomen talouden kasvumahdollisuudet näyttävät tulevaisuudessa heikommilta kuin takavuosina, jolloin meillä lisääntyi työikäisen väestön määrä. Nyt se supistuu, ja jo tämä heikentää Suomen talouden kasvumahdollisuuksia.

Viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa palkat ja työkustannukset nousivat selvästi enemmän, kuin muilla euroalueeseen kuuluvilla perinteisillä teollisuusmailla. Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni oleellisesti kilpailijamaihin verrattuna.

Suomen vienti supistui selvästi, ja teollisuudessa menetettiin paljon enemmän työpaikkoja kuin muualla euroalueella keskimäärin. Missään muussa kehittyneessä taloudessa ei ole mitattu yhtä heikkoa viennin kehityksen kautta kuin Suomessa vuoden 2008 jälkeen. Tämä tarkoittaa, että meillä on yhä parantamisen varaa.

Yritysten tuloskunto on parantunut, ja niiden kannattavuus on parantunut. Kannattavuus ei kuitenkaan ole samalla tasolla kuin se oli ennen finanssikriisin alkua.

Uskon, että monessa yrityksessä, monella alalla ja monella paikkakunnalla saattaa jo olla työvoimapulaa. Tilanne näyttää kuitenkin erilaiselta, kun katsoo koko talouden keskiarvoa. Koko maassa työmarkkinat eivät ole vielä niin kuumat, etteikö työttömyysaste voisi laskea selvästi lisää.

Kilpailukykysopimus paransi Suomen kustannuskilpailukykyä, mutta parannus ei ole niin merkittävä kuin aikaisempi heikentyminen. Jos palkankorotukset Suomessa ovat maltillisempia kuin kauppakumppanimailla vielä joidenkin vuosien ajan, sen jälkeen sopeutumistarve alkaa olla ohi – ellei jotain yllättävää tapahdu.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Palkka
  • Palkankorotukset
  • Työelämä
  • Talous
  • Kari Räisänen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jos Sörnäisten Kurvissa eksyi kapakasta lähdettyään väärälle syrjäkujalle, saattoi päästä hengestään – rettelöivät teinihuligaanit pitivät Kallion seutua pelon vallassa 1900-luvun alussa

    2. 2

      Sinkkumiesten painajaiskaupungissa on vaikea löytää rakkautta – suomalaismies hengailee pakastealtaalla, koska Seattlessa nettitreffeillä korostuu vain raha

      Tilaajille
    3. 3

      Missourin veneonnettomuudessa kuolleista yhdeksän oli samasta perheestä – Turmasta selvinnyt nainen: ”Kapteeni sanoi, ettemme tarvitse pelastusliivejä”

    4. 4

      ”Varokaa, sieltä tulee pyöräilijä!” komensivat vanhemmat lapsiaan minua syyllistävään sävyyn – Miksei lapsia opasteta liikenteessä?

    5. 5

      Neil Hardwick on Suomi-viihteen kultasormi, joka piruillessaan teki sarjan ”jota ei kirjoiteta tai harjoitella ollenkaan”

    6. 6

      Muistoesineet katosivat 5-vuotiaana kuolleen Miron haudalta – ”Silmät kyyneltyivät niin, etten ensin edes nähnyt, oliko kaikki viety”, pojan äiti kertoo

    7. 7

      Osavuosilomakatsaus: Perheen talous kärähti kesäkvartaaleilla

    8. 8

      Avioliiton arvoa ei romuta samaa sukupuolta olevien puolisoiden rakkaus, vaan kommunikaation puute, arjen paineet ja itsekeskeisyys

    9. 9

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi saattoi kariutua, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti – Alman Kai Telanne: ”Olen pahoillani, että hakijalle syntyi väärä käsitys”

    10. 10

      Supon kriisistä nostanut Ilkka Salmi panee nyt kuntoon koko Suomen poliisin johtamista – Aarniosta lähtenyt vyyhti käydään läpi ”tarkalla kammalla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi saattoi kariutua, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti – Alman Kai Telanne: ”Olen pahoillani, että hakijalle syntyi väärä käsitys”

    2. 2

      Rakastuin laitoksemme lehtoriin, mutta suhde päättyi rumasti – nyt hän pitää mykkäkoulua ja kielsi tulemasta luennoilleen

    3. 3

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    4. 4

      Kattorakenteiden välissä tursunnut ja viikon kadoksissa ollut kuristajakäärme Olli karkasi taas Vantaalla – Omistaja: ”Voin taata, ettei tämä enää toistu”

    5. 5

      12-vuotiaana Kalle esitti netissä himokasta kotiäitiä – Verkossa tekaistulla identiteetillä esiintyminen on yleistä, ja sen avulla Kalle löysi itsensä

      Tilaajille
    6. 6

      James Bluntin keikka Porissa kiteyttää, kuinka vähän uudet ulkomaiset nimet kiinnostavat kotimaisilla festivaaleilla

    7. 7

      Kymmenen haavoittui veitsihyökkäyksessä Saksan Lyypekissä – epäillyllä oli isän mukaan mielenterveysongelmia

    8. 8

      Hittiräppärin uutuuskappale synnytti kesän kuumimman nettivillityksen – ja se oli hauska siihen asti, kunnes teinit alkoivat hyppiä ulos liikkuvista autoista

    9. 9

      80 päivän vertailu paljastaa, kuinka totaalisen erilaista kesää viime vuonna vietettiin – Onko tämä nyt ilmaston­muutoksen vaikutusta?

    10. 10

      New York Times: Trumpin asianajaja nauhoitti salaa keskustelun Playboy-mallin maksamisesta hiljaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    11. Näytä lisää
    Uusimmat