Talous

Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan Euroopassa 180 miljardia euroa lisärahaa vuodessa – EU:sta on tulossa pikavauhtia lainsäädäntöä, jolla sijoittajat pakotetaan mukaan

Euroopassa aiotaan puuttua radikaalilla tavalla esimerkiksi sijoitusriskin määritelmään, jotta ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin saataisiin enemmän investointeja.

Päästöttömiä sähkö- ja lämpövoimaloita, raideyhteyksiä, sähköautojen latausverkostoja, energiatehokkaampia rakennuksia, kasviproteiinin tuotantoa...

EU:n laskelmien mukaan pelkästään Euroopassa tarvittaisiin vuodessa noin 180 miljardia euroa lisärahaa ilmastonmuutosta jarruttaviin investointeihin liikenteessä, energiantuotannossa, teollisuudessa, asumisessa ja ruoantuotannossa.

Siihen ei riitä julkinen raha, vaan mukaan pitää saada huomattavasti enemmän myös yksityistä rahoitusta.

Politiikalla luodaan kannustimet investoinneille ja rangaistukset haitallisille toiminnoille. Sen jälkeen pitää olla tarjolla riittävästi rahoitusta, jotta muutos todella tapahtuu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Siksi EU:sta on tulossa pikavauhtia uutta lainsäädäntöä, joka pakottaa yritykset ja sijoittajat ottamaan ilmastoasiat huomioon toiminnassaan.

Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Ensinnäkään ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ottaminen osaksi sijoitus- ja rahoituspäätöksiä ei ole asiantuntijoiden mukaan mitään pehmoilua. Se on taloudellisesti välttämätöntä.

”Perinteisesti tästä on puhuttu vakuutusyhtiöiden näkökulmasta, koska lisääntyvät luonnonkatastrofit kasvattavat vakuutusyhtiöiden korvausriskejä. Mutta ilmastonmuutos on yhtä lailla riski myös taloudelle laajemmin”, Finanssialan varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari sanoo.

”Voi miettiä esimerkiksi sitä, miten koko Eurooppaan vaikuttaisi sosiaalisesti ja taloudellisesti se, jos Pohjois-Afrikka ja iso osa Lähi-itää muuttuu ilmaston lämpenemisen takia asuinkelvottomaksi. Tähän asti nähdyt muuttovirrat eivät ole mitään siihen verrattuna”, hän jatkaa.

Kivisaari oli jäsenenä EU:n komission asettamassa asiantuntijaryhmässä, joka pohti viime vuonna, miten rahoituksen välineillä voidaan hillitä ilmastonmuutosta.

Ryhmä antoi raporttinsa tammikuussa, ja jo maaliskuussa EU:n komissio laati sen pohjalta toimenpideohjelman. Ensimmäisiä direktiivi- ja asetusesityksiä on tulossa vielä toukokuun aikana. Seuraavassa käydään läpi keskeisiä esillä olevia asioita.


1. Yritysten pitää raportoida ilmastovaikutuksista ja riskeistä yhdenmukaisin kriteerein

Jotta sijoittajat voisivat tietää, mikä sijoituskohde todella edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa, yritysten raportointia pitää parantaa.

Niiden tulosraporteista pitäisi siis jatkossa selvitä konkreettisesti ja vertailukelpoisella tavalla, miten liiketoiminta vaikuttaa ilmastonmuutokseen tai on riippuvainen ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.

Yrityksille ja muille sijoituskohteille laaditaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja laajempaan kestävyyteen liittyvä kriteeristö ja raportointisäännöt, jotka helpottavat sijoituskohteiden vertailua.

”Näistä asioista raportointi oli aluksi yritysten viestintäosastojen ja ulkoisten konsulttien vastuulla. Nyt sijoittajien vaatima raportointi on yhteismitallistanut tietojen julkistamista. Kestävyyden on tultava keskeiseksi osaksi jokaisen yrityksen strategiaa”, sanoo Susanna Miekk’oja, joka työskentelee Danske Bankin neuvonantajana ja osakkaana Tracefi-yrityksessä.

Yritykset ovat tähän asti voineet pitkälti itse valita, mitä asioita ne kestävyyden suhteen raportoivat. Miekk’ojan mukaan se on tarkoittanut, että yrityksiä on ollut mahdotonta vertailla keskenään.

Konsulttitoimistot ovat laatineet yrityksille kestävyysluokituksia, jotka ovat perustuneet varsin laveisiin kriteereihin.

”Tämä on ihan sama asia kuin jos yritykset voisivat raportoida talouslukunsa itse valitsemallaan tavalla. Talouspuolella on hyvin tarkasti määritelty, mitkä luvut raportoidaan ja miten”, hän sanoo.

Kriteerit luodaan myös muille sijoituskohteille, kuten vihreille joukkolainoille. Pelikenttä on ollut tähän asti villi, ja vihreänä on myyty paljon sellaistakin, joka ei sitä ole ollut.

Esko Kivisaaren mukaan vihreillä bondeilla eli joukkolainoilla on saatettu rahoittaa energiahankkeita, joissa on ollut mukana jopa hiilivoimaa.

2. Riski määritellään uudelleen

Varainhoitajien sekä esimerkiksi eläkerahastojen oletetaan valitsevan sijoituskohteet niiden tuoton ja riskin perusteella. Se tarkoittaa, ettei valintaan pitäisi yleisesti ottaen sotkea muita asioita.

”Usein sijoitusten tuottoa ja riskejä tarkastellaan varsin lyhyellä aikajänteellä. Tähän aiotaan sisällyttää kriteeri siitä, miten hyvin sijoitukset toimivat ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Se ei myöskään ole ristiriidassa pidemmän aikavälin tuottavuuden kanssa”, Kivisaari sanoo.

Myös luottoluokittajien pitää ottaa kestävyyteen liittyvät riskit huomioon yritysten luottoluokituksissa.

Eläkeyhtiö Varmassa ilmastonmuutos on ollut sijoituskohteiden riskiarvioissa mukana yli kaksi vuotta. Varman vastuullisen sijoittamisen johtajan Hanna Kaskelan mukaan ilmastoriskit voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia.

Osa yrityksistä hyötyy vihreiden teknologioiden markkinoista ja päästöihin liittyvästä sääntelystä. Joidenkin yritysten liiketoiminta voi toisaalta kokonaan hävitä. Esimerkiksi kivihiileen liittyvä liiketoiminta on varmasti ennen pitkää vaikeuksissa.

3. Vaikuttaako ilmastonmuutos pankkien pääomavaateeseen?

Suuri osa kaikkien investointien rahoituksesta tulee viime kädessä pankeilta. Pankkirahoituksen hintaan ja kohdentumiseen vaikuttaa se, kuinka paljon pankin pitää sitoa kutakin lainaa kohden pääomaa. Yrityksille annettujen luottojen pääomavaade on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi täyden vakuuden asuntolainojen.

Esko Kivisaaren mukaan EU:ssa pohditaan, pitäisikö ilmastonmuutosta hidastavien kohteiden rahoitusta vauhdittaa alentamalla näihin kohteisiin annettujen lainojen pääomavaatimusta.

”Suomessa finanssiala ei ainakaan tästä ajatuksesta pidä. Pääomavaatimusten pitäisi heijastaa luottoon liittyviä riskejä, muuten näistä lainoista voi pahimmillaan syntyä jonkinlainen subprime-riski”, Kivisaari sanoo.

EU:ssa selvitetään nyt, onko ilmastonmuutosta hidastavien investointien riski joka tapauksessa muita investointeja pienempi. Jos näin on, voisi olla perusteltua alentaa näihin kohteisiin käytettävien lainojen pääomavaatimusta.

4. Sijoitusneuvonta ja varallisuudenhoito muuttuvat

EU:n pankkien ja vakuutusyhtiöiden sijoitusneuvontaa koskevaan ohjeistukseen voi olla tulossa muutoksia nopeassa tahdissa. Sijoituspalveluyritysten pitänee jatkossa kysyä asiakkailta muiden asioiden ohella, miten asiakas haluaa ottaa ilmastoasiat ja muut kestävyyskriteerit huomioon sijoituksissaan.

Myös institutionaalisten sijoittajien kuten eläkevakuutusyhtiöiden pitää mahdollisesti alkaa tiedustella eläkkeensaajilta, miten he toivovat, että nämä asiat otetaan huomioon eläkesijoituksissa. Suomen isot eläkevakuuttajat ovat tosin jo ottaneet ilmastoasiat huomioon sijoituskohteiden valinnassa.

”Vastuullisuuskriteerit ovat osa meidän strategiaa ja viitekehystä, jossa me sijoittamista teemme. Ilmastonmuutokseen ja muihin kestävyyskriteereihin liittyvät riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan yhtä lailla kuin kaikki muutkin riskit, kun sijoituskohteita arvioidaan”, Varman Kaskela sanoo.

Kaskelan mukaan ilmastonmuutoksen ja kestävyyskriteerien huomioiminen on yksinkertaisesti osa fiksua sijoitustoimintaa nykymaailmassa.

Fakta

Kestävää sijoittamista


 Kestävän sijoittamisen yhteydessä käytetään usein kirjainyhdistelmää ESG. Se tulee englannin kielen sanoista environmental, social ja governance, jotka tarkoittavat ympäristöä, sosiaalista ja hallintoa.

 Ympäristön kannalta kestävyys tarkoittaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja saastuttamisen torjuntaa.

 Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa esimerkiksi hyväksyttäviä työehtoja ja elinoloja.

 Hallinnon kestävyys tarkoittaa esimerkiksi korruption ehkäisemistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ilmastonmuutos
  • Sijoittaminen
  • EU
  • Anni Lassila

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jos Sörnäisten Kurvissa eksyi kapakasta lähdettyään väärälle syrjäkujalle, saattoi päästä hengestään – rettelöivät teinihuligaanit pitivät Kallion seutua pelon vallassa 1900-luvun alussa

    2. 2

      Sinkkumiesten painajaiskaupungissa on vaikea löytää rakkautta – suomalaismies hengailee pakastealtaalla, koska Seattlessa nettitreffeillä korostuu vain raha

      Tilaajille
    3. 3

      Missourin veneonnettomuudessa kuolleista yhdeksän oli samasta perheestä – Turmasta selvinnyt nainen: ”Kapteeni sanoi, ettemme tarvitse pelastusliivejä”

    4. 4

      ”Varokaa, sieltä tulee pyöräilijä!” komensivat vanhemmat lapsiaan minua syyllistävään sävyyn – Miksei lapsia opasteta liikenteessä?

    5. 5

      Neil Hardwick on Suomi-viihteen kultasormi, joka piruillessaan teki sarjan ”jota ei kirjoiteta tai harjoitella ollenkaan”

    6. 6

      Muistoesineet katosivat 5-vuotiaana kuolleen Miron haudalta – ”Silmät kyyneltyivät niin, etten ensin edes nähnyt, oliko kaikki viety”, pojan äiti kertoo

    7. 7

      Osavuosilomakatsaus: Perheen talous kärähti kesäkvartaaleilla

    8. 8

      Avioliiton arvoa ei romuta samaa sukupuolta olevien puolisoiden rakkaus, vaan kommunikaation puute, arjen paineet ja itsekeskeisyys

    9. 9

      Handmaid’s Tale tarvitsee rinnalleen kertomuksen, jossa naiset on vapautettu raskaudesta – mutta olisiko se dystopia vai utopia?

    10. 10

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi saattoi kariutua, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti – Alman Kai Telanne: ”Olen pahoillani, että hakijalle syntyi väärä käsitys”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi saattoi kariutua, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti – Alman Kai Telanne: ”Olen pahoillani, että hakijalle syntyi väärä käsitys”

    2. 2

      Kattorakenteiden välissä tursunnut ja viikon kadoksissa ollut kuristajakäärme Olli karkasi taas Vantaalla – Omistaja: ”Voin taata, ettei tämä enää toistu”

    3. 3

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    4. 4

      12-vuotiaana Kalle esitti netissä himokasta kotiäitiä – Verkossa tekaistulla identiteetillä esiintyminen on yleistä, ja sen avulla Kalle löysi itsensä

      Tilaajille
    5. 5

      Rakastuin laitoksemme lehtoriin, mutta suhde päättyi rumasti – nyt hän pitää mykkäkoulua ja kielsi tulemasta luennoilleen

    6. 6

      James Bluntin keikka Porissa kiteyttää, kuinka vähän uudet ulkomaiset nimet kiinnostavat kotimaisilla festivaaleilla

    7. 7

      Kymmenen haavoittui veitsihyökkäyksessä Saksan Lyypekissä – epäillyllä oli isän mukaan mielenterveysongelmia

    8. 8

      Hittiräppärin uutuuskappale synnytti kesän kuumimman nettivillityksen – ja se oli hauska siihen asti, kunnes teinit alkoivat hyppiä ulos liikkuvista autoista

    9. 9

      80 päivän vertailu paljastaa, kuinka totaalisen erilaista kesää viime vuonna vietettiin – Onko tämä nyt ilmaston­muutoksen vaikutusta?

    10. 10

      New York Times: Trumpin asianajaja nauhoitti salaa keskustelun Playboy-mallin maksamisesta hiljaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    11. Näytä lisää