Talous

Isot yritykset valtasivat tuulivoimabisneksen ja keräävät satojen miljoonien eurojen tuet – pienille yhtiöille jäi vain murusia

Tuulivoimatukia on maksettu valtion budjetista yhteensä 629 miljoonaa euroa. S-ryhmän ja St1:n Tuuliwatti on saanut siitä lähes kolmanneksen.

Tuulivoimasta ei tullutkaan maaseudun viljelijöiden ja paikallisten pienyrittäjien mukavaa sivubisnestä, osoittavat tuoreet tilastot.

Leijonanosan nopeaan tahtiin rakennetusta tuulivoimasta omistavat isot yritykset. Niille satavat siten myös veronmaksajien pussista lähtevät, vuositasolla satoihin miljooniin euroihin nousevat tuet.

Alan teollisuutta edustavan Suomen Tuulivoimayhdistyksen tilastot kertovat, että viime vuoden loppuun mennessä Suomeen oli noussut 700 tuulivoimalaa, joiden yhteinen tuotantoteho on noin 2 300 megawattia.

Tämä oli myös tavoite, kun Matti Vanhasen (kesk) johtama hallitus päätti vuonna 2010 veronmaksajien tukimuodosta, jota kutsuttiin syöttötariffiksi. Sitä alettiin maksaa vuonna 2012.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tuulivoiman vilkkain rakentamisvuosi oli 2016, jolloin maahan nousi 182 tuulivoimalaa. Viime vuonna valmistui 153 voimalaa.

Tänä vuonna ei valmistu yhtään voimalaa. Tuulivoimalarakentaminen on joutunut tauolle, kun syöttötariffitukeen oikeuttava kiintiö tuli täyteen. Alalla toivotaan, että uusi huutokauppaan perustuva tukia kilpailuttava menetelmä käynnistäisi rakentamisen jälleen ensi vuonna. Nyt suunnittelijat ja rakentajat ovat vailla töitä.

Kuudessa vuodessa on saatu aikaan tuulivoimakanta, jota luonnehtii sana keskittyneisyys. Tuulivoimalat ovat keskittyneet muutamalle suurelle omistajalle ja alueelle, ja yksittäiset voimalat ja tuulipuistot ovat kasvattaneet kokoaan vuosi vuodelta.

Selvästi suurin tekijä alalla on Tuuliwatti, jonka hallussa oli viime vuoden lopulla tuulivoimaloista lähes neljäsosa, eli 23 prosenttia. Kuusi suurinta yritystä omistaa tuulivoimaloista kaksi kolmasosaa, yhteensä 66 prosenttia.

Tuuliwatin omistajat ovat 50 prosentin tasaosuuksin kauppaketju S-ryhmä ja energiayhtiö St1.

”Tuuliwatin kautta yli kaksi miljoonaa suomalaista [S-ryhmäläistä] omistaa kotimaista tuulivoimaa ja hyötyy siitä. Rahat kiertyvät kansantalouden hyväksi”, sanoo Tuuliwatin toimitusjohtaja Jari Suominen.

Toiseksi suurin tuuliomistaja on pörssissä noteeratun Taalerin pääomarahastot, ja seuraaviksi suurimmat EPV Tuulivoima, Suomen Hyötytuuli, wpd Finland ja Allianz.

Tuuliwatin tapaan EPV Tuulivoima ja Hyötytuuli ovat niin sanottuja Mankala-yhtiöitä, jotka tekevät sähköä omakustannushintaan omistajayhtiöilleen. EPV:n ja Hyötytuulen taustalla on isoja kunnallisia energiayhtiöitä.

Koska tukea maksetaan tuotannon mukaan, isot tekijät saavat myös suurimmat tuet. Kaikkiaan tukia on kuuden vuoden aikana maksettu valtion budjetista 629 miljoonaa euroa. Siitä Tuuliwatti on saanut lähes kolmanneksen, 207 miljoonaa euroa.

EPV Tuulivoiman tuki on tähän mennessä 41 miljoonaa euroa ja Suomen Hyötytuulen 27 miljoonaa.


Tuulivoimayhtiöt ovat tukien nauttimisessa vasta taipaleensa alussa. Syöttötariffilaissa säädettiin, että tuotantotukea maksetaan vielä koko ensi vuosikymmenen ajan. Mikäli sähkön markkinahinta pysyttelee suunnilleen nykytasolla, nyt rakennetut tuulivoimalat keräävät veronmaksajien tukea yhteensä noin kolme miljardia euroa runsaan kymmenen vuoden aikana.

Tuuliwatin Suominen sanoo yhtiönsä etumatkan muihin nähden johtuvan siitä, että Tuuliwatti oli aikaisin liikkeellä.

”Me olimme edelläkävijöitä, ja meitä on suosinut se, että tuulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet hurjasti. Alan kehitys on ollut raisua. Uusimpien voimaloiden tuottaman sähkön määrä on parissa vuodessa kaksinkertaistunut vanhempiin malleihin nähden.”

Tuulivoimalasta saadaan toisin sanoen paljon aiempaa enemmän irti, mikä johtuu kolmesta asiasta. Tornikorkeutta on tullut reilusti lisää ja siipien halkaisija eli pyyhkäisypinta-ala on suurentunut. Myös voimaloiden käyttöikä on noussut. Tuulivoimala voi parhaimmillaan toimia 30 vuotta.

Tuotannon keskittyminen isoihin yksiköihin ja yhtiöihin johtuu Suomisen mukaan siitä, että ala on pääomavetoista. ”Polttoaine” eli tuuli on ilmaista, ja tuulivoimala pystyy toimimaan lähes automaattisesti ilman työvoimaa. Paljon rahaa menee rakentamiseen ja jonkin verran huoltoon ja kunnossapitoon.

Voimalan tuotantokustannuksista noin 40 prosenttia on rahoituskustannuksia. Isot ja vakaat toimijat saavat lainarahaa edullisesti ja pystyvät näin toimimaan pienempiä halvemmalla.

Isoilla toimijoilla on lisäksi suuret hankesalkut, joissa on useita eri vaiheissa olevia voimalahankkeita. Jos jokin hanke tyssää esimerkiksi kaavoitusongelmiin, lähdetään kehittämään toista hanketta. Pienillä toimijoilla ei ole tällaiseen mahdollisuuksia.

Alueellisestikin tuulivoima on keskittynyt. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee 42 prosenttia Suomen tuulivoimasta. Pohjanmaan Kristiinankaupungin Metsälässä on maan suurin tuulipuisto 34 voimalalla. Kunnista eniten tuulivoimaloita on Kalajoella, 64 kappaletta.

Pohjanmaalla kunnat suhtautuvat yleensä tuulivoimaan suopeasti, mutta muualla, erityisesti Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa tuulivoimalla on jo vakiintunut vastarinta. Mökkeilijät, vakinaiset asukkaat ja matkailu- ja luontoväki eivät katso tuulivoimaa suopeasti.

Vastarinta on järjestäytynyt Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen riveihin.

Itä-Suomessa puolustusvoimat vastustaa usein tutkatoimintaa häiritsevien voimaloiden rakentamista, mutta myös asukkaiden vastustus kasvaa. Siellä isoista hankkeista toteutuksessa on vain Leppävirran puisto.

Tuulivoimasta voi tulla ongelma myös poliittisesti. Poriin suunniteltu suuri Ahlaisten puisto sai Ylen mukaan niukan enemmistön sosiaalidemokraateista taakseen vasta, kun puolueen puheenjohtaja Antti Rinne otti yhteyttä ryhmäjohtoon. Rinteen mielestä demareiden pitää tukea tuulivoimaa, koska siitä on puoluekokouksen päätös.

Porin eteläpuolella sijaitseva Pyhäranta on julistautunut Suomen ensimmäiseksi tuulivoimavapaaksi kunnaksi ja vaatii varausten poistamista maakuntakaavasta.

Kritiikkiä on tullut myös ulkomaisten yritysten suuresta osuudesta. Tuulivoimayhdistys korostaa mielellään, että 70 prosenttia voimaloista on suomalaisessa omistuksessa, joten vain vajaa kolmannes tuotantotuesta menee ulkomaille, lähinnä saksalaisille yrityksille.

Nykyisen 700 voimalan rakentamiseen on investoitu noin viisi miljardia euroa. Siitä kiertyy tuotantotukina takaisin yhtiöille noin kolme miljardia, eli yli puolet.

Iin jättimyllyt vievät uuteen aikaan

Iihin nousevat jättituulivoimalat vievät tuulivoiman uuteen aikakauteen, Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja Jari Suominen sanoo.

175 metrin tornikorkeus ja 250 metrin pyyhkäisykorkeus takaavat Suomisen mukaan sen, että veronmaksajien suoraa tukea ei enää tarvita. Tuuliwatti ei aio hakea tukea jättituulivoimalahankkeelleen, vaikka Suomen uusi tukimalli on jo EU:n syynättävänä.

Tuuliwatti hakee Suomisen mukaan uudenlaista tukea ehkä joillekin muille tuulihankkeilleen, mutta ei Iin Viinamäen puistoon, johon tulee viisi 4,2 megawatin tuulimyllyä.

Vestaksen toimittamien voimaloiden teho on sitä luokkaa, että ne pystyvät tuottamaan sähköä selvästi halvemmalla kuin vanhempi teknologia.

Toisaalta voimaloiden sijoittelusta tulee entistä haastavampaa niiden koon takia. Tuulivoimaan kriittisesti suhtautuvat kunnat eivät halua niitä alueelleen.

Suominen sanoo, että jo lopetettu syöttötariffituki auttoi synnyttämään tuulivoimatoimialan Suomeen. Nyt ryhdytään käyttämään hyödyksi opittua tietoa.

”Tuuliwatti kehittää ja rakentaa tuulipuistojaan ja alkaa tarjota avaimet käteen -periaatteella mahdollisuuksia sijoittaa tuulivoimaan”, Suominen sanoo.

Suomeen rakennettavien tuulivoimahankkeiden koko on kasvanut, mutta Tuulivoimayhdistyksen mukaan puistokoot ovat edelleen pieniä verrattuna Norjaan ja Ruotsiin, jossa suurimpaan rakenteilla olevaan puistoon odotetaan valmistuvan yli tuhat voimalaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Energia
  • Tuulivoima
  • ST1
  • Heikki Arola

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti – Tältä näyttää talossa, jonka kunnostamista kaupunki on vaatinut 20 vuotta

    2. 2

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    3. 3

      Vakavan masennuksen, skitsofrenian ja adhd:n taustalta löytyy samoja perinnöllisiä tekijöitä, selvisi kansainvälisessä jättitutkimuksessa

    4. 4

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    5. 5

      Maailman tunnetuin gorilla on kuollut – Kokoa alettiin opettaa puhumaan yksivuotiaana, ja lopputulos oli ihmeellinen

    6. 6

      Kourimista, pakottamista bajamajan taakse, käden työntämistä jalkojen väliin – HS:n kyselyyn vastanneet kertoivat, millaista on häirintä suomalaisilla festareilla

    7. 7

      Kroatia murjoi Argentiinan 3–0 – maalivahdin karkea virhe aloitti maalijuhlan

    8. 8

      Onko tämä askel kohti Facebookin maksullisuutta? Sosiaalisen median jättiläinen kokeilee nyt, voisiko ryhmiin kuulumisesta alkaa kerätä rahaa

    9. 9

      Amerikkalaismies aloitti vahingossa viikon parhaan meemin ”menestyneimmistä tapaamistaan ihmisistä” – ja poistui lopulta Twitteristä, kun läppä lähti lapasesta

    10. 10

      Tuure Kilpeläinen ja Manuela Bosco menivät kaikessa hiljaisuudessa naimisiin – nyt pari kertoo HS:n haastattelussa, mikä kaikki heitä yhdistää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti – Tältä näyttää talossa, jonka kunnostamista kaupunki on vaatinut 20 vuotta

    2. 2

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    3. 3

      Naisparin kirkko­häistä tuli melkein täydelliset, mutta kirkko­herra pahoitti mielensä – ”Minulle oli yllätys, mitä kaikkea siellä tapahtui”

      Tilaajille
    4. 4

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    5. 5

      Helikopterivanhempien lapset pärjäävät muita huonommin koulussa ja sosiaalisissa taidoissa, paljasti tutkimus

    6. 6

      Tuure Kilpeläinen ja Manuela Bosco menivät kaikessa hiljaisuudessa naimisiin – nyt pari kertoo HS:n haastattelussa, mikä kaikki heitä yhdistää

    7. 7

      Hämeenlinnasta en miestä halua, ajatteli Iida Salminen baariin lähtiessään, mutta yöllä hän oli jo rakastunut – HS:n lukijat kertovat, kuinka ihastus alkaa

    8. 8

      Amerikkalaismies aloitti vahingossa viikon parhaan meemin ”menestyneimmistä tapaamistaan ihmisistä” – ja poistui lopulta Twitteristä, kun läppä lähti lapasesta

    9. 9

      Image julkaisi Rebekka Härköstä ja Jessikka Aroa pilkkaavan vitsin ja joutui kovaan ryöpytykseen – Lehti pyysi anteeksi ”tarpeetonta tölväisyä”, mutta miksi juuri nyt anteeksipyyntö oli tarpeen?

    10. 10

      Ronaldon hattutemppu ei suinkaan ole MM-kisojen puhutuin asia – kaikki kohisevat nyt Iranin koomisesta sivurajaheitosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti – Tältä näyttää talossa, jonka kunnostamista kaupunki on vaatinut 20 vuotta

    2. 2

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    3. 3

      Juha Partanen julisti 30 vuotta Israelin sanaa, kunnes matka Palestiinaan muutti kaiken – ”Sanon sen nätisti: mä olen puhunut pötyä”

      Tilaajille
    4. 4

      Aikuisen naisen ruumis löytyi pytonin vatsasta kokonaisena Indonesiassa – useimmiten jättiläiskäärmeiden ihmisuhrit kuolevat sydänkohtaukseen

    5. 5

      Lasikatto, joka oli liian paksu – HR-johtaja Mikala Larsen tarjosi lahjakkaalle naiselle huippu­pestiä ja järkyttyi kuultuaan vastauksen

      Tilaajille
    6. 6

      Helikopterivanhempien lapset pärjäävät muita huonommin koulussa ja sosiaalisissa taidoissa, paljasti tutkimus

    7. 7

      Suomen pienin kunta on katoamassa – ”Rahat loppuu, ihmiset loppuu, koulussa ei ole enää oppilaita”

    8. 8

      Juhana Vartiainen jakeli sosiaalisessa mediassa päättömältä kuulostavaa tarinaa siitä, ettei töitä oteta vastaan – Lauseesta ”Jos tämä on totta...” syntyi hassuttelun kultakaivos

    9. 9

      Millaiset alushousut ovat terveelliset? Älä hankaa itseäsi kipeäksi ja vältä näitä malleja ja materiaaleja, neuvovat lääkärit

      Tilaajille
    10. 10

      ”En kestä enää, en yhtään yötä!” parkui komeroon lukittu vanki numero 8612 maailman kuuluisimmassa ihmiskokeessa – Nyt koko koe on paljastunut täydeksi teatteriksi

    11. Näytä lisää