Talous
Wärtsilän tuoreet laskelmat kyseenalaistavat Suomen ydinvoimahankkeet: Tuulivoima on selvästi halvempaa ilman
Suomen sähköjärjestelmää kannattaisi muuttaa optimaalisessa tilanteessa vuoteen 2030 mennessä niin, että tuulivoimaa lisättäisiin merkittävästi ja suunnitteilla olevat Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan rakennus ja Loviisan ydinvoimalan reaktorien uusimiset keskeytettäisiin. Näin esittää teknologiayhtiö Wärtsilä tuoreen systeemimallinnuksensa perusteella.
Sen laskelmien mukaan tällainen tuulivoimaloihin painottuva vaihtoehto olisi tuotantokustannuksilla laskettuna 27 prosenttia edullisempi kuin ydinvoimalavaihtoehto.
”Puhutaan sadoista miljoonista, jos ei mennä miljardiluokkaan”, sanoi mallinnusta Wärtsilän pääkonttorissa Helsingissä esitellyt Wärtsilä Energy Solutions -yksikön johtaja Matti Rautkivihttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+rautkivi maanantaina tuulivoiman tuotannon vuosisäästöjä esitellessään.
Wärtsilän laskelmat lähtevät siitä, että tuulivoima on kilpailukykyistä ilman tukia Suomessa jo nykyisin – tuulivoima maksaa noin 30 euroa megawattitunnilta, kun esimerkiksi Fennovoiman Hankikiven ydinvoimalan tuotantokustannus olisi tekijöiden julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan 60 euroa megawattitunnilta.
Rautkiven mukaan 60 euron hintaa pidetään pätevänä arviona uusissa ydinvoimahankkeissa myös kansainvälisesti.
Wärtsilän systeemimallinnuksessa tutkittiin tilannetta, jossa jokin yhtiö haluaa ostaa 1 200 megawattia jatkuvaa sähköä, niin että sähköntuotanto olisi vuodessa 10,5 terawattituntia.
Tällöin tuulivoiman ja tyyninä päivinä tarvittavan säätövoiman tuottama vaihtoehto tuotti noin 30 prosenttia halvemman systeemikustannuksen.
Wärtsilä on itse säätövoiman tuottaja moottoreillaan. Se myös selittää osaltaan sen, miksi yhtiö on kiinnostunut ydinvoimaa korvaavista energiaratkaisuista, jotka tarvitsevat säätövoimaa.
Wärtsilän esimerkissä laskelma on tehty niin, että tarvittava säätövoima on tehty kaasumoottoreilla toimitettuna. Yhtiön arvion mukaan suurin osa säätövoimasta tuotettaisiin todellisuudessa kuitenkin vesivoimalla tai energia tuotaisiin rajojen yli muualta.
Koko Suomen vuoteen 2030 ulottuvassa systeemimallinnuksessa optimaalinen tilanne saavutettaisiin Wärtsilän mukaan niin, että Hanhikiveä ei rakennettaisi ja Loviisan uudistuksia ei toteutettaisi, mutta tuulivoiman määrää lisättäisiin peräti seitsenkertaiseksi nykyisestä.
Rautkiven mukaan laskelma on tehty tuulivoiman nykyisellä tuotantokustannuksella.
Toisin sanoen tuulivoiman todennäköistä, teknologisesta kehityksestä johtuvaa halpenemista ei ole otettu laskelmissa huomioon.
Laskelman mukaan optimitilanteessa tuulivoima kattaisi Suomessa 2030 jo 43 prosenttia sähköntuotannosta.
Tällöin tuuli- ja vesivoiman yhteenlaskettu osuus olisi jo 56 prosenttia.
”Eli ilman biotaloutta merkittävästi yli EU-tavoitteiden”, Rautkivi sanoo.
Kun tuulisilla säillä sähköä tulisi tuulivoimaloista paljon yli käytettävän tarpeen, edullinen tuulisähkö mahdollistaisi kaukolämmön siirtymisen entistä enemmän isoihin järvi- tai merivesilämpöpumppuihin.
Kun tuulisähköä saa tuotettua 30 eurolla megawattituntia kohti, lämpöä saataisiin tuotettua 10 eurolla per megawattitunti, Wärtsilä laskee.
Laskennallisesti tuulivoiman avulla saataisiin myös 90 prosentin alenema hiilidioksidipäästöissä. Syynä tähän on Rautkiven mukaan se, että ydinvoimalla sähköä tuotettaessa kaupunkien lämmöntuotanto tehtäisiin paljolti turpeenpoltolla, kun taas tuulivoimassa lämpöä saataisiin lämpöpumpuilla.
Tiedotustilaisuudessa Rautkivi peräänkuulutti keskustelun aloittamista siitä, onko Hanhikiven ydinvoimalaa tai Loviisan reaktorien uusimisia syitä tehdä.
Hänen mielestään globaali energiamurros niin Yhdysvalloissa kuin kehittyvissä maissa näyttää, että liiketaloudellisin perustein ydinvoiman rakentamista on perin vaikea perustella.
Fennovoiman kehityspäällikön Juha Miikkulaisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+miikkulaisen mielestä tuulivoiman ja ydinvoiman välille ei ole tarpeellista tehdä vastakkainasettelua.
”Fossiiliset polttoaineet ovat meidän yhteinen vihollisemme, joten en näe syytä lähteä mukaan kilpalaulantaan. Myös tuulivoimaa tullaan tarvitsemaan Suomessa tulevaisuuden energiantuotantoon, ja mielelläni näen sen korvaavan osan fossiilisten polttoaineiden käytöstä.”
Miikkulainen ei halua ottaa tarkemmin kantaa Wärtsilän laskelmiin, sillä ei ollut vielä maanantai-iltaan mennessä ehtinyt perehtyä niihin tarkemmin. Hänen mielestään väitteitä tuulivoiman pienemmistä hiilidioksidipäästöistä ja edullisuudesta kannattaa kuitenkin tarkastella kriittisesti.
”En ymmärrä, miten tuulivoima voisi olla edullisempi vaihtoehto ilmaston kannalta. Wärtsilä tarjoaa 1 200 megawattia dieselmoottoreilla tuotettua säätövoimaa. Käsittääkseni silloin poltetaan öljyä yli tuhannen megawatin tuottamiseen niinä päivinä, kun energiaa ei saada tuulivoimasta”, hän kommentoi.
”Fennovoiman tarjoama sähkö on vakaahintaista ja säästä riippumatonta, kun taas tuulivoiman hinnasta ei ole pitkällä tähtäimellä mitään takeita. Tuulivoiman elinkaarikin on huomattavasti lyhyempi kuin ydinvoiman.”
Miikkulainen painottaa, että moni on sitoutunut Hanhikiven ydinvoimahankkeeseen, eikä hänen mielestään hankkeen perumiselle ole hyviä perusteita.
”Vakaus ja varmuus ovat jo pitkään ollut Fennovoiman kulmakivet, jotka pätevät tässäkin tilanteessa. Hanhikiven ydinvoimalaan on sitoutunut iso nippu energia-alan toimijoita myös rahallisesti. He tulevat saamaan Hanhikiveltä vakaahintaista ja hiilidioksidivapaata sähköntuotantoa seuraavaksi 60 vuodeksi.”
Sen laskelmien mukaan tällainen tuulivoimaloihin painottuva vaihtoehto olisi tuotantokustannuksilla laskettuna 27 prosenttia edullisempi kuin ydinvoimalavaihtoehto.
”Puhutaan sadoista miljoonista, jos ei mennä miljardiluokkaan”, sanoi mallinnusta Wärtsilän pääkonttorissa Helsingissä esitellyt Wärtsilä Energy Solutions -yksikön johtaja Matti Rautkivihttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+rautkivi maanantaina tuulivoiman tuotannon vuosisäästöjä esitellessään.
Wärtsilän laskelmat lähtevät siitä, että tuulivoima on kilpailukykyistä ilman tukia Suomessa jo nykyisin – tuulivoima maksaa noin 30 euroa megawattitunnilta, kun esimerkiksi Fennovoiman Hankikiven ydinvoimalan tuotantokustannus olisi tekijöiden julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan 60 euroa megawattitunnilta.
Rautkiven mukaan 60 euron hintaa pidetään pätevänä arviona uusissa ydinvoimahankkeissa myös kansainvälisesti.
Wärtsilän systeemimallinnuksessa tutkittiin tilannetta, jossa jokin yhtiö haluaa ostaa 1 200 megawattia jatkuvaa sähköä, niin että sähköntuotanto olisi vuodessa 10,5 terawattituntia.
Tällöin tuulivoiman ja tyyninä päivinä tarvittavan säätövoiman tuottama vaihtoehto tuotti noin 30 prosenttia halvemman systeemikustannuksen.
Wärtsilä on itse säätövoiman tuottaja moottoreillaan. Se myös selittää osaltaan sen, miksi yhtiö on kiinnostunut ydinvoimaa korvaavista energiaratkaisuista, jotka tarvitsevat säätövoimaa.
Wärtsilän esimerkissä laskelma on tehty niin, että tarvittava säätövoima on tehty kaasumoottoreilla toimitettuna. Yhtiön arvion mukaan suurin osa säätövoimasta tuotettaisiin todellisuudessa kuitenkin vesivoimalla tai energia tuotaisiin rajojen yli muualta.
Koko Suomen vuoteen 2030 ulottuvassa systeemimallinnuksessa optimaalinen tilanne saavutettaisiin Wärtsilän mukaan niin, että Hanhikiveä ei rakennettaisi ja Loviisan uudistuksia ei toteutettaisi, mutta tuulivoiman määrää lisättäisiin peräti seitsenkertaiseksi nykyisestä.
Rautkiven mukaan laskelma on tehty tuulivoiman nykyisellä tuotantokustannuksella.
Toisin sanoen tuulivoiman todennäköistä, teknologisesta kehityksestä johtuvaa halpenemista ei ole otettu laskelmissa huomioon.
Laskelman mukaan optimitilanteessa tuulivoima kattaisi Suomessa 2030 jo 43 prosenttia sähköntuotannosta.
Tällöin tuuli- ja vesivoiman yhteenlaskettu osuus olisi jo 56 prosenttia.
”Eli ilman biotaloutta merkittävästi yli EU-tavoitteiden”, Rautkivi sanoo.
Kun tuulisilla säillä sähköä tulisi tuulivoimaloista paljon yli käytettävän tarpeen, edullinen tuulisähkö mahdollistaisi kaukolämmön siirtymisen entistä enemmän isoihin järvi- tai merivesilämpöpumppuihin.
Kun tuulisähköä saa tuotettua 30 eurolla megawattituntia kohti, lämpöä saataisiin tuotettua 10 eurolla per megawattitunti, Wärtsilä laskee.
Laskennallisesti tuulivoiman avulla saataisiin myös 90 prosentin alenema hiilidioksidipäästöissä. Syynä tähän on Rautkiven mukaan se, että ydinvoimalla sähköä tuotettaessa kaupunkien lämmöntuotanto tehtäisiin paljolti turpeenpoltolla, kun taas tuulivoimassa lämpöä saataisiin lämpöpumpuilla.
Tiedotustilaisuudessa Rautkivi peräänkuulutti keskustelun aloittamista siitä, onko Hanhikiven ydinvoimalaa tai Loviisan reaktorien uusimisia syitä tehdä.
Hänen mielestään globaali energiamurros niin Yhdysvalloissa kuin kehittyvissä maissa näyttää, että liiketaloudellisin perustein ydinvoiman rakentamista on perin vaikea perustella.
Fennovoiman kehityspäällikön Juha Miikkulaisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+miikkulaisen mielestä tuulivoiman ja ydinvoiman välille ei ole tarpeellista tehdä vastakkainasettelua.
”Fossiiliset polttoaineet ovat meidän yhteinen vihollisemme, joten en näe syytä lähteä mukaan kilpalaulantaan. Myös tuulivoimaa tullaan tarvitsemaan Suomessa tulevaisuuden energiantuotantoon, ja mielelläni näen sen korvaavan osan fossiilisten polttoaineiden käytöstä.”
Miikkulainen ei halua ottaa tarkemmin kantaa Wärtsilän laskelmiin, sillä ei ollut vielä maanantai-iltaan mennessä ehtinyt perehtyä niihin tarkemmin. Hänen mielestään väitteitä tuulivoiman pienemmistä hiilidioksidipäästöistä ja edullisuudesta kannattaa kuitenkin tarkastella kriittisesti.
”En ymmärrä, miten tuulivoima voisi olla edullisempi vaihtoehto ilmaston kannalta. Wärtsilä tarjoaa 1 200 megawattia dieselmoottoreilla tuotettua säätövoimaa. Käsittääkseni silloin poltetaan öljyä yli tuhannen megawatin tuottamiseen niinä päivinä, kun energiaa ei saada tuulivoimasta”, hän kommentoi.
”Fennovoiman tarjoama sähkö on vakaahintaista ja säästä riippumatonta, kun taas tuulivoiman hinnasta ei ole pitkällä tähtäimellä mitään takeita. Tuulivoiman elinkaarikin on huomattavasti lyhyempi kuin ydinvoiman.”
Miikkulainen painottaa, että moni on sitoutunut Hanhikiven ydinvoimahankkeeseen, eikä hänen mielestään hankkeen perumiselle ole hyviä perusteita.
”Vakaus ja varmuus ovat jo pitkään ollut Fennovoiman kulmakivet, jotka pätevät tässäkin tilanteessa. Hanhikiven ydinvoimalaan on sitoutunut iso nippu energia-alan toimijoita myös rahallisesti. He tulevat saamaan Hanhikiveltä vakaahintaista ja hiilidioksidivapaata sähköntuotantoa seuraavaksi 60 vuodeksi.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Tuulivoima Seuraa
- Ydinvoima Seuraa
- Energia Seuraa
- Wärtsilä Seuraa
- Juha-Pekka Raeste Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24