Talous

Muovia paheksutaan jo melkein tupakan tavoin – näin perinteikäs suomalainen muovipussitehdas aikoo selviytyä

Muovi ei juuri nyt ole maineensa huipulla. Suomen suurimmalla muovikassitehtaalla vallitsee silti luottavainen tunnelma.

”Kyllähän se välillä mielessä käy”, vastaa saumauskoneenhoitaja Taru Holmala kysymykseen siitä, mietityttääkö muovinkulutus muovituotteita valmistavaa.

Amerplastin Tampereen-tehtaalla työskentelevä Holmala latoo kartonkilaatikoihin tällä kertaa K-Marketin henkselikasseja. Muoviyhtiön Tampereen-tehtaalta eri puolille Suomea lähtevät K-kauppojen, S-ryhmän, Alkon ja monen muun tilaajayrityksen ostoskassit.

Suomen suurimman muovikassivalmistajan linjastot käyvät kesäkuussa täydellä teholla. Valmiiksi tuotteeksi linjastoilla muuttuu viikossa lähes miljoona muovikassia.

Suomalaiskauppojen muovisista ostoskasseista noin kuusi kymmenestä on Amerplastin valmistamia. Ja juuri niitä ollaan Amerplastin myynti- ja kehitysjohtaja Ari-Pekka Pietilän mukaan viime aikoina julkisuudessa epäreilustikin lyöty.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ennen yksittäisiä asioita pitäisi keskittyä muovin isoon kuvaan. Yksipuolinen töniminen johtaa käsittämättömiin ratkaisuihin”, Pietilä sanoo.

Pietilä viittaa tönimisellä kriittisenä käyvään keskusteluun muovinkäytöstä. Asiat ovat muuttumassa asenteiden lisäksi sääntelynkin osalta, sillä suomalaisilla päätöspöydillä ovat EU:n kierrätys- ja uusiutumisprosessien parantamiseen tähtäävä muovistrategia sekä muovikassien käytön vähentämiseen pyrkivä muovikassisopimus.

Suomalainen käyttää vuoden aikana keskimäärin 55 muovikassia, kantaa niillä ostoksensa kaupasta kotiin ja pakkaa niihin vielä roskansa. Miksi muovia sitten tölvitään juuri nyt?

Muovikeskustelun roihahtaminen on monen asian summa, arvioi VTT:n Materiaalien prosessointi ja kiertotalouden ratkaisut -tutkimustiimin päällikkö Maija Pohjakallio.

Taustalla ovat niin EU:n tuore muovistrategia kuin Kiinan päätös olla enää ottamatta vastaan muovijätettä, mutta merkitystä on Pohjakallion mukaan myös yleisen ympäristötietouden lisääntymisellä ja sosiaalisen median kuvavirroilla.

Kuva Mariaanien hautaan saakka vajonneesta muovipussista on konkreettinen, ilmakehässä lisääntyvä hiilidioksidi taas ei.

”Ja muovi on kaikille tuttu materiaali, ihmisiä ja arkipäivää lähellä”, Pohjakallio sanoo.

Amerplastin muovitehtaalle keskustelu näyttäytyy eniten roskaamiseen kiinnittyvänä mielikuva- ja tunnekeskusteluna.

”Kyllähän ne ovat kamalia kuvia katsoa, kun muovipussit kelluvat ympäri Välimerta. Ei sellaista olisi ikinä pitänyt tapahtua”, Amerplastin Pietilä sanoo.

”Mutta ei sen vertaaminen Suomeenkaan ihan reilua ole.”

Pietilän mielestä tämänhetkisessä muovikeskustelussa huonoa on se, että maailmanlaajuinen muovipaniikki ei ota huo­mioon eri maiden eroja. Suomalainen jätehuolto on monta muuta maata paremmalla tasolla, eivätkä kotimaiset muovikassit ole siitä samasta leijailevasta, kertakäyttöisestä muovista tehtyjä.


EU-direktiiviin pohjaavan sopimuksen vaikutukset näkyvät jo jonkin verran muovitehtaan tuotannossa. Pietilä aavistelee, että muovikassien kulutus on siirtymässä seuraavaan kassityyppiin, eikä kassien kokonaiskulutus muutu.

”Kertakäyttökulttuurista puhutaan paljon. Jos muista kasseista tulee samanlaiset tai jopa suuremmat ilmastopäästöt, niin miten se tätä planeettaa sitten auttoikaan?”

Pietilä viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan erilaisten ostoskassien elinkaarta vertailtaessa muovikassi, ainakaan kierrätysmateriaalista tehty, ei aina ole ympäristön kannalta se haitallisin. Avainsanana hän pitää kuitenkin kertakäytön välttämistä: muovi on aina haitallista, kun se päätyy luontoon.

Suomessa muovikeskustelua tuntuu Pietilän mukaan ohjaavan myös metsäteollisuuden vahva asema. Suomalaiset ovat Pietilän mukaan metsäkansaa, joille kaikki metsästä tulevat mate­riaalit mieltyvät automaattisesti hyviksi.

”Muovi ei koskaan voi olla täällä yhtä vahvassa asemassa kuin paperi, mutta onko kukaan edes miettinyt vaikkapa maidon pakkaamista pantillisiin muovipulloihin?”, Pietilä pohtii.

”Toki keskustelu vaatii paljon tietoa, eikä kansalaisten voida olettaa tietävän kaikkea mate­riaaleista”, huomauttaa Amer­plastin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Laura Alisalo.

Samaa mieltä on VTT:n Pohjakallio, jonka mielestä muovikeskustelussa tulisi aina erottaa se, minkälaisesta muovista ja käyttökohteesta kulloinkin puhutaan.

”Kun puhumme metalleista, puhumme aina erikseen alumiinista, kuparista ja kullasta. Muovista puhutaan aina vain muovina”, hän sanoo.

Pietilän suurin toive on kierrätyksen edistäminen kokonaisvaltaisesti pelkän muovikassirajoituksen sijaan. ”Jäteinfraa” tulisi Pietilän mielestä parantaa, ja kierrätysmateriaalin osuutta muovista saada huomattavasti suuremmaksi.


Tällä hetkellä Amerplastin kaikista muovikasseissa kierrätysmateriaalia on Pietilän mukaan keskimäärin 60–70 prosenttia, joissain tuotteissa enemmänkin. Kokonaan ei-neitseellisestä materiaalista tehtyä muovikassia ei ole vielä saatu kestäväksi.

”Luulen, että ratkaisu tapahtuu muutamien vuosien sisällä. Kehitystyö on käynnissä”, Pietilä sanoo.

Kauppojen muovikassien maksullisuus on Amerplastin mielestä ehdottoman hyvä, kertakäyttöisyyttä suitsiva asia, mutta moni muu yksittäinen toimenpide ei. Varsinkin välillä väläytelty muovivero olisi Pietilän mukaan tuotantoon kohdistettuna lähes kuolinisku suomalaiselle muoviteollisuudelle.

”Ja mihin silloin raja vedetään, että mikä veron piirissä olisi? Muovia on yhtä lailla pahvikupeissa ja maitotölkeissäkin”, Pietilä sanoo.

Muutama vuosi sitten karppaustietoisuuden myötä Amerplastin tuotannossa näkyi leivänkulutuksen muutos, nyt taas EU:n muovistrategia ja sen myötä koko maailmanlaajuinen muovikassikeskustelu.

”Kysyntä menee aalloissa. Yksi asia putkahtaa julkisuuteen, siitä keskustellaan puolisen vuotta, se unohtuu ja sitten kysyntä taas palautuu”, Pietilä sanoo.

Muovipaniikiksikin kutsutussa keskusteluilmapiirissä on VTT:n kiertotaloustutkija Pohjakallion mukaan hyvääkin.

Kun Pohjakallio viitisen vuotta sitten aloitti työnsä materiaalien kiertotalouden parissa, ei aihe kiinnostanut juuri ketään. Viime aikoina tutkija taas on havainnoinut ilolla, kuinka muovi on tuomassa tilaa laajemmalle materiaalitietoisuudelle ja -keskustelulle.

”Keskustelussa hyvää on tahtotila kaiken kestävän materiaalinkäytön eteen. Muovi on materiaalina joiltain osin haasteellinen, mutta myös hieman syntipukin asemassa”, Pohjakallio sanoo.


Tällä hetkellä Amerplastin osalta eniten on tippunut esimerkiksi vaateliikkeissä käytettyjen erikoiskassien kysyntä. Tätä Pietilä tosin pitää hyvänäkin asiana.

”Onhan se järkevää, että turhien kassien käyttö menee alemmas. Näemme kuitenkin, että ruokakaupoissa kasseille tulee olemaan tarve vielä pitkään.”

Kokonaisuudessaan suomalainen muoviteollisuus elää nyt suurinta murrostaan vuosikymmeniin, Amerplastilta arvioidaan. EU-linjausten myötä muovitehdas voi pian joutua muuttamaan tuotantoaan. Erityisesti muovikassien tulevaisuutta on haastavaa ennakoida.

”Kierrätetyt ja uusiutuvat materiaalit lisääntyvät varmasti, mutta kassit ovat aina arvaamaton ja politiikasta riippuvainen asia”, Pietilä sanoo.

Päätökset muovikassien käytön vähentämisestä tai kieltämisestä eivät Pietilän mukaan kaataisi yhtiötä, sillä muovikassit muodostavat Amerplastin kaikesta myynnistä vain noin 15 prosenttia. EU:n muovilinjaukset vaikuttavat kuitenkin kaikkeen yhtiön tuotantoon, eivätkä kaikki muutokset vielä ole selvillä.

”Ja mitä meidän bisneksillemme tulee käymään? Siitä voidaan tehdä ainakin 20 erilaista skenaariota.”

Fakta

Amerplast oy


 Joustomuovipakkausvalmistaja Amerplast on Suomen suurin muovikassivalmistaja.

 Yhtiön Tampereen tehtaalla työskentelee noin 160 ihmistä, yhteensä yhtiö työllistää noin 470 henkilöä Suomessa ja Puolassa.

 Tampereella tuotetaan muovikasseja sekä joustopakkauksia esimerkiksi hedelmä- ja vihannespakkauksiin sekä hygieniatuotteisiin. Puolassa yhtiö tuottaa leipäpusseja sekä juomaetikettejä.

 Yhtiön liikevaihto oli tilikaudella 2016 hieman alle 38 miljoonaa euroa ja tulos 1,6 miljoonaa.

 Muovikassit muodostavat yhtiön liikevaihdosta noin 15 prosenttia, mistä noin neljä viidesosaa tulee henkselikasseista.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Muoviteollisuus
  • Muovikassi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ampiaisia on jopa 20-kertainen määrä viime vuoteen verrattuna, ja kohta ne ovat kiukkuisimmillaan – Tuholaistorjuja hävittää ”jalkapallon kokoisia” pesiä

    2. 2

      Kauan sitten Lapissa kasvoi saniaisia ja pähkinäpensaita – sitten Golfvirta hiipui ja metsät muuttuivat karuksi tundraksi, kertoo uusi suomalaistutkimus

    3. 3

      Suomalaiset haluavat pitää koko Suomen maaseutua myöten asuttuna mutta eivät elää siellä

    4. 4

      Rangaistukset ovat aina huono idea, sanoo kasvatusammattilainen – Tässä 9 keinoa, joilla saat lapsen tottelemaan positiivisen kautta

      Tilaajille
    5. 5

      Terveysvesien trendi voi johtaa ”seuraavaan mahdolliseen kansan­tautiin” – Tutkija huomasi, että suomalaisten hampaat ovat alkaneet kärsiä eroosiosta

    6. 6

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    7. 7

      Julkkiskokki Harri Syrjäsen Hampton Bay pettää odotukset – kala-annos osoittautuu läpeensä epäonnistuneeksi tekeleeksi, ja jälkiruuasta tulee mieleen opiskelijaruokala

    8. 8

      ”Aamulehteä johdetaan Tampereelta”, sanoo Alma Median Kai Telanne – mutta hän itse asuu Tampereella, vaikka yhtiön pääkonttori on Helsingissä

    9. 9

      Maailmalla kärvistellään tukalassa kuumuudessa – ruumishuoneet täyttyivät Montrealissa, Kiinassa haetaan viilennystä pommisuojista

    10. 10

      Anna Erikssonin elokuva valittiin Venetsian kriitikkojen viikon kilpa­sarjaan – Laulaja pohtii nyt, kannattaako uutta musiikkia enää julkaista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    3. 3

      Terveysvesien trendi voi johtaa ”seuraavaan mahdolliseen kansan­tautiin” – Tutkija huomasi, että suomalaisten hampaat ovat alkaneet kärsiä eroosiosta

    4. 4

      Julkkiskokki Harri Syrjäsen Hampton Bay pettää odotukset – kala-annos osoittautuu läpeensä epäonnistuneeksi tekeleeksi, ja jälkiruuasta tulee mieleen opiskelijaruokala

    5. 5

      Voi vain ihmetellä, millä perusteella kaupungin vuokra-asuntoja jaetaan

    6. 6

      ”Peilikaappi on asennettu niin alas, ettei pää mahdu väliin” – Tällaisia ovat uudet, epäkäytännölliset kylpyhuoneet

    7. 7

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    8. 8

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    9. 9

      ”Meno Yhdysvalloissa on ollut aivan hullua”, sanoo Oatlyn toimitusjohtaja – kaurajuomalla maailmanvalloitusta yrittävä yritys on tietenkin ruotsalainen

    10. 10

      Rangaistukset ovat aina huono idea, sanoo kasvatusammattilainen – Tässä 9 keinoa, joilla saat lapsen tottelemaan positiivisen kautta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    4. 4

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    5. 5

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    6. 6

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Heidi Juvonen on ollut pian vuoden ostamatta mitään turhaa, vaikka hänellä on kolme alaikäistä lasta ja kaksi kissaa – Näin se onnistui

      Tilaajille
    10. 10

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    11. Näytä lisää