Talous

Puheella ohjataan kohta kaikkea, Google uskoo – HS selvitti, miten tekoälyä kehitetään yhtiön 2 500 työntekijän kampuksella Sveitsissä

Puheesta syntyy dataa, ja puheella toimivien palvelujen toimivuus paranee sitä mukaa, kun dataa kertyy lisää. Samalla yhä tehokkaammat koneet oppivat itse korjaamaan virheet ja luomaan uutta.

Zürich.

”Näytä minulle kuvia Thomasista”, Tilke Judd sanoo.

”Katsotaan kuva-albumistasi”, puhelin vastaa.

”No niin, tässä on kuva minusta ja miehestä nimeltä Thomas”, Judd selittää Googlen Zürichin-konttorin pihalla.

Tai konttorin ja konttorin. Kaksi ja puolituhatta työntekijää sisälleen imaissut insinöörilaitos on Googlen suurin tutkimuskeskus Yhdysvaltain ulkopuolella.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ulkoisesti se muistuttaa yliopistokampusta. Sisältä se osin näyttää tavalliselta toimistolta – mutta samalla kerrosten välillä pääsee liikkumaan liukumäen tai paloasemilta tutun tangon kautta. Täällä kehitetään käyttäjille tuttuja palveluita, kuten Googlen hakukonetta, videopalvelu Youtubea ja kalenterisovellusta.

Sekä tekoälyä, jota Judd yrittää puhelimensa kanssa havainnollistaa. Puheentunnistus on yksi asia, mutta parempien tulosten aikaansaamiseksi koneen tulisi ymmärtää myös puheen konteksti.

”Keitä pelaa Bayern Münchenissa?” Judd kysyy seuraavaksi.

”Siellä pelaavat Robert Lewandowski, James Rodríguez, Manuel Neuer ja muita”, koneääni vastaa.

”Näytä minulle kuvia Thomasista”, Judd pyytää.

Ja kas, ruutuun ilmestyykin hyökkääjä Thomas Müller, ei edellinen Thomas.

Konteksti merkkaa. Sen ymmärtäminen korostuu, kun yhä useammat laitteet linkittyvät internetiin ja tulevat niin sanotusti ”älyllisiksi”. Joissain laitteissa on yhä näyttö, monissa ei. Jotkut tilanteet, kuten autolla ajaminen, sitoo kädet, joten ohjaus täytyy toteuttaa muuten.

Siksi puheohjaus korostuu vastaisuudessa, Googlella uskotaan. Judd työskentelee tuotepäällikkönä Googlen Assistant-tekoälyohjelmaa rakentavassa tiimissä. Se toimii nyt 10 kielellä, mutta suomea saadaan vielä odottaa.

Puheohjattava avustaja pystyy Juddin mukaan tunnistamaan eri käyttäjät – kuten vaikkapa eri perheenjäsenet – äänen perusteella. Silloin se antaa myös eri kysyjälle eri vastauksen.

Miksi se on sitten niin tärkeää? No, ei tarvitse esimerkiksi klikkailla 50 kertaa löytääkseen oikean vastauksen, Judd sanoo.

”On paljon helpompaa vain sanoa mitä haluaa. Ei tarvitse olla teknologiataituri. Ikääntyneet tai vammaiset pääsevät paljon helpommin teknologian ääreen.”

Se on mahdollista, koska koneet ymmärtävät puhetta ja ihmisten luonnollista ilmaisua koko ajan paremmin. Samalla koneet pystyvät vastaamaan etevämmin. Koko kehitys kulminoituu Juddin mukaan siihen, että koneen kanssa voisi keskustella, ehkä jopa luontevasti. Äänikomennot ovat toimineet jo pitkään, mutta niiden käyttäminen luontevasti on iso haaste.

”Ihmisistä on ollut outoa puhua hakukoneelle vaikkapa junassa, eikä se ole aina onnistunut. Nyt se toimii paremmin. Ja kun se toimii paremmin, ihmiset alkavat luottaa siihen ja suosittelevat sen käyttämistä ystävilleen.”

Niin Google toimii kaikessa muussakin. Hakukoneestaan se on saanut 18 vuoden aikana valtavan määrän dataa ihmisten käyttäytymisestä, mitä se on voinut jalostaa tuotteiksi.

Niin tapahtuu nyt puheenkin kanssa. Puheesta syntyy dataa, ja puheella toimivien palvelujen toimivuus paranee sitä mukaa, kun dataa kertyy lisää. Samalla yhä tehokkaammat koneet oppivat itse korjaamaan virheet ja luomaan uutta.

Sitä koneoppiminen on – tietokone osaa luoda aiemmin näkemiensä esimerkkien perusteella oman ohjelmansa ongelman ratkaisemiseen, sanoo Googlen koneoppimistutkimuksen johtaja Olivier Bousquet.

Siksi myös ohjelmointi muuttuu. Perinteisesti koodirivistö on pitänyt kirjoittaa hyvin tarkkaan, jotta kone tietää, mitä tehdä. Prosessi on ollut aikaavievää, sillä jokainen vaihe pitää ilmaista selvästi.

”Koneoppiminen katsoo ongelmaa eri kantilta. Sen sijaan, että kerrotaan mitä tehdä, näytämme koneelle, mitä tehdä”, Bousquet sanoo.

Ja koska dataa – siis kuvia, puhetta, sormen liikkeitä näytöllä – kerääntyy älylaitteiden kautta niin paljon, prosessi tarkentuu. Lukuisista kuvista kone on oppinut tunnistamaan Thomasin, koska Judd on kertonut kyseessä olevan Thomas-niminen henkilö.

Sama toimii äänteiden kanssa. Tämänkin jutun haastattelut on purettu tekstiksi puheentunnistusta käyttäen. Lauseet eivät ole aina täydellisiä, eikä tekstissä ilmene, kuka puhuu, mutta apuvälineenä se toimii.

Prosessi on Bousquet’n mukaan melko yksinkertainen – tarvitaan vain jonkinlainen syöte joka muuttuu tulokseksi. Koneita koulutetaan tuottamaan tietystä syötteestä oikeanlainen tulos. Datan kautta se onnistuu, vaikka tietyssä mielessä se on vielä aika alkukantaista.

”Kone tarvitsee miljoonia kuvia tunnistaakseen pullon. Lapsi oppii sen kerrasta.”

Abstraktista oppimisesta koneet ovat vielä kaukana. Ne ovat parhaimmillaan kuvioiden havainnoinnissa. Jo sen pohjalta sovelluksia kehitetään jatkuvasti.

Esimerkkejä riittää, sanoo sovelletun koneoppimisen yksikköä Googlella vetävä Jeremiah Harmsen. Google on jakanut koneoppimisen koodikirjaston TensorFlow’n vapaasti hyödynnettäväksi avoimen lähdekoodin kautta.

Hollannissa on rakennettu älykäs lehmänkello, joka seuraa karjan elämää – syömistä, makoilua, kävelyä laitumella – ja muodostaa siitä mallin, mistä lehmän elämä koostuu. Kun jotain poikkeavaa ilmenee, lehmänkello hälyttää karjan omistajalle.

Japanilainen kurkkufarmareiden poika kehitti Googlen koodikirjaston avulla puolestaan sovelluksen, jolla tekoäly pystyi lajittelemaan kurkkuja käyryyden, värien tai laikkujen perusteella. Näin pojan äidin ei tarvinnut käyttää siihen enää itse aikaa.

Pohdinnat siitä, että koneet voisivat kehittää tietoisuuden, ovat Harmsenin mukaan kaukaisuutta.

”Jos näkisitte, kuinka paljon vaivaa näemme siihen, että kone osaa tunnistaa kissan – en usko, että olisitte huolissanne. Koneet ottavat käytännössä äärimmäisen kapean palan ongelmaa ja oppivat ratkaisemaan sitä.”

Toisaalta tekoälysovellukset eivät juuri pysty edes kommunikoimaan keskenään. Se, että kurkkukone oppisi puhumaan älykkälle lehmänkellolle on jo itsessään vaikeaa, puhumattakaan siitä että se oppisi tunnistamaan kissan. Kun koneet eksyvät tutusta ympäristöstä, ne eksyvät.

Seuraavana isona kehityskohteena koneoppimisen saralla ovat sovellukset terveysalalla. Hakukonetietojen pohjalta Google on pystynyt pitkään ennakoimaan esimerkiksi flunssan ja muiden virusten leviämistä.

Kuvantunnistuksen kautta koneoppiminen voi puolestaan auttaa tautien diagnooseissa, Bousquet sanoo. Kun nykyään magneettikuvan tai ultraäänen pohjalta pystyy erikoistunut lääkäri antamaan diagnoosin, valtavan määrän esimerkkidataa saatuaan kone pystyy tulkitsemaan kuvantamista itsekin.

Hän ottaa esimerkiksi diabeteksen ja sen aiheuttaman verkkokalvon sairauden, joka voi johtaa sokeuteen.

”Näin voidaan tehdä diagnooseja useammalle ihmiselle halvemmalla. Konetta voidaan opettaa havaitsemaan oireet jo varhaisemmassa vaiheessa kuin mitä ihmissilmä näkee”, Bousquet visioi.

Terveys tulee jo niin lähelle jokaista, että viimeistään nyt on syytä puhua tietosuojasta. Euroopan unionin tietosuoja-asetus on ollut voimassa nyt noin kuukauden.

Jokainen haastateltava tuntuu haluavan korostaa käyttäjän omaa hallinnan tunnetta tietosuojansa suhteen. Kaikki haut ja tiedustelut tai toimintatiedot saa tyhjennettyä tililtään tai tuotekohtaisesti niin halutessaan, Judd sanoo.

”Tietosuoja-asetus on ollut hyvin tärkeä meille. Olemme käyttäneet paljon aikaa varmistaaksemme, että jokaikinen asia tuotteissamme on yhteensopiva sen kanssa.”

Se ei vielä riitä. Tietojen pitäisi olla myös turvallisissa käsissä. Sitten pitäisi vielä tietää, että Google tai mikä tahansa muu palveluntarjoaja aidosti kertoo kaiken, mitä se käyttäjästä pitää hallussaan. Se tapahtuu läpinäkyvyyden kautta, Bousquet sanoo.

”Meidän täytyy olla niin läpinäkyviä kuin mahdollista, jotta ihmisillä ei ole epäilyksiä.”

Yhtä lailla käyttäjien pitää pystyä luottamaan, että koneet tuottavat oikeita tuloksia. Kone voi tehdä havainnon, mutta se tarvitsee jonkinlaisen vahvistuksen, jotta siihen voi tukeutua. Kuvantunnistusjärjestelmää on myös melko helppo huijata.

”Täysin selvästi autoa muistuttavasta kuvasta voi muuttaa pari pikseliä, minkä jälkeen järjestelmä alkaa tunnistamaan sen jonakin muuna”, Bousquet sanoo.

Siksi koneoppiminen tarvitsee seurakseen kunnollista ohjeistusta ja varmennuskeinoja. Koneetkin voivat oppia pikkuhiljaa tunnistamaan yhä paremmin kontekstia, mutta esimerkiksi lääketieteessä ei yksi Bayern München -haku paljoa auta.

”Viime vuosina tietoisuus koneoppimisen voimasta ja mahdollisista lopputuloksista ja niihin liittyvästä vastuusta on kasvanut. Meidän täytyy tiedostaa se ja pohtia mahdollisia negatiivisia seurauksia”, Bousquet sanoo.

Perjantaina HS kertoi pahuuteen koulutetusta tekoälystä, jonka yhdysvaltalaisen Massachusettsin teknologiakorkeakoulu MIT:n tutkijat loivat.

Koneet loppujen lopuksi kuvastavatkin tekijöitään, Harmsen sanoo. Siksi on tärkeää, että insinöörit ymmärtävät eettisten kysymysten päälle.

”Tämän ongelman kanssa ihmiskunta on kamppaillut aina, tulesta lähtien. Tuli voi pitää sinut lämpimänä tai polttaa asumuksesi. Haluan ajatella, että kehitymme yhteiskuntana kun ymmärrämme, miten hyödyntää tällaista voimakasta teknologiaa oikein.”

Tästä on kyse

Tekoälykampus Sveitsissä


  Ohjelmistoyhtiö Google aloitti toimintansa Sveitsissä vuonna 2004. Nykyään yhtiön tiloissa Zürichissä työskentelee noin 2 500 ihmistä 85 eri maasta.

  Kyseessä on yhtiön kolmanneksi suurin tuotekehitysyksikkö maailmassa ja suurin Yhdysvaltain ulkopuolella.

  Zürichin-kampuksella on kehitetty muun muassa videopalvelu Youtubea, Googlen pilvipalveluita sekä hakukonetta.

  Tällä hetkellä yhtiön tutkimusyksikkö Sveitsissä kehittää koneoppimiseen, tekoälyyn ja koneelliseen kielen ymmärtämiseen liittyviä työkaluja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tekoäly
  • Niko Vartiainen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Voi vain ihmetellä, millä perusteella kaupungin vuokra-asuntoja jaetaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    3. 3

      Maksan seksistä, koska vaimo ei ole "sillä tuulella" edes kuukausittain

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    5. 5

      Kaura­juomien menekki kasvaa, ja maito­yritykset lähtivät kisaan mukaan – suomalaiset suosivat silti ruotsalaista

    6. 6

      Tuloerot saavat tarttumaan pulloon, väittävät tutkijat – aiheuttaako taloudellinen epätasa-arvo todella mielenterveyden ongelmia?

    7. 7

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    8. 8

      Kirjan voi valita kannen perusteella ja 49 muuta vinkkiä kesäkirjan valintaan – Riikka Utriainen keksi hetken mielijohteesta lukuhaasteen, joka on villinnyt jo tuhannet suomalaiset

    9. 9

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    10. 10

      Kaupunki­bulevardeilla on runsaasti vastustajia – ”Varmasti ei löydy vaihtoehtoa, johon kaikki olisivat tyytyväisiä”, sanoo apulais­pormestari Sinnemäki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    2. 2

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    3. 3

      Kansainväliset toimittajat tulivat Suomeen väärällä hetkellä – ei täällä tällaista ole

    4. 4

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    5. 5

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    6. 6

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    7. 7

      Helsingin keskustan 1800-luvun puutalot saatetaan purkaa tai siirtää muualle – Kampin ja Hietalahden alueella on käynnissä hurja kiinteistöruletti

    8. 8

      Saksan GP:n tulokset pysyvät alkuperäisessä muodossaan – Lewis Hamilton voitti, Valtteri Bottas oli toinen: ”En päässyt ohi, ja sitten käskettiin minimoimaan riskit”

    9. 9

      Alanis Morissetten keskisormi miehille heiluu korkeammalla kuin koskaan – Porissa esiintyi hyväntuulinen tähti, joka kulki lavalla kuin nurmea leikkaava puistotyöntekijä

    10. 10

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    5. 5

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    6. 6

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    7. 7

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    10. 10

      Heidi Juvonen on ollut pian vuoden ostamatta mitään turhaa, vaikka hänellä on kolme alaikäistä lasta ja kaksi kissaa – Näin se onnistui

      Tilaajille
    11. Näytä lisää