Talous    |   HS-analyysi

Tällä viikolla selvinnee, paljonko Nordean omistajat voittavat Suomeen muutossa – Finanssivalvonnalta perjantaina oleellinen päätös

Finanssivalvonnan perjantaina tuleva puskuripääomapäätös on Nordean omistajille miljardien eurojen kysymys. Yhden prosenttiyksikön muutos pankin pääomavaatimuksessa tarkoittaa 1,2 miljardia euroa sidottavaa tai vapautuvaa korkealuokkaista pääomaa.

Tällä viikolla selviää ainakin osittain, kuinka paljon tai vähän Nordean omistajat voittavat, kun pankki muuttaa Suomeen ensi syksynä.

Suomen Finanssivalvonta kertoo perjantaina päätöksen Nordealle lankeavasta järjestelmäriskipuskurista, jonka taso voi vaikuttaa omistajien tulevina vuosina saamiin osinkoihin jopa miljardeja euroja.

Järjestelmäriskipuskuri on osa pankin pääomavaatimusta, josta on tullut uuden pankkisääntelyn myötä monimutkainen kokonaisuus. Kansallinen pankkivalvoja määrittää puskurin tason, joka voi olla 1–5 prosenttia.

Käytännössä Nordean kohdalla yksi prosenttiyksikkö tarkoittaa noin 1,2 miljardia euroa sidottua pääomaa. Ilman puskurivaatimusta pankki voisi jakaa rahan esimerkiksi osinkoina omistajille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tukholmassa pääkonttoria pitävän Nordean hallitus päätti viime syyskuun alussa esittää pankin pääkonttorin muuttoa Suomeen. Yhtiökokous siunasi päätöksen maaliskuussa.

Nordea on laskenut, että se säästää muutolla Suomeen noin miljardi euroa erilaisissa kuluissa. Muuttopäätöksen laukaisi alun perin Ruotsin päätös korottaa pankkien vakausmaksuja, mikä olisi iskenyt erityisen rajusti Nordeaan.

Pankkia seuraavat sijoittajat ja analyytikot alkoivat heti kieli pitkällä laskea, mitä muuta säästöä muuttopäätös voisi tuoda. Nordean vakavaraisuusvaatimus on nimittäin ollut Ruotsissa useimpiin euroalueen pankkeihin verrattuna varsin korkea.

Nordean niin sanottu ydinvakavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa 19,8 prosenttia. Ruotsin pankkivalvojan pankille asettama minimivaatimus on 17,5 prosenttia.

Esimerkiksi hollantilaisen ABN Amron ydinvakavaraisuusaste oli vuoden vaihteessa 17,7 prosenttia ja ING-pankilla 14,7 prosenttia. Ranskalaisella Crédit Agricolella taso oli 14,9 prosenttia.

Nordean johto on korostanut, ettei pankilla ole mitään takeita siitä, että vakavaraisuusvaatimus olisi euroalueella merkittävästi matalampi kuin Ruotsissa. Silti esimerkiksi Danske Bank arvioi viime vuonna analyysissään, että pankin ydinvakavaraisuusvaade voisi pienentyä pankkiunionissa jopa 14 prosenttiin.

Nordean koko ydinvakavaraisuusvaatimus muodostuu monesta palasesta, mutta järjestelmäriskipuskuri on siitä merkittävä osa. Ruotsissa Nordean 17,5 prosentin vakavaraisuusvaatimukseen on kuulunut yhteensä viiden prosentin suuruinen kansallinen puskuri.

Euroalueen pankeille tähän mennessä määrätyt kansalliset järjestelmäriskipuskurit ovat olleet enintään kolme prosenttia.

Puskurin taso ja sitä kautta määräytyvä ydinvakavaraisuuden kokonaisprosenttiluku ei ole ainut vakavaraisuuteen liittyvä päätös, jolla on pankin omistajille miljardien eurojen vaikutus.

Ydinvakavaraisuusaste tarkoittaa sitä, miten paljon pankilla on korkealuokkaista tappioita kattavaa eli niin sanottua CET1-pääomaa suhteessa sen riskipainotettuihin saamisiin.

Nordean CET-1 pääoman määrä oli maaliskuun lopussa 24,3 miljardia euroa. Nordean riskipainotettujen saamisten määrä oli 123 miljardia.

Nordea on pystynyt parantamaan ydinvakavaraisuuttaan viime vuosina etenkin pienentämällä riskipainotettujen saamisten määrää. Vuosi sitten summa oli 134 miljardia euroa ja kaksi vuotta sitten vielä 143 miljardia euroa.

Kaksi vuotta sitten sama 19,8 prosentin ydinvakavaraisuusaste olisi siis vaatinut yli 28 miljardia euroa pääomaa eli noin neljä miljardia euroa nykyistä enemmän.

Riskipainotettujen saamisten määrään vaikuttaa pankin lainasalkun koko ja riskipitoisuus ja se miten noita riskejä lasketaan.

Nordea on hankkiutunut järjestelmällisesti eroon korkeariskisimmistä luotoista.

Riskipainoihin vaikuttavat paljon myös niin sanotut sisäiset IRBA-mallit, joilla pankit riskipainoja laskevat. Ne perustuvat esimerkiksi tietoihin eri yritystyyppien konkurssialttiudesta tai asuntolainojen historiallisista luottotappioista.

Sisäisten mallien valvonta ja hyväksyminen on pankkivalvojan eli Nordean tapauksessa Euroopan keskuspankin käsissä. Nordean mallit ovat yhä valvojan käsittelyssä, samoin kuin valvojan käsissä oleva osuus pankin perusvakavaraisuusvaatimuksesta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nordea
  • Pankkivalvonta
  • Talous
  • Anni Lassila

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Aftonbladet: Kaksi otettiin kiinni epäiltyinä joukkoraiskauksesta Tukholman keskustassa

    2. 2

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    3. 3

      Joku tyri pahasti Syyrian ilma­tilassa ja ajoi Israelin ja Venäjän törmäys­kurssille

    4. 4

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    5. 5

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    6. 6

      Stormy Danielsin kirja kertoo uhkauksista ja seksistä Trumpin kanssa

    7. 7

      84-vuotias eläkeläinen luuli tilannetta vitsiksi, kun naamioituneet ryöstäjät rynnivät kioskiin Irlannissa – lopulta hän päätyi painiin, ajoi kaksi ryöstäjää pakoon ja kampitti vielä kolmannen

    8. 8

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui myönnytyksestä

    9. 9

      Muisteletko vanhoja mokiasi? Ei kannattaisi – kaksi uutta tutkimusta osoittaa, että ihmiset pitävät meistä enemmän kuin luulemme ja ovat valmiita antamaan anteeksi tylyt teot

    10. 10

      ”Ihmisroska”-termiin yhdistetyn Markku Korhosen katkaisuhoito onnistui, kunnes paluujuna saapui Oulun rautatieasemalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Emilia Machucan auto hyytyi liikennevaloihin Espoon Olarissa – Muista autoista mulkoiltiin aggressiivisesti, mutta sitten paikalle kaarsi tyttö mopoautolla

    3. 3

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    4. 4

      Kuka tämän suunnitteli? Arvotalon umpiseinään on puhkaistu yksinäinen ikkuna, taustalla ”jännittävä ja traaginen” tarina

    5. 5

      Pikkupojan hampaat reikiintyivät ikenen tasolle – äiti tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lapsensa hammashoidon laiminlyönnistä

    6. 6

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    7. 7

      Jos seksin määrästä tulee suhteessa riitaa, kannattaa katsoa, ovatko muut asiat kunnossa

    8. 8

      Kammottava näky odotti Rautatientorin käymälässä: Ulostetta, huumeneuloja ja verisiä papereita pitkin poikin

    9. 9

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui myönnytyksestä

    10. 10

      Syyrian ilmapuolustus ampui alas venäläisen tiedustelukoneen, Putinin mukaan kyse oli onnettomasta tapahtumaketjusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    2. 2

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Pilapiirros raivoavasta Serena Williamsista tuomitaan rasistiseksi ja vastenmieliseksi – piirtäjä ihmettelee kohua: ”Yhtenä päivänä olet sankari ja toisena hylkiö”

    7. 7

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    8. 8

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    9. 9

      Serena Williams -pilapiirroksesta rasismisyytöksiä saanut lehti iskee takaisin kansikuvallaan: ”Tervetuloa poliittisesti korrektiin maailmaan”

    10. 10

      Helsinkiläinen Vera Nevanlinna lähti retkelle syvälle Nuuksioon ja pysäköi autonsa tienlaitaan – Takaisin tullessa autolla odotti espoolainen sumputus

    11. Näytä lisää