Talous

Erkki Liikanen oli Euroopan keskus­pankin ytimessä, kun euroa ravisteli ennen­näkemätön kriisi – nyt hän kertoo, mitä siitä oppi

Syyskuussa 2008 investointipankki Lehman Brothers meni vararikkoon. Pian sen jälkeen alkoi euroalueen pahin kriisi.

Koputus olkapäähän kertoi siitä, että jotain merkittävää oli tapahtumassa.

Linja-auto oli matkalla myöhään illalla Nizzaan EU:n valtiovarainministereiden kokouksen illalliselta, johon osallistui myös keskuspankkiireja. Koputtaja oli Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet ja olkapää Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen.

Trichet kuiskasi Liikaselle, että yöllä pidettäisiin Euroopan keskuspankin neuvoston epä­virallinen kokous. Yhdysvalloista oli tullut viesti, että investointipankki Lehman Brothers on erittäin suurissa vaikeuksissa. Oli lauantain 13. syyskuuta vastainen yö vuonna 2008.

Maanantaina 15. syyskuuta ­arvopaperimarkkinat kaikkialla maailmassa järkkyivät. Yhdysvallat oli päättänyt, että Lehman Brothers saa mennä nurin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Siitä tuli Yhdysvaltojen suurin konkurssi, johon kärjistyi vuotta aiemmin alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi. Se taas oli pahin sitten 1930-luvun suuren laman.

Ensi keskiviikkona on 67-vuo­tiaan Liikasen viimeinen työ­päivä Suomen Pankin pääjohtajana, joka virkansa puolesta kuuluu myös Euroopan keskuspankin ylimpään päättävään elimeen eli neuvostoon.

Liikanen on ollut yhtenä neuvoston 25 jäsenestä päättämässä rahapolitiikasta aikakautena, joka jää historiaan paitsi Lehman Brothersin vararikon myös euroalueen toistaiseksi pahimman kriisin vuoksi.

”Trichet totesi Nizzan kokouksessa, että kriisi pahenee no­peasti Yhdysvalloissa. Suurin yllätys oli, kuinka monimutkaisia pankkien kytkökset toisiinsa ­olivat. Kun luottamus Lehman Brothersiin katosi, markkinoilla syntyi täysin hallitsematon paniikki.”

Keskuspankkiirit päättivät olla hiljaa, vaikka he tietenkin ymmärsivät kriisin vakavuuden. Liikanen muistelee remakasti nauraen, kuinka Kauppalehti soitti hänelle samana maanantaina, jolloin tieto Lehman Brothersin vararikosta oli tullut julki.

”Kirjoittivat, että tyypillinen poliitikko, joka ei sano koskaan mitään. Yhdysvaltojen entinen valtiovarainministeri Timothy Geithner kertoo muistelmissaan, kuinka Trichet kysyi häneltä maanantaiaamuna puhelimessa ranskalaisella korostuksella, että oletteko menettäneet järkenne.”

Monet taloustieteilijät ovat olleet jälkeenpäin sitä mieltä, että Lehman Brothersin päästäminen vararikkoon oli suuri virhe.


Syksyn mittaan epäluottamus pankkien välillä kasvoi eivätkä ne antaneet lainaa toisilleen järkevillä ehdoilla.

Euroopan keskuspankissa pantiin merkille, kuinka oh­jauskorko ja markkinakorot alkoivat etääntyä toisistaan. Etenkin pankkien varainhankinnan kallistuminen oli merkittävä ­ongelma, johon myös keskuspankin oli puututtava.

”Silloin ei auttanut oikeastaan muu kuin antaa pankeille rahoitusta niin paljon kuin ne sitä tarvitsivat. Lokakuussa 2008 tehtiin sitten historiallinen ja erittäin merkittävä päätös, jossa keskuspankit sopivat keskenään korkojen laskemisesta.”

Suomen taloutta kriisi runteli etenkin seuraavana vuonna, jolloin bruttokansantuote romahti runsaat kahdeksan prosenttia. Pinnan alla kyse oli paljon suuremmasta ongelmasta kuin vain suhdanteen heikkenemisestä.

”Tammikuussa kysyin Nor­dean Nuutin päivän vastaanotolla Nokian toimitusjohtajalta Olli-Pekka Kallasvuolta, miten puhelinkauppa käy. Hän totesi, että markkinat pysähtyivät täysin marraskuussa.”

Vasta paljon myöhemmin Suomen Pankissa havaittiin, että taloudessa oli jokin pahasti pielessä. Vienti ja teollisuustuotanto romahtivat paljon enemmän kuin monissa muissa euroval­tioissa. Liikanen kannusti Suomen Pankin ekonomisteja selvittämään, mistä on kysymys.

”Huonontunut suhdanne vaikeutti sen havaitsemista, että Nokian puhelimien ongelmat ja metsäteollisuuden vaikeudet olivat paljon suurempia ongelmia kuin oli ymmärretty.”

Lehman Brothersin vararikosta alkanut markkinahäiriö alkoi hiljalleen voimistua koko kansainvälistä rahoitusjärjestelmää ravistelevaksi kriisiksi. Markkinoilla lähes kaikki epäilivät toisiaan, koska eivät luottaneet toisiinsa.

Islannissa pankit olivat vara­rikon partaalla jo syksyllä 2008. EKP joutui tekemään Islannin pankkikriisin takia suuret luottotappiovaraukset ja pidätti luottojen vakuudet.

Myrsky euroalueella alkoi nousta syksyllä 2009. Kreikka ilmoitti lokakuussa, että sen julkisen talouden tilastoja on vääristelty vuosikausia. Sijoittajat pelästyivät pahanpäiväisesti, eikä valtio pian enää saanut markkinoilta lainaa siedettävillä ehdoilla.

Keväällä 2010 kriisi kärjistyi siihen, että eurovaltioiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n piti antaa Kreikalle ensimmäinen hätärahoitus. Ilman sitä valtio ei olisi selvinnyt lainojensa lyhennyksistä ja erääntyvistä maksuista.

Vappuaattona Liikaselle tuli jälleen yllättävä kutsu EKP:n neuvoston ylimääräiseen puhelinkokoukseen kello 22.

”Kutsuin asiantuntijamme koolle. Kaikki katsoivat vähän eri suuntiin kysyessäni, kuka osallistuisi kokoukseen. Sanoin johtokunnan varapuheenjohtajalle Pentti Hakkaraiselle, että tule nyt sinä mukaan.”

Eivätkä kokoukset siihen loppuneet, vaan todellinen suma oli vasta alkamassa. Itse asiassa Liikanen on osallistunut yli kolmeensataan neuvoston kokoukseen, joista huomattava osa oli nimenomaan ylimääräisiä kokouksia – siis eräänlaisia hätä­kokouksia.

Vappua seuraavalla viikolla neuvostolla oli kokous Portugalissa. Neuvoston jäsenet siirtyivät yllättäen yläkertaan, ja muut paikalla olleet virkamiehet jäivät alakertaan.

”Mennessämme illalliselle tuli tieto, että markkinat heikkenevät nopeasti Yhdysvalloissa. Sinä viikonloppuna päätimme aloittaa kriisivaltioiden joukkolainojen osto-ohjelman (SMP). Kun palasimme alakertaan, mukana olleet puolisot olivat jo poistuneet.”


Luottamusta on vaikeaa palauttaa, jos sen kerran menettää.

Syksyllä 2010 euroalueella oli vakavan pankkikriisin vaara, koska pankit eivät antaneet toisilleen lainaa. Euroopan kes­kuspankki torjui kriisiä antamalla vuodenvaihteessa 2010–2011 pankeille normaalia pitkäkestoisempaa lainaa edullisilla ehdoilla yli 1 000 miljardin euron arvosta vakuutta vastaan.

”Kaiken ydin oli pankkien välisen luottamuksen romahtaminen. Pankeilla oli vaikeuksia saada mistään pitkäaikaista rahoitusta. Siksi EKP:n oli pakko tulla väliin markkinoille”, Liikanen sanoo.

Vaikutus jäi lyhytaikaiseksi, ja kriisi sen kuin paheni. Pankit ­alkoivat hiljalleen tehdä hätäsuunnitelmia euron hajoamisen varalta. Vastaavia suunnitelmia tehtiin myös monissa valtioissa.

Heinäkuussa 2012 Lontoo oli täynnä ihmisiä olympialaisten takia.

Samaan aikaan kaupungissa järjestettiin kansainvälinen sijoittajien konferenssi, jossa Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi piti kuuluisan puheensa. Siinä hän ilmoitti keskuspankin ryhtyvän kaikkiin tarvittaviin toimiin euron suojelemiseksi.

Monien mielestä Draghin puheenvuoro on yksi suurimmista rahapoliittisista puheista.

”En tiennyt puheen tekstistä etukäteen. Mutta kun Draghi oli puheensa pitänyt, siinä ei ollut mitään yllättävää, koska samoista asioista oli jo keskusteltu. Mervyn King [Britannian keskuspankin pääjohtaja] soitti myöhemmin ja kiinnitti huo­miota, että Draghilla ei ollut kirjoitettua puhetta.”

Syyskuussa Euroopan keskuspankin neuvosto toimeenpani Draghin viestin ilmoittamalla, että se on valmis ostamaan kaikkien eurovaltioiden joukkolainoja markkinoilta. Ehtona oli, että ne ovat ensiksi pyytäneet hätä­rahoitusta eurovaltioiden perustamalta Euroopan vakausmekanismilta. Ostoja ei koskaan tarvinnut aloittaa.

”Talous- ja rahaliitto oli jäänyt vajaaksi, koska pankkiunionia ei ollut. Lisäksi markkinoilla oli epätietoisuutta siitä, mitä EKP aikoo tehdä. Kaikki nämä tekijät yhdessä aiheuttivat suuren luottamuskriisin.”

Kriisi helpotti ja ylimääräiset kokoukset vähenivät, mutta vain tilapäisesti.

Rahapoliittisista näkemyksistään Liikanen puhuu diplomaattisesti.

Häntä on toistuvasti kuvailtu keskikentän pelaajaksi, joka on parhaimmillaan kiistojen selvittäjänä. Pelaajakuvaus ei ole ilmeisesti väärä.

”Siinä mielessä olen keskikentän pelaaja, että voin syöttää toiselle, jos sillä varmistaa maaliin. Olen aina pyrkinyt toimimaan EKP:n päätöksenteon turvaamiseksi. Tärkeintä ei ole se, missä määrin minun ääneni tulee esille, vaan lopputulos kokonaisuuden kannalta. EKP:n toimintakyky ja toimenpiteet ovat olleet keskeisiä kriisin voittamisessa.”

Rahapolitiikassa haukalla tarkoitetaan sellaista ajattelumallia, jossa korostetaan inflaation pitämistä maltillisena. Haukan vastakohtana on kyyhky, joka painottaa maltillista inflaatiota enemmän työttömyyden vähentämistä.

”Haukka lentää aina välillä ylös ja välillä alas. Olen ollut joissain asioissa haukka, mutta tällaisessa eksistentiaalisessa kriisissä olen ehdottomasti ollut uusien toimien kannalla.”


Syksyllä 2014 euroaluetta uhkasi laaja-alainen deflaatio. Se on inflaation vastakohta ja tarkoittaa hintojen halpenemista.

Laaja-alainen deflaatio on talouden vakava häiriö. Hintojen halvetessa on vaarana, että yritykset ja kotitaloudet lykkäävät investointejaan, koska ne uskovat hintojen halpenevan tulevaisuudessa vielä enemmän.

Tammikuussa 2015 Euroopan keskuspankki otti käyttöön järeimmän keinonsa. Se alkoi ostaa kaikkien eurovaltioiden joukkolainoja ensi kertaa historiansa aikana. Kuukausittaiset ostot olivat aluksi 60 miljardia euroa, mutta myöhemmin ne kasvatettiin 80 miljardiin euroon. Se oli hyppy tuntemattomaan, ja osa neuvostossa epäili ratkaisua.

Kun keskuspankki alkaa tehdä suuria ostoja, se vaikuttaa voimakkaasti markkinoihin. Rahapoliittinen elvytys yhdistettynä nollakorkoon aiheutti myös osakkeiden ja monien muiden omaisuuserien kallistumisen, mikä altistaa hintakuplien syntymiselle.

Yhdestä asiasta neuvosto oli samaa mieltä.

”Tulimme yksimielisesti siihen johtopäätökseen, että laajamittainen arvopapereiden osto-ohjelma on rahapolitiikkaa. ­Neuvostossa oli eri kantoja siitä, milloin se pitäisi aloittaa. Toinen asia, josta keskusteltiin, oli se, mikä on EKP:n osuus ostoista.”

Täsmällisesti Euroopan keskuspankin osuus arvopapereiden ostoista oli 20 prosenttia, koska kunkin jäsenvaltion keskuspankit vastaavat kotimaiden joukkolainojen ostamisesta.

Euroalueen kymmenen vaaran vuotta ovat olleet Euroopan keskuspankille valtava ponnistus.

Liikaselle se on tarkoittanut erittäin pitkiä työpäiviä, uuden opiskelua ja sukkulointia eri puolilla maailmaa.

”Aikoinaan 21-vuotiaana kansanedustajana pyysin pääministeri Rafael Paasiolta eduskunnan kahvilassa yhtä neuvoa. Paasion vastaus oli: hakeudu vaikeisiin paikkoihin, sillä niissä on aina tilaa.”

Entä mitä kriisistä on opittu? Myös tähän kysymykseen Liikanen vastaa lainauksella.

”Yhdysvaltojen keskuspankin entinen pääjohtaja Ben Ber­nanke totesi kerran, että on kolme asiaa, mitä vaikeassa kriisissä pitää tehdä: pitää antaa pankeille rahoitusta vakuutta vastaan niin paljon kuin ne tarvitsevat, keskuspankin pitää laskea nopeasti ohjauskorkoa, ja kolmanneksi pitää aloittaa suuri finanssipoliittinen elvytys.”

Euroopan keskuspankki antoi pankeille avokätisesti rahoitusta mutta kiristi jo vuonna 2011 kahdesti rahapolitiikkaa. Suurta finanssipoliittista elvytystä ei myöskään aloitettu.

”Jälkeenpäin on helppoa arvostella, kun tiedetään, miten asiat kehittyivät.”

Kriisejä tuskin koskaan voidaan estää, mutta niistä voidaan ottaa opiksi.

Tausta: Erkki Liikanen perusti Valtion eläkerahaston

Suomen talouden ylikuumen­tuessa 1980-luvun lopussa Erkki Liikanen oli valtiovarain­minis­teri.

Liikasen toimia valtiovarainministerinä on arvosteltu, mutta yksi tärkeä saavutus jää usein mainitsematta. Se on Valtion eläkerahaston perustaminen.

Suomen julkinen talous oli vahvasti ylijäämäinen, eli tulot olivat menoja suuremmat. Liikasen mieleen juolahti ajatus, että miksi ylimääräisiä varoja ei siirrettäisi syrjään pahan päivän va­ralle. Eläkekustannusten kasvu oli jo tiedossa.

”Ylijäämäistä budjettia on vaikea puolustaa eduskunnassa. Idea Valtio eläkerahastosta syn­tyi keskusteluissa Eino Keinäsen kanssa. Keinänen oli aikoinaan ollut vaikuttamassa Kuntien elä­kevakuutuksen perustamiseen. Ajatuksena oli perustaa puskuri kasvaville eläkemenoille”, Liikanen sanoo.

Liikanen sai tahtonsa läpi eduskunnassa, ja eläkerahasto on sittemmin osoittautunut menestykseksi.

Nykyisin Valtion eläkerahaston sijoitusomaisuuden arvo on runsaat 19 miljardia euroa. Se varautuu tulevaisuuden eläkemenoihin sijoittamalla varojaan ammattimaisesti ja vastuulli­sesti.

EKP onnistui taltuttamaan kriisin

Taloustieteen professori Antti Ripatti Helsingin yliopistosta on yksi harvoista suomalaisista rahapoliitikan tutkijoista. Hän arvioi Euroopan keskuspankin rahapolitiikan onnistumista euron vaaran vuosina 2008–2018 pohtimalla ensiksi keskuspankin tehtävää.

”Siltä odotetaan ennen kaikkea inflaatiovauhdin vakiinnuttamista vajaan kahden prosentin tasolle. EKP onnistui tässä erinomaisesti lähes finanssikriisiin asti, jonka alla inflaatio pääsi ­öljyn hinnan voimakkaan nousun seurauksena kiihtymään selvästi yli tavoitteen.”

Vaikeina vuosina inflaatio on vaihdellut edeltävää ajanjaksoa voimakkaammin. Inflaatio oli pitkiä ajanjaksoja selvästi alle ­tavoitteen, jopa deflaation puolella.

Tässä mielessä EKP onnistui Ripatin mielestä rahapolitiikassaan aiempaa heikommin. ”Rahaliiton alkuvuosina EKP:lle ei ollut muodostunut vielä onnis­tuneesta toiminnasta seuraavaa uskottavuutta. Finanssikriisin alkaessa uskottavuutta oli jo jonkin verran kertynyt.”

Olosuhteet näiden kahden ajanjakson välillä ovat tietenkin valtavan erilaiset. Vaikeita vuosia leimaa paitsi ohjauskorkojen ja niitä seuraavien lyhyiden korkojen lasku nollaan myös suuret muutokset eri korkoihin liittyvissä riskilisissä.

”Riskilisien vuoksi ohjaus­korkojen välittyminen muihin korkoihin oli rikki. Korkojen nollarajaa venytettiin sitoutumalla pitämään ohjauskorot alhaalla myös tulevaisuudessa. Valtion ja yksityisen sektorin joukkolainojen osto-ohjelman tavoitteena oli pienentää riskilisiä ja tukea ennakoivaa viestintää.”

Pääjohtaja Mario Draghin kuuluisalla puheella heinäkuussa 2012 oli valtava vaikutus valtiolainamarkkinoihin kriisimaissa. Näiden uusien työkalujen käytöstä oli kokemusta lähinnä vain Yhdysvalloissa.

”Kriisin alussa pankkien väliset luottomarkkinat tyrehtyivät pankkien keskinäisen epäluottamuksen vuoksi. EKP joutui selkeyttämään ja yksinkertaistamaan rahoituksen hallintaa: kriisin alusta lähtien se on myöntänyt vakuuksia vastaan riittävän määrän luottoa pankeille EKP:n neuvoston määräämällä korolla. Tällä taattiin se, että pankit eivät joudu likviditeettivaikeuksiin.”

Kriisin akuutin vaiheen jälkeen eurojärjestelmän harteille on kasattu monia muita tehtäviä. Ripatin mielestä se johtunee siitä, että EKP on ainoa aidosti pan­eurooppalainen instituutio eli sellainen instituutio, joka katsoo euro­aluetta kokonaisuutena.

”Se on osoittautunut myös päätöksenteossa tehokkaaksi. Nämä uudet tehtävät liittyvät pankkivalvontaan ja rahoitus­vakauteen. Tämä tehtävien laajeneminen voi johtaa ristiriitaan eri tavoitteiden välillä ja sitä kautta heikentää luottamusta koko järjestelmään.”

Ripatti korostaa myös, että rahapolitiikkaa on helppo arvioida jälkiviisaasti. Jälkeenpäin tarkasteltuna rahapolitiikan ohjaus­korkojen keventäminen olisi voinut olla nopeampaa.

”Olisi mielenkiintoista perehtyä neuvoston päätöksiin paremmin siitä näkökulmasta, miksi ohjauskorkoa ei laskettu alle prosentin, kuten myöhemmin tehtiin. Mikä myöhemmin käänsi EKP:n neuvoston pään? Tällä olisi luultavasti osin onnistuttu ehkäisemään vuoden 2009 de­flaatiota. Koronnosto vuonna 2011 osoittautui jälkikäteen virheeksi”, Ripatti sanoo.

Fakta

Liikasen kolme johtopäätöstä


 Suurten keskuspankkien kansainvälinen yhteistyö osoittautui menestykseksi, mikä oli tärkeää kriisin lievittämisessä.

 Euroopan keskuspankki säilytti toimintakykynsä kriisin vaikeimmissa vaiheissa, vaikka rahapoliittista toimista oli joskus myös erimielisyyttä.

 Rahapolitiikalla ei voida ratkaista kaikkia talouden ongelmia, vaikka sillä oli keskeinen merkitys kriisin lievittämisessä. Rahapolitiikan lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurokriisi
  • Rahapolitiikka
  • Euroalueen talous
  • Talous
  • Petri Sajari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    2. 2

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    3. 3

      Superautojen kauppa käy Suomessa kuumempana kuin koskaan – ”Nykyään kallis auto on osa lifestyleä siinä missä kallis laukkukin”

    4. 4

      Perjantaina on paljon pelissä – Miksi äänestys Soinin luottamuksesta on monessa puolueessa hankala?

    5. 5

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    6. 6

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    7. 7

      Itä-Ukrainan sodasta tuli asukkaiden arkea – kymmenet­tuhannet ylittävät tulitauko­linjan päivittäin

    8. 8

      ”Jokainen oppilas saa kirjan kerran yölainaan” – Helsinki säästää, ja alakoululaisten vanhempia on hätistetty ostamaan itse lapsilleen kirjoja

      Tilaajille
    9. 9

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    10. 10

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    10. 10

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää