Talous

Suomen talouden seuratuin tilasto kootaan 30 miljoonasta tiedonjyvästä, mutta kertooko se lainkaan, miten meillä menee?

Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon tiimi laskee talouden keskeisimmän luvun – bruttokansantuotteen. Digitalisaatio on tehnyt talouden toimeliaisuuden mittaamisesta entistäkin vaikeampaa.

Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan Tilastokeskuksen kolmannessa kerroksessa on hiljainen harmaasävyinen avokonttori. Metro hurahtaa ohi aivan toimiston ikkunan alla.

”Täällä on nyt aika hoppu”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Rothovius sanoo. ”Vielä on paljon laskettavaa.”

Kansantalouden tilinpidon noin 40 työntekijän tiimi puurtaa bruttokansantuotteen (bkt) lukujen parissa.

Torstaiaamuna Tilastokeskus kertoi tarkennettuja lukuja siitä, mitä Suomen taloudelle kuului viime vuonna. Tilastokeskus tarkisti arviota vuoden 2017 talouskasvusta 0,2 prosenttiyksikköä ylöspäin 2,8 prosenttiin. Vastaavaan talouskasvuun on Suomessa päästy viimeksi seitsemän vuotta sitten, jolloin talous kasvoi 3 prosenttia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Oikeastaan on kiistanalaista, kuinka hyvin bkt kertoo talouden voinnista, mutta palataan siihen myöhemmin.

Joka tapauksessa päättäjät, media ja ekonomistit seuraavat julkaisuja tarkkaan. Viimeisimmät niistä ovat kertoneet positiivisia uutisia: Suomen talouden koko on kasvanut, elämme noususuhdanteessa. Viime vuoden lopulla Suomen talous kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 2,6 ja tämän vuoden alussa 3,1 prosenttia.

Julkaisut perustuvat ennakkotietoihin, jotka tarkentuvat kahden vuoden sisällä keskimäärin jopa 0,6–0,7 prosenttiyksikköä, Rothovius muistuttaa.

Bkt:n perusidea on yksinkertainen: Se kuvastaa kaikkea taloudellista toimintaa vuoden aikana eli kaikkien Suomessa tuotettujen palveluiden ja tuotteiden arvoa. Harva kuitenkaan tietää, mistä luku todellisuudessa saadaan. Miten esimerkiksi tekemäsi työtunnit tai ostamasi kahvikuppi päätyvät Tilastokeskuksen tietoihin ja lopulta Suomen bkt:hen?

”Ne kulkevat pitkän polun kautta”, Rothovius kertoo Tilastokeskuksen neuvotteluhuoneessa.

Polun etappeja ovat erilaiset tietokannat, joiden suurkuluttaja Rothoviuksen vetämä tiimi on. Muutamaan kymmeneen tietokantaan kuuluvat esimerkiksi verottajan verotustiedot, eri toimialojen tiedot teollisuuden tuotannosta, yritysten ja kuntien tilinpitotiedot sekä joka viides vuosi tehtävä kulutustutkimus.

Lopulta bkt:n laskenta on käsityötä. Sörnäisissä Rothovius kollegoineen laskee bkt:n kolmella talouden kiertokulkuun perustuvalla tavalla – tarkastelemalla tuotantoa, tuloja ja kulutusta. Aineisto on valtava. Siihen kuuluu arvioiden mukaan yli 30 miljoonaa yksittäistä tietosaraketta.

”Meillä on tuotantoa, josta ihmiset saavat tuloja, jotka he sitten kuluttavat. Näiden kolmen koko pitäisi olla tasapainossa. Useinkaan ne eivät ole, joten me teemme tasapainotuksia ja tarkennuksia.”

Työ perustuu EU:n ja YK:n säädöksiin. Suomi on Rothoviuksen mukaan maailman kärkeä tilastotiedon ja myös bkt:n luotettavuudessa, sillä Pohjoismaissa on pitkä perinne rekistereiden keräämisessä.


Kansainvälisistä säädöksistä huolimatta eri maiden bkt-lukujen tekeminen vertailukelpoisiksi on vaikeaa. Tilastotieto matalantulotason maissa on tyypillisesti heikkolaatuista ja arviot harmaan talouden koosta heittelevät. Esimerkiksi vuonna 2014 Nigerian kansalliset tilastotieteilijät päivittivät maan tilinpidon metodologiaa niin, että bkt hyppäsi 89 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Saman tyyppinen ponnahdus tapahtui Italiassa 1987, kun tilastotieteilijät arvioivat mafian vaikutuksen maan talouteen uudelleen ja bkt:n koko kasvoi yhdessä yössä 18 prosenttia suuremmaksi.

Bkt:n juuret ulottuvat 1930-luvun lamaan ja toiseen maailmansotaan, jolloin Yhdysvallat pyrki taloustieteilijä Simon Kuznetsin voimin selvittämään, kuinka paljon maalla oli käyttää sotaan varoja. Kuznets varoitti jo silloin, että indikaattori on rajallinen – se ei kuvaa hyvinvointia, ainoastaan taloudellista aktiivisuutta.

Bkt:n käyttöä kehityksen ylivaltaisena mittarina on arvosteltu pitkään, mutta indikaattoria kritisoidaan myös vanhakantaiseksi. Brittiläiset talouslehdet Economist ja Financial Times ovat nimittäneet bkt:tä teollisuusajan jäännökseksi, joka pystyy kaappaamaan kuvan teollisuudesta muttei palveluiden laajuudesta.

Ja palveluiden merkitys kokonaistaloudessa on koko ajan kasvanut. Vuonna 2000 noin 60 prosenttia Suomen bkt:stä muodostui palveluista. Nyt palveluiden osuus on hieman yli 70 prosenttia.


”Pitää paikkansa, ettei tilastoinnin perinne ole läheskään yhtä pitkä palvelualalla kuin teollisuudessa. Tästä syystä palvelujen tarkka tilastointi on vähän jäljessä, myös Suomessa”, Rothovius sanoo.

Digitalisaatio mutkistaa laskemista entisestään.

Laskutoimituksen nyrkkisääntö on tämä: bkt kasvaa, kun tuotanto siirtyy kotitalouksilta markkinoille – esimerkiksi maksetun siivous- tai lastenhoitopalvelun kautta – ja supistuu, kun suunta on päinvastainen ja kotitaloudet tekevät itse työn, jonka he voisivat myös hankkia kodin ulkopuolelta. Digitalisaatio voi supistaa bkt:ta, sillä esimerkiksi matkan tai hotellin varaamisen ei tarvita enää matkatoimistopalveluita eikä pankkiasioiden hoitamiseen pankkivirkailijaa.

Tilastokeskuksen viimevuotisessa selvityksessä sanotaan, että kotitalouksien itsensä tekemien digitaalisten palveluiden vaikutus bkt:n kasvulukuihin ”lienee olematon, tosin sitä on vaikea arvioida”.

”Tuskin se ihan olematon on”, Rothovius kuitenkin toteaa.

”Digitaaliset palvelut ovat osa monen yrityksen toimintaa. Parturit ja kampaajat tekevät työnsä edelleen saksilla, mutta ajanvaraaminen on saattanut siirtyä nettiin.”

Digitalisaatio on muuttanut yritysten liiketoimintatapoja ja näkyy näin ollen Rothoviuksen mukaan bkt:ssä suurien yritysten antamien kirjanpitotietojen kautta.


Digitaaliset ja ylikansalliset kyyti-, majoitus- ja suoratoistopalvelut lisäävät myös tarvetta kansainvälisten säädösten kehittämiseen ja yhteistyöhön.

Nyt esimerkiksi Spotifyn tai Netflixin joka kuukausittainen tilaus tai Amazonin kautta tehdyt ostokset eivät näy Suomen bkt:ssä vaan ovat kansallisessa tilinpidossa osa palveluiden tuontia. Jos Amazon perustaisi konttorin Suomeen, asia muuttuisi.

”Sen merkitys saattaisi silti jäädä pieneksi. Se, miten globaalin yrityksen toiminta kuvautuu, on jatkuva kansainvälinen kokousaihe. Maajako ei ole olennainen yrityksen toiminnan kannalta, joten voi olla vaikea selvittää miten ja minkäkin maan tilinpitoon sen toiminta heijastuu.”

Digitalisaatio on muovannut lopullista bkt-lukua mutta myös muuttanut valtavasti laskijoiden työtapoja.

Kun Rothovius aloitti työnsä Tilastokeskuksessa 1980-luvun lopussa, tilasto- ja taloustieteilijöiden pöydillä olivat Canonin paperiarkin kokoiset pöytälaskukoneet ja tiedot poimittiin painetuista tilastoista.

”Meillä oli muutama pääte, johon tiedot syötettiin. Ne raksuttivat laskuja sitten yön yli.”

Nyt Rothoviuksen oma työväline, kannettava tietokone, kulkee koko ajan mukana selkärepussa. Aamuisin kukin tiimin työntekijöistä valitsee avokonttorista mieluisimman istumapaikkansa.

Työtavat ja luvut muuttuvat, mutta intohimo kansantalouden tilinpitoon säilyy.

”On kiinnostavaa nähdä, miten talous kehittyy, missä on kasvua ja missä ei. Olen aina pitänyt siitä.”

Kun tilasto bkt:n viime vuoden kehityksestä on julki, lähtee kansantalouden tilinpidon tiimi yhdessä syömään. Monilla alkaa loma, mutta sen jälkeen tiimi palaa Sörnäisiin ja alkaa taas naputella uusia bkt:hen kiteytettäviä lukuja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    2. 2

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    4. 4

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    7. 7

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    8. 8

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    9. 9

      Amerikkalaiset eivät osaa lopettaa vihaamista

    10. 10

      Jorma Ollila vastaa Siilasmaan kuvailemiin ongelmiin yhtiön johtamisessa – Väitteet ovat hänen mukaansa kärjistettyjä tai vääriä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    2. 2

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    3. 3

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    4. 4

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    5. 5

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    6. 6

      HS Paraisilla: Poliisi tutki vanhoja sotilasveneitä Airiston Helmi Oy -yrityksen laiturissa

    7. 7

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    8. 8

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    9. 9

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    10. 10

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    11. Näytä lisää