Talous

Suomen talouden seuratuin tilasto kootaan 30 miljoonasta tiedonjyvästä, mutta kertooko se lainkaan, miten meillä menee?

Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon tiimi laskee talouden keskeisimmän luvun – bruttokansantuotteen. Digitalisaatio on tehnyt talouden toimeliaisuuden mittaamisesta entistäkin vaikeampaa.

Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan Tilastokeskuksen kolmannessa kerroksessa on hiljainen harmaasävyinen avokonttori. Metro hurahtaa ohi aivan toimiston ikkunan alla.

”Täällä on nyt aika hoppu”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Rothovius sanoo. ”Vielä on paljon laskettavaa.”

Kansantalouden tilinpidon noin 40 työntekijän tiimi puurtaa bruttokansantuotteen (bkt) lukujen parissa.

Torstaiaamuna Tilastokeskus kertoi tarkennettuja lukuja siitä, mitä Suomen taloudelle kuului viime vuonna. Tilastokeskus tarkisti arviota vuoden 2017 talouskasvusta 0,2 prosenttiyksikköä ylöspäin 2,8 prosenttiin. Vastaavaan talouskasvuun on Suomessa päästy viimeksi seitsemän vuotta sitten, jolloin talous kasvoi 3 prosenttia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Oikeastaan on kiistanalaista, kuinka hyvin bkt kertoo talouden voinnista, mutta palataan siihen myöhemmin.

Joka tapauksessa päättäjät, media ja ekonomistit seuraavat julkaisuja tarkkaan. Viimeisimmät niistä ovat kertoneet positiivisia uutisia: Suomen talouden koko on kasvanut, elämme noususuhdanteessa. Viime vuoden lopulla Suomen talous kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 2,6 ja tämän vuoden alussa 3,1 prosenttia.

Julkaisut perustuvat ennakkotietoihin, jotka tarkentuvat kahden vuoden sisällä keskimäärin jopa 0,6–0,7 prosenttiyksikköä, Rothovius muistuttaa.

Bkt:n perusidea on yksinkertainen: Se kuvastaa kaikkea taloudellista toimintaa vuoden aikana eli kaikkien Suomessa tuotettujen palveluiden ja tuotteiden arvoa. Harva kuitenkaan tietää, mistä luku todellisuudessa saadaan. Miten esimerkiksi tekemäsi työtunnit tai ostamasi kahvikuppi päätyvät Tilastokeskuksen tietoihin ja lopulta Suomen bkt:hen?

”Ne kulkevat pitkän polun kautta”, Rothovius kertoo Tilastokeskuksen neuvotteluhuoneessa.

Polun etappeja ovat erilaiset tietokannat, joiden suurkuluttaja Rothoviuksen vetämä tiimi on. Muutamaan kymmeneen tietokantaan kuuluvat esimerkiksi verottajan verotustiedot, eri toimialojen tiedot teollisuuden tuotannosta, yritysten ja kuntien tilinpitotiedot sekä joka viides vuosi tehtävä kulutustutkimus.

Lopulta bkt:n laskenta on käsityötä. Sörnäisissä Rothovius kollegoineen laskee bkt:n kolmella talouden kiertokulkuun perustuvalla tavalla – tarkastelemalla tuotantoa, tuloja ja kulutusta. Aineisto on valtava. Siihen kuuluu arvioiden mukaan yli 30 miljoonaa yksittäistä tietosaraketta.

”Meillä on tuotantoa, josta ihmiset saavat tuloja, jotka he sitten kuluttavat. Näiden kolmen koko pitäisi olla tasapainossa. Useinkaan ne eivät ole, joten me teemme tasapainotuksia ja tarkennuksia.”

Työ perustuu EU:n ja YK:n säädöksiin. Suomi on Rothoviuksen mukaan maailman kärkeä tilastotiedon ja myös bkt:n luotettavuudessa, sillä Pohjoismaissa on pitkä perinne rekistereiden keräämisessä.


Kansainvälisistä säädöksistä huolimatta eri maiden bkt-lukujen tekeminen vertailukelpoisiksi on vaikeaa. Tilastotieto matalantulotason maissa on tyypillisesti heikkolaatuista ja arviot harmaan talouden koosta heittelevät. Esimerkiksi vuonna 2014 Nigerian kansalliset tilastotieteilijät päivittivät maan tilinpidon metodologiaa niin, että bkt hyppäsi 89 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Saman tyyppinen ponnahdus tapahtui Italiassa 1987, kun tilastotieteilijät arvioivat mafian vaikutuksen maan talouteen uudelleen ja bkt:n koko kasvoi yhdessä yössä 18 prosenttia suuremmaksi.

Bkt:n juuret ulottuvat 1930-luvun lamaan ja toiseen maailmansotaan, jolloin Yhdysvallat pyrki taloustieteilijä Simon Kuznetsin voimin selvittämään, kuinka paljon maalla oli käyttää sotaan varoja. Kuznets varoitti jo silloin, että indikaattori on rajallinen – se ei kuvaa hyvinvointia, ainoastaan taloudellista aktiivisuutta.

Bkt:n käyttöä kehityksen ylivaltaisena mittarina on arvosteltu pitkään, mutta indikaattoria kritisoidaan myös vanhakantaiseksi. Brittiläiset talouslehdet Economist ja Financial Times ovat nimittäneet bkt:tä teollisuusajan jäännökseksi, joka pystyy kaappaamaan kuvan teollisuudesta muttei palveluiden laajuudesta.

Ja palveluiden merkitys kokonaistaloudessa on koko ajan kasvanut. Vuonna 2000 noin 60 prosenttia Suomen bkt:stä muodostui palveluista. Nyt palveluiden osuus on hieman yli 70 prosenttia.


”Pitää paikkansa, ettei tilastoinnin perinne ole läheskään yhtä pitkä palvelualalla kuin teollisuudessa. Tästä syystä palvelujen tarkka tilastointi on vähän jäljessä, myös Suomessa”, Rothovius sanoo.

Digitalisaatio mutkistaa laskemista entisestään.

Laskutoimituksen nyrkkisääntö on tämä: bkt kasvaa, kun tuotanto siirtyy kotitalouksilta markkinoille – esimerkiksi maksetun siivous- tai lastenhoitopalvelun kautta – ja supistuu, kun suunta on päinvastainen ja kotitaloudet tekevät itse työn, jonka he voisivat myös hankkia kodin ulkopuolelta. Digitalisaatio voi supistaa bkt:ta, sillä esimerkiksi matkan tai hotellin varaamisen ei tarvita enää matkatoimistopalveluita eikä pankkiasioiden hoitamiseen pankkivirkailijaa.

Tilastokeskuksen viimevuotisessa selvityksessä sanotaan, että kotitalouksien itsensä tekemien digitaalisten palveluiden vaikutus bkt:n kasvulukuihin ”lienee olematon, tosin sitä on vaikea arvioida”.

”Tuskin se ihan olematon on”, Rothovius kuitenkin toteaa.

”Digitaaliset palvelut ovat osa monen yrityksen toimintaa. Parturit ja kampaajat tekevät työnsä edelleen saksilla, mutta ajanvaraaminen on saattanut siirtyä nettiin.”

Digitalisaatio on muuttanut yritysten liiketoimintatapoja ja näkyy näin ollen Rothoviuksen mukaan bkt:ssä suurien yritysten antamien kirjanpitotietojen kautta.


Digitaaliset ja ylikansalliset kyyti-, majoitus- ja suoratoistopalvelut lisäävät myös tarvetta kansainvälisten säädösten kehittämiseen ja yhteistyöhön.

Nyt esimerkiksi Spotifyn tai Netflixin joka kuukausittainen tilaus tai Amazonin kautta tehdyt ostokset eivät näy Suomen bkt:ssä vaan ovat kansallisessa tilinpidossa osa palveluiden tuontia. Jos Amazon perustaisi konttorin Suomeen, asia muuttuisi.

”Sen merkitys saattaisi silti jäädä pieneksi. Se, miten globaalin yrityksen toiminta kuvautuu, on jatkuva kansainvälinen kokousaihe. Maajako ei ole olennainen yrityksen toiminnan kannalta, joten voi olla vaikea selvittää miten ja minkäkin maan tilinpitoon sen toiminta heijastuu.”

Digitalisaatio on muovannut lopullista bkt-lukua mutta myös muuttanut valtavasti laskijoiden työtapoja.

Kun Rothovius aloitti työnsä Tilastokeskuksessa 1980-luvun lopussa, tilasto- ja taloustieteilijöiden pöydillä olivat Canonin paperiarkin kokoiset pöytälaskukoneet ja tiedot poimittiin painetuista tilastoista.

”Meillä oli muutama pääte, johon tiedot syötettiin. Ne raksuttivat laskuja sitten yön yli.”

Nyt Rothoviuksen oma työväline, kannettava tietokone, kulkee koko ajan mukana selkärepussa. Aamuisin kukin tiimin työntekijöistä valitsee avokonttorista mieluisimman istumapaikkansa.

Työtavat ja luvut muuttuvat, mutta intohimo kansantalouden tilinpitoon säilyy.

”On kiinnostavaa nähdä, miten talous kehittyy, missä on kasvua ja missä ei. Olen aina pitänyt siitä.”

Kun tilasto bkt:n viime vuoden kehityksestä on julki, lähtee kansantalouden tilinpidon tiimi yhdessä syömään. Monilla alkaa loma, mutta sen jälkeen tiimi palaa Sörnäisiin ja alkaa taas naputella uusia bkt:hen kiteytettäviä lukuja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    2. 2

      Eero Kärtevä luki lääketieteen pääsykokeisiin aamuseitsemästä iltakymmeneen ja vei kirjat armeijavuonna mukanaan metsäänkin – Miltä tuntuu, kun joku huijaa pääsykokeessa?

    3. 3

      Ennennäkemätön huijaus­epäily Helsingin lääke­tieteellisen pääsy­kokeissa: Surkeasti vastanneen kokelaan papereihin ilmestyi mystisesti täydelliset vastaukset

    4. 4

      Näin lääketieteellisen pääsykoehuijaus toteutettiin – Huijarikaksikko peukaloi alkuperäistä valintakoepaperia, tässä ovat käytetyt mallivastaukset

    5. 5

      Sipoo vaihtoi arvorakennuksen 10 000 euroon ja purettavaan hometaloon – ostajat laittoivat rakennuksen heti myyntiin 620 000 eurolla

    6. 6

      Brittimedia: EU varautuu brexit-neuvotteluiden romahtamiseen

    7. 7

      Amerikkalais­nuoret imevät nyt myrkkyä muisti­tikusta – Sähkö­tupakka Juulista tuli trendi­pahe, jota myyjä pitää petollisena: ”Se pilaa kaiken”

      Tilaajille
    8. 8

      Uuden Harry Potter -elokuvan traileri paljastaa niin yllättävän tiedon Voldemortin lemmikkikäärmeestä, että fanien on ollut vaikeaa hyväksyä sitä

    9. 9

      Helsinkiin rakennetaan historian kallein sairaala – Tällainen yhdeksännumeroisen summan nielevästä rakennuksesta tulee

    10. 10

      Ilmatieteen laitos varoittaa: Myrsky iskee illalla Etelä-Suomeen – Helsingin pelastuslaitos: Tuuli uhkaa taloja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    2. 2

      Ennennäkemätön huijaus­epäily Helsingin lääke­tieteellisen pääsy­kokeissa: Surkeasti vastanneen kokelaan papereihin ilmestyi mystisesti täydelliset vastaukset

    3. 3

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    4. 4

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    5. 5

      Amerikkalais­nuoret imevät nyt myrkkyä muisti­tikusta – Sähkö­tupakka Juulista tuli trendi­pahe, jota myyjä pitää petollisena: ”Se pilaa kaiken”

      Tilaajille
    6. 6

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    7. 7

      Suomalaista miesnäyttelijää syytetään raiskauksesta

    8. 8

      Ylivelkaisen vanhemman kuolema sekoitti elämäni ja ajoi minut työttömäksi

    9. 9

      Kiira Korven tilitys entisistä valmentajistaan on karua luettavaa: ”Jälkeenpäin on ollut pysäyttävää tajuta, kuinka pahoin voin”

    10. 10

      Kun kirjailijasta tehtiin ennustaja: Ilkka Remes kirjoitti Turun saariston ratsiasta jo vuosia sitten, ja se tuskin oli vahinko

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat