Talous

”Lohkoketjut lopettavat vale­kapitalismin”, julistaa entinen pankkiiri – Keski­aikaisessa maisemassa Sveitsissä tehdään vallan­kumousta, tai ainakin yritetään

HS vieraili kuvankauniissa Zugin kaupungissa katsomassa, miten keskiaikainen miljöö kohtaa 2010-luvun virtuaalivaluutan ja lohkoketjuteknologian.

Kas! Täältäkö saa bitcoineja?

Hotellin aula Zugin kaupungissa Sveitsissä on kuin mikä tahansa hieman varakkaamman väen majatalo, yhtä yksityiskohtaa lukuun ottamatta. Tilassa on koreat pöydät, harmaata plyysiä, mukavia nojatuoleja – ja bitcoin-automaatti.

Sen edessä tuskailee Mike Widmeriksi esittäytyvä korealais-sveitsiläinen mies. Hän kertoo tulleensa ostamaan virtuaalivaluuttaa ihan huvikseen.


Widmerin omien sanojen mukaan hänellä olisi bitcoineja jo riittämiin. Hän sanoo ostaneensa niitä muutamalla tuhannella dollarilla vuosien 2009 ja 2010 aikaan, kun valuuttaa sai noin viidellä dollarilla kappale. Viimeisen kuukauden aikana kurssi on liikkunut kuuden ja seitsemän tuhannen dollarin välissä eli viidessä–kuudessa tuhannessa eurossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Widmer kertoo kinaavansa Sveitsin veroviranomaisten kanssa, jotka eivät hänen mielestään tiedä, miten kryptosijoituksia pitäisi verottaa.

”Minulla on kaikki oikein, kaikki tapahtumat kirjattuna. Mutta he eivät tiedä, mistä on kyse: onko tämä investointi vai eikö ole? Toki tämä on ollut hyvin tuottavaa”, Widmer sanoo.

No, nyt ei onnistu edes huvin vuoksi tehtävä osto, sillä automaatti ei toimi. Normaalisti sen pitäisi tulostaa qr-koodi, jonka kautta käyttäjä pääsee käsiksi lompakkoonsa, johon automaatilla muunnettavat bitcoinit päätyvät. Automaattiin voi syöttää setelin tai tehdä siirron pankkikortilla.

Mutta ei, kone sylkee omankin kymmeneuroseni suoraan ulos. Automaatista ovat bitcoinit loppu, eikä siitä näemmä saa edes sitä murto-osaa, minkä kympillä pitäisi irrota.

Virtuaalivaluutta bitcoin on lohkoketjuteknologian ensimmäinen laajalti levinnyt sovellus, mutta Zugin kaupungissa 30 kilometrin päässä Zürichistä se on pikkuhiljaa jo sivujuonne. Kuvankauniissa, alhaisista verokannoistaan ja suuryrityksistään tunnetussa 30 000 asukkaan järvenrantakaupungissa juonitaan jo seuraavia askelia lohkoketjujen maailmassa.

Seudulle on perustettu lohkoketjuyritysten oma edunvalvontajärjestö Crypto Valley Association (CVA). Puolitoista vuotta toimineen järjestön jäseninä on pari sataa startup-yritystä ja yli sata sijoittajaa. Myös Zugin kaupunki ja kantoni sekä Sveitsin finanssivalvonta tekevät yhteistyötä järjestön kanssa.

Järjestön nimessä sana ”crypto” viittaa lohkoketjuteknologian sisältämiin salausmekanismeihin, joiden vuoksi ulkopuoliset eivät pääse purkamaan esiin lohkoketjun sisältöä ilman siihen tarkoitettua avainta.

Toisaalta sanalla viitataan myös kryptovaluuttoihin, joihin bitcoin luetaan. CVA:n viestintäjohtaja Tom Lyonsin mukaan järjestö toivoo, että yleisö oppisi jo erottamaan virtuaalivaluutat ja lohkoketjuteknologian toisistaan.


”Näemme lohkoketjun jonkinlaisena käyttöjärjestelmänä internetin seuraavalle sukupolvelle. Pohjimmiltaan se luo viestintäjärjestelmän, jossa informaatio on vahvistettu”, Lyons sanoo zürichlaisessa, hyvin pelkistetyssä toimistohuoneessa. Vaikka visiot ovat suuret, vielä ei voida mistään megapuitteista puhua.

Vieressä istuva CVA:n toiminnanjohtaja Kevin Lally puolestaan näkee lohkoketjut luottamuskoneena. Niiden avulla tuntemattomatkin toimijat voivat luottaa esimerkiksi kaupankäynnissä toisiinsa, Lally sanoo.



Luottamus onkin asia, joka toistuu kerta toisensa jälkeen lohkoketjuista puhuttaessa. Siksi on palattava siihen, mistä oikeastaan on kyse.

Lohkoketjulla tarkoitetaan hajautettua tietokantaa tai tilikirjaa. Se on suojattu salausmekanismilla, ja jokainen tietokantaan osallistuva tietokoneen hallitsema informaatio on siis sama kuin muilla toimijoilla. Jos yksi osallistuva tietokone kaatuu, se ei vie alas muuta järjestelmää.

Algoritmin luomat salausavaimet ovat puolestaan monimutkaisia ja liittyvät toisiinsa, joten jos yhtä tapahtumaa kirjanpidossa peukaloidaan, muuttuvat kaikki ketjun lohkot. Kun lohkojen salausavaimet ovat riittävän monimutkaisia, tulee ketjun sormeilusta hyvin vaikeaa ja paljon laskentatehoa vaativaa, lohkoketjuintoilijat puolustavat.

Teknologian vaatiman valtavan laskentatehon vuoksi se kuluttaa myös valtavan määrän sähköä. Otsikoissa on verrattu bitcoiniin kuluvan vuodessa enemmän sähköä kuin mitä Irlannissa käytetään samassa ajassa. Sveitsissäkin vanhoista sotilasbunkkereista vuorten uumenissa on tehty datakeskuksia, joiden sisässä bitcoineja säilötään.


Nykymuotoinen energiankulutus ei ole missään nimessä kestävää, Lally myöntää.

”Kaikki alalla työskentelevät pyrkivät luomaan eri mekanismeja, jotka eivät käyttäisi energiaa samalla tavoin.”

Koska kyseessä on käytännössä tietokanta, voi lohkoketjun sisään tallettaa käytännössä mitä tahansa tietoa, johon pääsee käsiksi vain avaimen haltija.

Tähän mennessä tunnetuimmat sovellukset liittyvät rahaliikenteen kirjanpitoon, mutta yhtä lailla teknologiaa voi hyödyntää vaikkapa logistiikan tai äänestysten hoitamiseen. Suomessa puolestaan valmistellaan teknologiaan pohjautuvaa asunto-osakerekisteriä.

 

”Lohkoketjut lopettavat valekapitalismin!”

Lohkoketjuteknologian kautta voitaisiin ehkäistä vaikkapa vaalitulosten peukalointi, Lally visioi. Toisaalta ihmiset voisivat hänen mukaansa valjastaa oman henkilökohtaiset tietonsa parempaan käyttöön lohkoketjun avulla. Suojausmenetelmien avulla yksityisyyttä ei rikottaisi, vaikka käyttäjien dataa hyödynnettäisiinkin digitaalisten palveluiden luomiseksi.

”Yksilöt voivat lyödä oman datansa rahaksi yritysten sijaan. Jos näin tapahtuu, se muuttaa asioita paljon”, Lally sanoo.

Eikä siinä vielä kaikki.

”Lohkoketjut lopettavat valekapitalismin!” huudahtaa saksalainen ex-pankkiiri Bertram Seitz.

Innostusta alan toimijoilla tuntuu vähintäänkin olevan. Sosialismiin lohkoketjuilla ei Seitzin mukaan mennä – kunhan tehdään kapitalismista reilumpaa.

Seitz itse sanoo olevansa vanhan maailman mies mutta vakuuttuneensa lohkoketjuista piilevän tulevaisuus. Hän kertoo työskennelleensä pari kuukautta maksunvälitystä lohkoketjujen avulla hoitavan Kaze-nimisen yrityksen operatiivisena johtajana.

Yhtiö perustettiin tammikuussa, ja teknologia on ollut valmiina huhtikuusta lähtien, Seitz sanoo CVA:n yhteistyötilassa Zugissa. Harmaa toimistotalo toimii Kazen pääkonttorina, ja samaan rakennukseen on rekisteröitynyt kymmeniä lohkoketjuyrityksiä. Kahteentoista prosenttiin laskettu yhteisövero houkuttaa monia tuomaan postiosoitteensa kaupunkiin.


Ja kas, ensimmäisen kerroksen kahvilatilasta löytyy jälleen bitcoin-automaatti.

Se vaikuttaa jo toimivan, mutta kryptovauraus jää yhä haaveeksi. Minimipanos automaattiin näyttäisi olevan 50 euron seteli, eikä taskusta sellaista löydy.

Seitzin mukaan Kazen tavoitteena on olla lohkoketjujen Visa ja pystyä hoitamaan hajautetun ja salatun järjestelmän kautta jopa 40 000 maksua ja muuta tapahtumaa sekunnissa. Visa itse arvioi kapasiteettinsa olevan noin 65 000 tapahtumassa per sekunti.

Luottamuksen lisäksi alan toimijat lupailevat lohkoketjujen vapauttavan käyttäjät perinteisten välimiesten ikeestä. Ex-pankkiiri Seitzin mukaan teknologia vapauttaa ihmiset pankeista maksujen välittäjinä.

”Miksi minun pitäisi luottaa pankkeihin? Ne tuhosivat maailman vuonna 2008!”

Lallyn ja Lyonsin mukaan yritysten rahoittaminen tulee puolestaan teknologian avulla turvallisemmaksi ja demokraattisemmaksi, kun yksityiset sijoittajat voivat lohkoketjun kautta seurata, mitä yritykseen sijoitetulle rahalle tapahtuu. Varsinkin viime vuosi oli kryptovaluuttojen saralla erittäin villiä aikaa, ja kotimainen Finanssivalvontakin heräsi varoittamaan kuluttajia niin sanotuista kolikkoantien eli ”initial coin offeringien” yhteydessä tapahtuneista huijauksista.

Lyons myöntää, että viime vuosi oli kuin villistä lännestä. Hän kuitenkin uskoo läpinäkyvyyden paranevan markkinoiden kehittyessä.

”Ennen pitkää kolikkoannit kypsyvät ja niistä tulee osakeanti 2.0. Kahden vuoden päästä meillä on hyvin erilainen keskustelu kolikkoanneista”, Lyons sanoo.

Käytännössä virtuaalikolikot voisivat siis toimia oikeina sijoitusinstrumentteina, kun niiden taustalla olisi saatavia, Lyons visioi. Toki markkinoiden kehittyminen ei poista riskejä yleiseen yritystoimintaan sijoittamisesta – kaikki eivät menesty.

Seitz näkee lohkoketjujen tuottaman vallankumouksen aikajänteenä viisi vuotta.

”Jos internet muutti maailman 20 vuodessa, lohkoketjut tekevät saman viidessä vuodessa. Ja bitcoin maksaa sen jälkeen 50 000 dollaria kappale”, Seitz naurahtaa.


Niin, bitcoin. Zugin keskiaikaisessa keskustassa uusi yrittää selvästi kohdata vanhan.

Kaupunki ja yrittäjät vaikuttavat ottaneen pikkuhiljaa virtuaalivaluutan omakseen. Zugin kaupunginvaltuusto teki 500 vuotta vanhassa salissaan taannoin päätöksen ottaa pieniä viranomaismaksuja vastaan bitcoineissa.

 

”Yksikään ei ole halunnut maksaa bitcoinilla!”

Vuosisatoja vanhoissa rakennuksissa sijaitsevien puotien ikkunanpielissä näkyy tarroja, joissa kerrotaan myyjän ottavan vastaan 2010-luvun virtuaalivaluuttaa.

Eräs heistä on optikko Christoph Utesch.


”Totta kai voi maksaa bitcoineilla!” hän sanoo astuessamme liikkeeseen Zug-järven rannan vieressä.

Saksalaismies sanoo myymälän eläneen bitcoin-aikaa jo puolen vuoden ajan. Maksut voisi antaa tablettitietokoneen avulla – syötetään vain silmälasien hinta Sveitsin frangeina ja skannataan puhelimella koodi, minkä jälkeen virtuaalirahat vaihtavat omistajaa.

Kuulostaa hienolta. Onko kauppa siis käynyt?

”Ei! Yksikään ei ole halunnut maksaa bitcoinilla”, Utesch nauraa.

Bitcoinin arvo on heilahdellut viimeisen vuoden aikana valtavasti. Siksi lienee ymmärrettävää, että harva valuuttaa omistava on valmis luopumaan bitcoinin murto-osasta aurinkolaseja vastaan, jos ei tiedä voisiko ensi viikolla saada samalla hinnalla vaikka kahdet lasit.

”Kaikki kyllä kysyvät, saako bitcoinilla maksaa, mutta lopulta he päätyvät frangeihin.”

Fakta

Näin toimii lohkoketju


1. Lohkoketju tarkoittaa hajautettua, suojattua tietokantaa tai esimerkiksi tilikirjaa. Hajautus tapahtuu siten, että kaikki tietokantaan osallistuvat tietokoneet on liitetty toisiinsa. Jokaisen koneen hallitsema informaatio on siis sama kuin muilla toimijoilla. Jos yksi tietokone kaatuu, se ei vie alas muuta järjestelmää. Tietokanta päivittyy reaaliaikaisesti.

2. Lohkoketjun sisään voi sisällyttää mitä tahansa tietoja, kuten virtuaalirahan kirjanpitoa, tekstiä, kuvia, asiakirjoja, sähköisiä äänestyksiä tai vaikkapa asuntorekisteriä, kuten Suomessa on pohdittu.

3. Tapahtumien yhteydessä syntyy algoritmin avulla lohkoja eli sekalaisia merkkijonoja, jotka liitetään toisiinsa laskentaohjelman eli algoritmin avulla. Tyypillisesti tällaiset merkkijonot ovat monimutkaisia ja vaativat tietokoneelta laskentatehoa erityisesti ketjun pidentyessä. Nämä merkkijonot ovat samat kaikilla samaan lohkoketjuun osallistuvilla tietokoneilla.

4. Tietokantaa ei voi peukaloida ilman että joku huomaa. Jos jonon yksikin merkki muuttuisi, se vaikuttaisi heti lohkoketjun seuraaviin lohkoihin. Tällöin sekä muunneltu kohta että kaikki sen jälkeiset lohkot pitäisi luoda uudelleen. Näin ollen tietokantaa voivat luotettavasti ylläpitää kaikki siihen osallistuvat tahot, vaikka he eivät toisiaan tuntisi. Lohkoketju voi olla julkinen eli kaikille avoin tai suljettu.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sveitsi
  • Blockchain
  • Bitcoin

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    2. 2

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    3. 3

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    4. 4

      Sveitsin poliisi: Kansalaisuutta hakenut oligarkki Roman Abramovitš olisi ”uhka turvallisuudelle ja maineriski”

    5. 5

      Palvelunesto­hyökkäys kaatoi useita verkkopalveluita – Hyökkäys tuli ulkomailta

    6. 6

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    7. 7

      Olen tavannut lapsia, jotka sylkevät, käyvät päälle ja rikkovat huonekaluja – Miten he saavat tarvittavaa hoitoa tässä sijaishuollon resurssipulassa?

    8. 8

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    9. 9

      ”En ole kokenut aiemmin mitään vastaavaa” – Ruotsalais­kansanedustajat ennustivat HS:lle maan tulevaa hallitusta, ja jokainen antoi eri vastauksen

    10. 10

      Donald Trump puhui YK:n yleiskokouksessa, suora lähetys New Yorkista jatkuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    2. 2

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    3. 3

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    4. 4

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    5. 5

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    6. 6

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    7. 7

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    8. 8

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    9. 9

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    10. 10

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää