Talous

Työllisyys on jo samoissa lukemissa kuin juuri ennen 1990-luvun lamaa – Onko vaaran merkkejä taas ilmassa?

Työllisyysaste ei ole ollut yhtä korkealla kuin nyt sitten kesäkuun 1990. Silloin Suomen talous oli kuilun reunalla. Miten on nyt?

Suomen taloudessa tapahtuu nyt kummia. Talous on kasvanut koko alkuvuoden kolmen prosentin vauhtia, mikä on hyvä uutinen.

Työllisyyden kehitys on ollut vielä paljon parempaa, suorastaan puistattavan hyvää.

Työikäisistä suomalaisista oli Tilastokeskuksen mukaan töissä kesäkuussa jo 75,5 prosenttia ja työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden määrä suhteessa työvoimaan oli 6,7 prosenttia.

Yhtä hyviä lukuja pitää etsiä yli neljännesvuosisadan takaa, aivan 1990-luvun alusta. Työllisyysaste ei ole ollut näin hyvä sitten vuoden 1990 kesäkuun, jolloin melkein 80 prosenttia työikäisistä oli töissä. Työttömänä oli tuolloin vaivaiset 2,5 prosenttia työvoimasta.



Puistatukset johtuvat siitä, että kesäkuussa 1990 Suomi oli syöksymässä yhteen historiansa pahimmista lamakausista, vaikka harva sitä vielä ymmärsi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pörssikurssit olivat jo kääntyneet laskuun, vaikeuksiin luisuvat pankit karsivat konttoriverkkoaan ja lehtien taloussivuille alkoi ilmestyä konkurssiuutisia. Talouskasvu oli kuitenkin vielä plussan puolella ja työttömyyden nousu maltillista.

Vain vuoden päästä oli helvetti irti. Pankkeja alkoi kaatua valtion syliin ja yrityksiä konkursseihin. Asuntojen hinnat romahtivat ja työttömyys nousi pahimmillaan yli 16 prosenttiin.

Pitäisikö nyt siis olla huolissaan? Ovatko näin hyvät työllisyysluvut merkki talouden ylikuumenemisesta?
OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen, joka Twitterissä kiinnitti huomiota työllisyyslukujen historiallisuuteen, rauhoittelee.

”Taloudessa ei ole nyt mitään merkkejä sellaisesta ylikuumenemisesta kuin 1980-luvun lopulla. Silloin Suomella oli suuri vaihtotaseen alijäämä, inflaatio laukkasi ja asuntomarkkinoilla hinnat nousivat jyrkästi”, Heiskanen sanoo.

Nyt vaihtotase on positiivinen, mikä tarkoittaa, että koko kansantalouden tasolla Suomi ei velkaannu vaan päinvastoin lyhentää ulkoista velkaansa. Asuntojen hinnat ovat nousseet vain kasvukeskuksissa ja sielläkin lähinnä pienissä keskusta-asunnoissa.

Inflaatio on hidasta ja velkaantuminenkin Heiskasen mukaan maltillista.

Hänen mukaansa on kuitenkin kiinnostavaa, mikä odottamattoman hyvät luvut selittää.

Yhden kuukauden luvut voivat heitellä jo tilastojen keräämistavasta johtuen. Tilastokeskus kerää työttömyystietoja kyselytutkimuksella, jolloin vaikkapa helteinen sää saattaa vaikuttaa siihen, miten hyvin ihmisiä tavoitetaan vastaamaan.

Siksi Tilastokeskus raportoi myös kausittaisia ja satunnaisia vaihteluita tasoittavia trendilukuja. Esimerkiksi työllisyysasteen trendi oli kesäkuussa 71,8 prosenttia.

Juuri nyt myös kuukausikohtaiset luvut ovat kiinnostavia, koska ne paljastavat kehityksen jyrkkyyden.

”Työllisyysluvut ovat kehittyneet viimeisen puolen vuoden aikana selvästi paremmin kuin mitä kasvulukujen perusteella oli odotettavissa”, Heiskanen sanoo.

Lue lisää: Sipilän hallituksen mahdottomana pidetty tavoite näyttääkin toteutuvan – HS selvitti, miten ja mille aloille Suomen ”työllisyysihme” syntyi

Julkisuudessa on spekuloitu, miten paljon työllisyyden paranemisesta selittyy aktiivimallilla, ja muilla vain satunnaisia työtunteja tekevillä niin sanotuilla ”valetyöllisillä”.

Tilastojen mukaan kuitenkin eniten on lisääntynyt kokoaikatyötä tekevien määrä eli valetyöllisyyden osuus ei näyttäisi olevan kovin merkittävä.

”Myös tehdyt työtunnit ovat kasvaneet neljän prosentin vauhtia toisella vuosineljänneksellä. Se tosin tarkoittaisi, että tuottavuus olisi miinuksella”, Heiskanen sanoo.

Hän tarkoittaa sitä, että jos työtuntien määrä kasvaa nopeammin kuin talous, se tarkoittaa että samaan määrään tuotantoa tarvittaisiin entistä enemmän työpanosta, mikä ei ole todennäköistä.

Työtuntien tilastointiin liittyy epävarmuustekijöitä. Kaikki tehty työ ei aina tilastoidu.

Heiskanen arvelee, että yksi hyvien työllisyyslukujen selittäjä voi olla se, että työnantajille on kertynyt taantumavuosina patoutunutta rekrytointitarvetta, jota nyt täytetään.

Kun talouskasvu lähti käyntiin, kasvanut kysyntä pyrittiin täyttämään olemassaolevilla resursseilla, eikä työntekijöitä uskallettu palkata vaikka työmäärä kasvoi. Tuottavuuden kasvu oli voimakasta.

”Tämä on tyypillistä kasvukauden alkuvaiheessa. Yrityksille on kertynyt pitkäaikaista patoumaa palkata ihmisiä”, Heiskanen sanoo.

Työllisyyslukujen tulkintaan liittyy monenlaisia sudenkuoppia. Etenkin työttömyysaste johtaa helposti harhaan, koska työttömien määrä ilmoitetaan suhteessa työvoimaan.

Taantumakausien aikana työvoimasta yleensä poistuu ihmisiä, kun he syystä tai toisesta lopettavat työnhaun ja jäävät esimerkiksi perhevapaille tai opiskelemaan. Niinpä työttömyysaste voi näyttää paremmalta kuin mitä todellinen työllisyyskehitys on.



Parempi työllisyysmittari on työllisyysaste, koska se kertoo, kuinka suuri osa työikäisestä väestöstä on töissä.

Heiskanen muistuttaa, että vertailu 25 vuoden takaisiin lukuihin ei siinäkään anna ihan täyttä kuvaa.

Työikäiseksi väestöksi luetaan 15–64-vuotiaat. Tätä nykyä Suomessa on huomattavasti enemmän yli 65-vuotiaita kuin 25 vuotta sitten. Työllisten määrä suhteessa koko väestöön on nykyään siis pienempi kuin tuolloin, vaikka työllisyysaste olisi sama.

Myös Suomen väkiluku on kasvanut noista ajoista, joten työllistenkään lukumäärä ei anna oikeaa vertailukohtaa nykytilanteen ja 1990-luvun alun välille.



Pohdinta työllisyyskehityksen syistä ja taustoista on Heiskasen mielestä joka tapauksessa hyvin tärkeää.

”Poliittisen päätöksenteon näkökulmasta on tärkeää hahmottaa, mistä paraneminen johtuu, mitkä toimenpiteet toimivat, mitkä eivät.”

Hän itse uskoo, että ainakin kilpailukykysopimus ja ”rakentavat” palkkaratkaisut ovat vaikuttaneet talouskasvuun ja sitä kautta työllisyyteen positiivisesti.

Aktiivimallien vaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida.

Jossain vaiheessa työllisyyden paranemisessa tulee vastaan niin sanotun rakenteellisen työttömyyden raja, eli piste jonka jälkeen työttömänä olevat eivät syystä tai toisesta työllisty, vaikka työpaikkoja olisi ja inflaatio lähtee kiihtymään.

Voi olla, että työttömien taidot ja työpaikkojen vaatimukset eivät kohtaa, tai työttömät asuvat väärillä paikkakunnilla, tai työttömillä ei ole kannustimia ottaa työtä vastaan.

Heiskasen mukaan työvoimapula heikentää talouskasvua jo monilla aloilla ja pienemmilläkin paikkakunnilla.

”Rakenteellisen työttömyyden rajaa pystytään painamaan alaspäin oikeanlaisella politiikalla. Meidän naapurimaissa päästään työllisyysasteessa lähelle 80 prosenttia”, Heiskanen sanoo.

Työttömänä on yhä melkein 200 000 ihmistä ja heidän lisäksi työvoiman ulkopuolella on paljon ihmisiä. Tarvittavien toimenpiteiden suhteen Heiskanen ei halua ryhtyä hirveästi viisastelemaan.

”Luulen, että työmarkkinaosapuolilla on tässä paras asiantuntemus”, Heiskanen sanoo.

Fakta

Kuukausiluvuissa ja trendissä iso ero


 Suomen työttömyysaste oli kesäkuussa 6,7 prosenttia. Satunnais- ja kausivaihtelut tasoittava trendi oli Tilastokeskuksen mukaan 7,2 prosenttia.

 Työllisyysaste eli 15–64-vuotiaiden työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä oli 75,5 prosenttia. Työllisyysasteen trendi oli 71,8 prosenttia.

 Työttömiä oli kesäkuun lopussa 192 000 eli lähes 60 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

 Työvoiman määrä kasvoi vuodessa noin 40 000 ihmisellä 2 650 000 ihmiseen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työllisyys
  • Talous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Tapon yritys Aleksis Kiven kadulla: 27-vuotias mies lähti seuraamaan itselleen tuntematonta miestä ja löi tätä teräaseella porttikäytävässä

    3. 3

      HJK:n juhlat yökerhossa päättyivät epäiltyyn pahoinpitelyyn lauantaina aamuyöllä

    4. 4

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    5. 5

      Ruotsidemokraatit ratkaisivat Ruotsin hallituspelin ensimmäisen erän – Liberaalijohtaja HS:lle: ”He käyttäytyvät superpopulistisesti”

    6. 6

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    9. 9

      Sauli Niinistö otti kaverikuvan elokuvaohjaaja Spike Leen kanssa – Puheenaiheena ”maailmanmeno” ja Jasper Pääkkönen

    10. 10

      Radanvarren asemilta viedään pyöriä kuin ilmaisia ämpäreitä ja se tuskastuttaa poliisia – ”Juna-asemat ovat pyörävarkaiden supermarketteja”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    4. 4

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    5. 5

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    6. 6

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    7. 7

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    8. 8

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    9. 9

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    10. 10

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää