Talous
Pörssiyhtiö Metson johtajalle tuomio työsyrjinnästä – antoi työntekijälle potkut perhevapaan käytön vuoksi, kä
Pörssiyhtiö Metson pääkonttorissa työskentelevä johtaja on saanut tuomion työsyrjinnästä. Johtaja antoi naistyöntekijälle tahallaan potkut, koska tämä käytti perhevapaitaan, Helsingin käräjäoikeus katsoo.
Myös potkut antanut johtaja on sukupuoleltaan nainen. Hän on osallistunut Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentorointiohjelmaan, jonka tavoitteena on auttaa naisia eteenpäin urallaan.
Metson johtaja on ilmoittanut tyytymättömyyttään tuomioon eli käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Käräjäoikeus langetti Metson johtajalle 20 päiväsakkoa yhteensä 2 940euroa työsyrjinnästä eli rikoslain, työsopimuslain ja tasa-arvolain rikkomisesta.
Tapahtumat alkoivat vuonna 2015, kun Metson johtaja sai tietää naistyöntekijän paalaavan perhevapaalta töihin keväällä 2016. Tätä ennen naistyöntekijälle oli palkattu sijainen hänen entisiin tehtäviinsä.
Käräjäoikeus katsoi, että Metson johtajan tiedossa piti olla jo alkuvuodesta 2016, että naisen työtehtävälle ei enää ollut tarvetta. Työnantajan oma-aloitteinen muun työn tarjoamisvelvollisuus oli alkanut jo tällöin, oikeus katsoo.
Metso ei kuitenkaan tarjonnut naiselle tuolloin muita auki olleita tehtäviä kuin sihteeritason työtä. Naisen aiempi tehtävä liittyi Metson kassanhallinnan erikoistehtäviin.
Metson yt-neuvotteluissa oli keväällä 2016 todettu, että naiselle ei ole tiedossa sellaisia avoimia tehtäviä, joihin hänen voitaisiin ”kohtuullisella koulutuksella sijoittaa”.
Nainen teki Metsolle kysymyksiä avoinna olleista tehtävistä ja siitä, ketä niihin oli palkattu. Käräjäoikeuden mielestä nainen ei ilman näitä kysymyksiä olisi saanut tietää, että hänen koulutustasoaan vastaavia tehtäviä oli ollut auki ja täytettykin Metsossa.
Naiselle tarjottiin kuitenkin vain sihteeritason tehtävää, vaikka käräjäoikeuden käsityksen mukaan nainen olisi soveltunut myös auki olleisiin asiantuntijatason tehtäviin.
”Työhönpaluusuojan ja työnantajan koon ja maksukyvyn vuoksi Metso Oyj:llä on katsottava olleen korostunut lojaliteettivelvollisuus [nimi poistettu] kohtaan”, käräjäoikeus kirjoittaa.
Käräjäoikeuden mielestä Metso ei antanut naiselle mahdollisuutta osoittaa soveliaisuuttaan ja kykyjään.
”Ottaen huomioon saatu selvitys [nimi poistettu] koulutuksesta, oppimiskyvystä ja kokemuksesta Metso Oy:ssä, käräjäoikeus katsoo, että työnantajalla ei ollut riittävää perustetta olla tarjoamatta edes tilaisuutta [nimi poistettu] osoittaa selviytyvänsä kyseisistä tehtävistä lisäkoulutuksella”, käräjäoikeus kirjoittaa.
Käräjäoikeus katsoikin, että uudelleensijoittamis- ja koulutusvelvollisuuden laiminlyönti viittaa osaltaan siihen, että tosiasiassa irtisanomisen syynä oli perhevapaiden käyttäminen. ”Esitetty selvitys osoittaa, että [nimi poistettu] irtisanominen on tosiasiassa johtunut hänen sukupuolestaan perhevapaan käytön johdosta”, käräjäoikeus perustelee.
Käräjäoikeus huomauttaa erikseen, että työsopimuslain ja rikoslain säännökset asiassa ”eivät ole itsessään erityisen vaikeaselkoisia”. Oikeus katsoi, että Metson johtajan voidaan katsoa tietävän, missä tilanteessa henkilö voidaan irtisanoa.
Myöskään keskustelut Metson henkilöstöpäällikön kanssa eivät vapauttaneet Metson johtajaa vastuusta.
Käräjäoikeus katsoi Metson johtajan toimineen tahallaan. Sitä osoittavat johtajan ”epäasiallinen lausuma ja menettely yhteistoimintaneuvotteluissa laiminlyömällä tarkemmin selvittää [nimi poistettu] uudelleensijoittamisvaihtoehtoja koulutuksen avulla”.
Myös potkut antanut johtaja on sukupuoleltaan nainen. Hän on osallistunut Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentorointiohjelmaan, jonka tavoitteena on auttaa naisia eteenpäin urallaan.
Metson johtaja on ilmoittanut tyytymättömyyttään tuomioon eli käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Käräjäoikeus langetti Metson johtajalle 20 päiväsakkoa yhteensä 2 940euroa työsyrjinnästä eli rikoslain, työsopimuslain ja tasa-arvolain rikkomisesta.
Tapahtumat alkoivat vuonna 2015, kun Metson johtaja sai tietää naistyöntekijän paalaavan perhevapaalta töihin keväällä 2016. Tätä ennen naistyöntekijälle oli palkattu sijainen hänen entisiin tehtäviinsä.
Käräjäoikeus katsoi, että Metson johtajan tiedossa piti olla jo alkuvuodesta 2016, että naisen työtehtävälle ei enää ollut tarvetta. Työnantajan oma-aloitteinen muun työn tarjoamisvelvollisuus oli alkanut jo tällöin, oikeus katsoo.
Metso ei kuitenkaan tarjonnut naiselle tuolloin muita auki olleita tehtäviä kuin sihteeritason työtä. Naisen aiempi tehtävä liittyi Metson kassanhallinnan erikoistehtäviin.
Metson yt-neuvotteluissa oli keväällä 2016 todettu, että naiselle ei ole tiedossa sellaisia avoimia tehtäviä, joihin hänen voitaisiin ”kohtuullisella koulutuksella sijoittaa”.
Nainen teki Metsolle kysymyksiä avoinna olleista tehtävistä ja siitä, ketä niihin oli palkattu. Käräjäoikeuden mielestä nainen ei ilman näitä kysymyksiä olisi saanut tietää, että hänen koulutustasoaan vastaavia tehtäviä oli ollut auki ja täytettykin Metsossa.
Naiselle tarjottiin kuitenkin vain sihteeritason tehtävää, vaikka käräjäoikeuden käsityksen mukaan nainen olisi soveltunut myös auki olleisiin asiantuntijatason tehtäviin.
”Työhönpaluusuojan ja työnantajan koon ja maksukyvyn vuoksi Metso Oyj:llä on katsottava olleen korostunut lojaliteettivelvollisuus [nimi poistettu] kohtaan”, käräjäoikeus kirjoittaa.
Käräjäoikeuden mielestä Metso ei antanut naiselle mahdollisuutta osoittaa soveliaisuuttaan ja kykyjään.
”Ottaen huomioon saatu selvitys [nimi poistettu] koulutuksesta, oppimiskyvystä ja kokemuksesta Metso Oy:ssä, käräjäoikeus katsoo, että työnantajalla ei ollut riittävää perustetta olla tarjoamatta edes tilaisuutta [nimi poistettu] osoittaa selviytyvänsä kyseisistä tehtävistä lisäkoulutuksella”, käräjäoikeus kirjoittaa.
Käräjäoikeus katsoikin, että uudelleensijoittamis- ja koulutusvelvollisuuden laiminlyönti viittaa osaltaan siihen, että tosiasiassa irtisanomisen syynä oli perhevapaiden käyttäminen. ”Esitetty selvitys osoittaa, että [nimi poistettu] irtisanominen on tosiasiassa johtunut hänen sukupuolestaan perhevapaan käytön johdosta”, käräjäoikeus perustelee.
Käräjäoikeus huomauttaa erikseen, että työsopimuslain ja rikoslain säännökset asiassa ”eivät ole itsessään erityisen vaikeaselkoisia”. Oikeus katsoi, että Metson johtajan voidaan katsoa tietävän, missä tilanteessa henkilö voidaan irtisanoa.
Myöskään keskustelut Metson henkilöstöpäällikön kanssa eivät vapauttaneet Metson johtajaa vastuusta.
Käräjäoikeus katsoi Metson johtajan toimineen tahallaan. Sitä osoittavat johtajan ”epäasiallinen lausuma ja menettely yhteistoimintaneuvotteluissa laiminlyömällä tarkemmin selvittää [nimi poistettu] uudelleensijoittamisvaihtoehtoja koulutuksen avulla”.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Työsyrjintä Seuraa
- Metso Seuraa
- Käräjäoikeus Seuraa
- Tuomo Pietiläinen Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24