Talous    |   HS-analyysi

Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät

Vuosien 2019 ja 2008 budjettien vertailu paljastaa, miksi edellisen nousukauden huipulla valtion kassaan virtasi ”ylimääräistä” rahaa mutta nyt menoista ei vieläkään selvitä ilman lisävelkaa.

Kun Suomi edellisen kerran eli nousukauden huippua kymmenisen vuotta sitten, poliitikot pohtivat käyttökohteita valtion kassaan virtaavalle ”ylimääräiselle” rahalle.

Vuoden 2008 budjetissa tulot ylittivät menot niin reippaasti, että valtionvelan lyhentämiseen jäi lopulta lähes kaksi miljardia euroa.

Juha Sipilän (kesk) hallitus voi vain haaveilla moisesta.

Suomen talous on nyt vahvemmassa vedossa kuin aikoihin ja työllisyysaste on korkeampi kuin kertaakaan tällä vuosituhannella, mutta valtion velkaantuminen ei ota loppuakseen. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on 1,7 miljardia alijäämäinen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

HS selvitti vuosien 2008 ja 2019 budjetteja vertailemalla, miksi valtion tulot eivät enää kuumimmassa korkeasuhdanteessakaan ilman lisävelkaa riitä menojen kattamiseen.

Osaselitystä tilanteeseen voi hakea Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen vastineeksi tekemistä tuloveronkevennyksistä.

Isossa kuvassa on silti kyse muusta, sillä kokonaisuudessaan valtion verotuotot ovat ensi vuoden budjetissa noin 45,7 miljardia euroa eli ostovoimakorjatusti lähes kolme miljardia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tulo- ja yhteisöveropotin pienenemisen on paikannut ennen kaikkea arvonlisäveron tuoton reipas nousu.

Valtiontalouden velkaantuminen johtuu siitä, että menot ovat kasvaneet vielä selvästi tuloja enemmän – ostovoimakorjatusti yli kuusi miljardia euroa.

Budjettien tutkiskelu paljastaa, että varsin suurelta kuulostavan lisäyksen selittää valtaosin viisi menoerää. Selväksi tulee sekin, että valtiontalouden hoito käy vastaisuudessa yhä vaikeammaksi.

Artikkeli jatkuu grafiikan jälkeen.


1. Eläkkeet, +2,5 miljardia

Ei liene yllättävää, että ylivoimaisesti eniten lisäeuroja menee eläkkeiden maksamiseen.

Valtion harteilla on vajaa kolmannes kaikista julkisista eläkemenoista, mikä tarkoittaa jo lähes kymmentä miljardia euroa.

Kymmenessä vuodessa menoja ovat lisänneet ennen kaikkea valtion omien työntekijöiden eläköityminen sekä valtion kasvava osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeistä (HS. 15.8.).

Lisäksi valtion osuutta paisutti kertaheitolla se, että työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vuonna 2010. Sitä ennen työnantajat osallistuivat pienituloisille maksettavien kansaneläke-etuuksien rahoittamiseen vuosittain yli miljardilla eurolla.

2. Sairausvakuutus, +1,1 miljardia

Sairaus- ja vanhempainpäivärahoja sekä lääkekorvauksia rahoitetaan sekä verovaroin että työntekijöiden ja työnantajien maksamilla sairausvakuutusmaksuilla. Tällä hetkellä valtion osuus on tavanomaista suurempi.

Kilpailukykysopimuksessa hallitus sitoutui rahoittamaan työnantajille määräaikaisia maksunalennuksia vuosiksi 2017–2019. Tämä näkyy vielä ensi vuonna valtion budjetissa noin miljardin meno­eränä.

Valtio kuitenkin rahoittaa alennuksen kustannuksia julkisen sektorin lomarahojen määräaikaisilla leikkauksilla, ja koko julkiselle sektorille alennus on kustannusneutraali. Vuodesta 2020 eteenpäin työnantajille on määrä jäädä voimaan pienempi, noin puolen miljardin euron alennus.

3. Työttömyystuet, +1 miljardi

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) on selittänyt ensi vuoden budjetin alijäämäisyyttä sillä, että vahvasta talouskehityksestä huolimatta Suomessa on jäljellä ”250 000 hengen suuruinen työttömyyden kova ydin”.

Orpon näkemys ei ole lukujen valossa täysin perusteeton, sillä valtion työttömyysturvamenot ovat edelleen yli puolitoistakertaiset vuoteen 2008 nähden.

Pitkäaikaistyöttömyyden yleistymisestä kertoo se, että ennen kaikkea työmarkkinatuen menot ovat kasvaneet. Valtion osuus ansiosidonnaisista päivärahoista on sekin yhä kymmenen vuoden takaista korkeampi.

4. Yleinen asumistuki, +0,8 miljardia

Pitkälti työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ovat myös asumistuet, joita myönnetään pienituloisille vuokranmaksun tai lainanhoidon tueksi.

Yleisen asumistuen tarve on ollut pitkään voimakkaassa kasvussa, ja valtionvarainministeriön talousarvion mukaan sama tahti jatkuu ensi vuonna.

Vuokratason kohoamisen vuoksi asumistukia saavat työttömien ja opiskelijoiden ohella aiempaa useammat työssä käyvät kotitaloudet.

Työttömien työllistyminen siitä huolimatta sekä typistäisi työttömyys- ja asumistukimenoja että lisäisi verotuloja.

5. Kuntien valtionosuudet, +0,7 miljardia

Kunnille peruspalveluihin eli etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon myönnetyt valtionosuudet ovat eläkkeiden ohella valtion suurin yksittäinen menoerä.

Valtionosuusjärjestelmä on muuttunut vuosien varrella, mutta Kuntaliiton kehittämispäällikön Sanna Lehtosen HS:lle tekemän laskelman perusteella peruspalveluiden vertailukelpoiset valtionosuudet ovat ensi vuonna noin 0,7 miljardia suuremmat kuin vuonna 2008.

Lehtosen mukaan valtionosuuksia ovat kasvattaneet esimerkiksi uusien tehtävien säätäminen kunnille sekä kustannustason kohoamisen vuoksi tehdyt indeksitarkistukset.

Ylijäämäisten budjettien tekeminen ei tule olemaan helppo vastaisuudessakaan, sillä sosiaali- ja terveysmenojen sekä eläkemenojen kasvu jatkuvat edelleen. Väestön ikääntyminen myllää Suomen julkisen talouden perusteita, ja työttömyyden sitkeä pitkittyminen lisää vaikeuskerrointa entisestään.

Päättäjät ovat toki tietoisia tilanteesta ja esittävät siksi toinen toistaan kunnianhimoisempia tavoitteita 2020-luvulle.

Hallitus tavoittelee sote-uudistuksella kolmen miljardin säästöjä vuosikymmenen loppuun mennessä, ja pääministeri Sipilän mukaan työllisyysaste pitäisi nostaa historiallisen korkeaan 75 prosenttiin jo ensi vaalikaudella.

Vuonna 2008 valtiovarainministerinä toiminut Jyrki Katainen (kok) jäänee vielä pitkäksi aikaa viimeiseksi kirstunvartijaksi, joka joutui vaivaamaan päätään valtion budjettiin kertyneen ylijäämän käyttökohteilla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Budjetti 2019
  • Valtiontalous
  • Eläkkeet
  • Työttömyys

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    3. 3

      Nimeämättömät lähteet The New York Timesille: Apulais­oikeusministeri Rosenstein ehdotti Trumpin keskusteluiden salaista äänittämistä

    4. 4

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    6. 6

      Jasper Pääkkösestä tuli Spike Leen elokuvan psykopaattirasisti, koska ohjaaja ihastui häneen kesken koekuvausten – lauantaina Lee menee Pääkkösen saunaan ja suunnittelee yhteistyön jatkumista

      Tilaajille
    7. 7

      Naistyöntekijä puukotti kolmea vastasyntynyttä New Yorkissa – Kukaan ei kuollut kiinalaistaustaisten vauvojen ja äitien hoivakodissa

    8. 8

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    9. 9

      Mies kylvi pelkoa naapureissa vuosien ajan ja soitteli yötä myötä haitaria Haagassa – Oikeus: Miehen sai häätää

    10. 10

      Tutkijat löysivät maailman varhaisimman eläimen – merkillinen olio löytyi Suomen naapurista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    3. 3

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    4. 4

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Eduskunta äänesti Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60, kokoomuksen rivit rakoilivat

    6. 6

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    7. 7

      ”27 oppilaan luokalla on viisi historiankirjaa” – HS kysyi helsinkiläis­vanhemmilta lasten koulu­kirjoista, ja tulos on häkellyttävä

      Tilaajille
    8. 8

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    9. 9

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    10. 10

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää