Talous    |   HS-analyysi

Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät

Vuosien 2019 ja 2008 budjettien vertailu paljastaa, miksi edellisen nousukauden huipulla valtion kassaan virtasi ”ylimääräistä” rahaa mutta nyt menoista ei vieläkään selvitä ilman lisävelkaa.

Kun Suomi edellisen kerran eli nousukauden huippua kymmenisen vuotta sitten, poliitikot pohtivat käyttökohteita valtion kassaan virtaavalle ”ylimääräiselle” rahalle.

Vuoden 2008 budjetissa tulot ylittivät menot niin reippaasti, että valtionvelan lyhentämiseen jäi lopulta lähes kaksi miljardia euroa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Juha Sipilän (kesk) hallitus voi vain haaveilla moisesta.

Suomen talous on nyt vahvemmassa vedossa kuin aikoihin ja työllisyysaste on korkeampi kuin kertaakaan tällä vuosituhannella, mutta valtion velkaantuminen ei ota loppuakseen. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on 1,7 miljardia alijäämäinen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

HS selvitti vuosien 2008 ja 2019 budjetteja vertailemalla, miksi valtion tulot eivät enää kuumimmassa korkeasuhdanteessakaan ilman lisävelkaa riitä menojen kattamiseen.

Osaselitystä tilanteeseen voi hakea Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen vastineeksi tekemistä tuloveronkevennyksistä.

Isossa kuvassa on silti kyse muusta, sillä kokonaisuudessaan valtion verotuotot ovat ensi vuoden budjetissa noin 45,7 miljardia euroa eli ostovoimakorjatusti lähes kolme miljardia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tulo- ja yhteisöveropotin pienenemisen on paikannut ennen kaikkea arvonlisäveron tuoton reipas nousu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtiontalouden velkaantuminen johtuu siitä, että menot ovat kasvaneet vielä selvästi tuloja enemmän – ostovoimakorjatusti yli kuusi miljardia euroa.

Budjettien tutkiskelu paljastaa, että varsin suurelta kuulostavan lisäyksen selittää valtaosin viisi menoerää. Selväksi tulee sekin, että valtiontalouden hoito käy vastaisuudessa yhä vaikeammaksi.

Artikkeli jatkuu grafiikan jälkeen.


1. Eläkkeet, +2,5 miljardia

Ei liene yllättävää, että ylivoimaisesti eniten lisäeuroja menee eläkkeiden maksamiseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtion harteilla on vajaa kolmannes kaikista julkisista eläkemenoista, mikä tarkoittaa jo lähes kymmentä miljardia euroa.

Kymmenessä vuodessa menoja ovat lisänneet ennen kaikkea valtion omien työntekijöiden eläköityminen sekä valtion kasvava osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeistä (HS. 15.8.).
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lisäksi valtion osuutta paisutti kertaheitolla se, että työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vuonna 2010. Sitä ennen työnantajat osallistuivat pienituloisille maksettavien kansaneläke-etuuksien rahoittamiseen vuosittain yli miljardilla eurolla.

2. Sairausvakuutus, +1,1 miljardia

Sairaus- ja vanhempainpäivärahoja sekä lääkekorvauksia rahoitetaan sekä verovaroin että työntekijöiden ja työnantajien maksamilla sairausvakuutusmaksuilla. Tällä hetkellä valtion osuus on tavanomaista suurempi.

Kilpailukykysopimuksessa hallitus sitoutui rahoittamaan työnantajille määräaikaisia maksunalennuksia vuosiksi 2017–2019. Tämä näkyy vielä ensi vuonna valtion budjetissa noin miljardin meno­eränä.

Valtio kuitenkin rahoittaa alennuksen kustannuksia julkisen sektorin lomarahojen määräaikaisilla leikkauksilla, ja koko julkiselle sektorille alennus on kustannusneutraali. Vuodesta 2020 eteenpäin työnantajille on määrä jäädä voimaan pienempi, noin puolen miljardin euron alennus.

3. Työttömyystuet, +1 miljardi

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) on selittänyt ensi vuoden budjetin alijäämäisyyttä sillä, että vahvasta talouskehityksestä huolimatta Suomessa on jäljellä ”250 000 hengen suuruinen työttömyyden kova ydin”.

Orpon näkemys ei ole lukujen valossa täysin perusteeton, sillä valtion työttömyysturvamenot ovat edelleen yli puolitoistakertaiset vuoteen 2008 nähden.

Pitkäaikaistyöttömyyden yleistymisestä kertoo se, että ennen kaikkea työmarkkinatuen menot ovat kasvaneet. Valtion osuus ansiosidonnaisista päivärahoista on sekin yhä kymmenen vuoden takaista korkeampi.

4. Yleinen asumistuki, +0,8 miljardia

Pitkälti työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ovat myös asumistuet, joita myönnetään pienituloisille vuokranmaksun tai lainanhoidon tueksi.

Yleisen asumistuen tarve on ollut pitkään voimakkaassa kasvussa, ja valtionvarainministeriön talousarvion mukaan sama tahti jatkuu ensi vuonna.

Vuokratason kohoamisen vuoksi asumistukia saavat työttömien ja opiskelijoiden ohella aiempaa useammat työssä käyvät kotitaloudet.

Työttömien työllistyminen siitä huolimatta sekä typistäisi työttömyys- ja asumistukimenoja että lisäisi verotuloja.

5. Kuntien valtionosuudet, +0,7 miljardia

Kunnille peruspalveluihin eli etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon myönnetyt valtionosuudet ovat eläkkeiden ohella valtion suurin yksittäinen menoerä.

Valtionosuusjärjestelmä on muuttunut vuosien varrella, mutta Kuntaliiton kehittämispäällikön Sanna Lehtosen HS:lle tekemän laskelman perusteella peruspalveluiden vertailukelpoiset valtionosuudet ovat ensi vuonna noin 0,7 miljardia suuremmat kuin vuonna 2008.

Lehtosen mukaan valtionosuuksia ovat kasvattaneet esimerkiksi uusien tehtävien säätäminen kunnille sekä kustannustason kohoamisen vuoksi tehdyt indeksitarkistukset.

Ylijäämäisten budjettien tekeminen ei tule olemaan helppo vastaisuudessakaan, sillä sosiaali- ja terveysmenojen sekä eläkemenojen kasvu jatkuvat edelleen. Väestön ikääntyminen myllää Suomen julkisen talouden perusteita, ja työttömyyden sitkeä pitkittyminen lisää vaikeuskerrointa entisestään.

Päättäjät ovat toki tietoisia tilanteesta ja esittävät siksi toinen toistaan kunnianhimoisempia tavoitteita 2020-luvulle.

Hallitus tavoittelee sote-uudistuksella kolmen miljardin säästöjä vuosikymmenen loppuun mennessä, ja pääministeri Sipilän mukaan työllisyysaste pitäisi nostaa historiallisen korkeaan 75 prosenttiin jo ensi vaalikaudella.

Vuonna 2008 valtiovarainministerinä toiminut Jyrki Katainen (kok) jäänee vielä pitkäksi aikaa viimeiseksi kirstunvartijaksi, joka joutui vaivaamaan päätään valtion budjettiin kertyneen ylijäämän käyttökohteilla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Budjetti 2019
  • Valtiontalous
  • Eläkkeet
  • Työttömyys

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    5. 5

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    6. 6

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    7. 7

      Katri Helenan ikivihreässä klassikossa ja venäläisessä pianopreludissa on sama melodia – Soitimme laulun säveltäneelle Fredille ja langoille laskeutui epäuskoinen hiljaisuus

    8. 8

      Trump väitti Niinistön kertoneen, että suomalaiset käyttävät paljon aikaa metsien haravointiin ja siivoamiseen – Niinistö IS:lle: Haravoinnista ei ollut puhetta

    9. 9

      Liisa Heinosen kauppa ei ole muuttunut 70-luvun jälkeen – HS kiersi Töölön kivijalkakauppoja ja löysi katoavan maailman

    10. 10

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    3. 3

      Kirkon päättäjä vaatii oikeudessa Lehtisaaren asukkaille kovempia vuokrankorotuksia – ”So what”, hän kuittaa asukkaiden vaikeudet

    4. 4

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    5. 5

      Kuivuus paljasti veden alle jääneen kylän Britanniassa

    6. 6

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    7. 7

      Heitä oli 900 ja ”valkeana yönä” he kuolivat yhdessä – Kun lahkojohtaja Jim Jones 40 vuotta sitten julisti, että on aika, ensimmäisenä myrkky juotettiin 300 lapselle

      Tilaajille
    8. 8

      Pilvenpiirtäjät mullistavat Pasilan ja koko Helsingin – HS:n erikoisartikkelin videot näyttävät, kuinka peruuttamattomasti kaupungin siluetti muuttuu

    9. 9

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    10. 10

      Lauttasaarelainen taloyhtiö tiristi energialaskusta löysät pois vaihtamalla suihkupäät – Näin säästät energiaa helposti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    3. 3

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    4. 4

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    8. 8

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää