1 500 suomalaista odottaa yhä saataviaan Anttilan konkurssipesältä, sadat heistä jäävät ilman rahojaan

Anttilan konkurssin yhteydessä tappiota kärsineiden kuluttajien yli kaksivuotinen odotus saattaa piakkoin olla päättymässä. Konkurssipesänhoitaja Mikko Tiilikkahttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+tiilikka kertoo, että ensimmäiset saatavat on tarkoitus saattaa maksuun mahdollisimman pian.

”Uskon, että osuudet saadaan maksuun syksyn–alkutalven aikana”, Tiilikka sanoo.

Kesällä 2016 konkurssiin hakeutuneen Anttilan konkurssipesällä on tällä hetkellä varoja joitakin kymmeniä miljoonia euroja, maksamattomia velkoja taas enimmillään 286 miljoonaa euroa. Velkojia on tällä hetkellä yhteensä noin 2000 kappaletta.

Alla olevasta videosta voi katsoa perinteikkään Anttila-ketjun lyhyen historiikin. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Velkojista noin 1 500 on Anttilan kuluttaja-asiakkaita, jotka kaipaavat rahojaan takaisin pääosin käyttämättä jääneistä lahjakorteista sekä pankkikortilla ketjun verkkokaupoista ostetuista tuotteista.

Kuluttajasaatavat vaihtelevat muutamista euroista yli tuhannen euron saataviin. Konkurssiprosessin ollessa edelleen kesken Tiilikka ei vielä halua arvella tarkkaa jako-osuutta eli määrää, jonka kuluttajat tulevat ostoksen hinnasta saamaan takaisin.

”En halua, että kuluttajat ensin innostuvat ja sitten pettyvät. Sanotaan kuitenkin, että jako-osuudesta on tulossa poikkeuksellisen suuri”, Tiilikka sanoo.

Tyypillinen jako-osuus on Tiilikan mukaan konkurssimaailmassa noin 5–10 prosenttia, mikä pesänhoitajan mukaan tullaan Anttilan tapauksessa ylittämään moninkertaisesti.

Jako-osuusprosentti kertoo sen, kuinka suureen osaan konkurssipesän veloista sen varat tulevat riittämään. Jos konkurssipesän varat riittävät esimerkiksi puoleen pesän veloista, on jako-osuus 50 prosenttia ja näin tuhannen euron saatavasta saisi 500 euroa takaisin.

Kuluttajasaatavat ovat Anttilan konkurssipesän varoja jaettaessa samalla viivalla yritysvelkojien kanssa, mutta pienimpiä summia takaisin haluavat joutuvat kuitenkin todennäköisesti pettymään. Konkurssilaki velvoittaa konkurssipesää maksamaan vain yli 50 euron jako-osuudet.

”Jos jollakulla on esimerkiksi ollut käyttämätön 50 euron lahjakortti, niin on selvää että jako-osuus tulee jäämään alle 50 euron”, Tiilikka sanoo.

Kuluttajien Anttila-saatavat ovat euromääräisesti konkurssipesän pienimpien velkojen joukossa, ja 50 euroa tai sitä pienempää summaa Anttilalta velkovia henkilöitä on jakoluettelon perusteella noin nelisensataa. Alle sataa euroa velkovia noin 1500 yksityishenkilön joukosta on yhteensä noin 900.

Jos jako-osuudeksi tulisi lopulta esimerkiksi 20 prosenttia, ylittyisi 50 euron maksuraja saatavan ollessa 250 euroa, 40 prosentin jako-osuudella saatavaa tulisi varmasti vähintään 125 euroa velkoville.

Päätöstä siitä, tullaanko alle 50 euron jako-osuutta haluaville ilmoittamaan erikseen siitä, ettei jako-osuutta ole tulossa, ei ole vielä tehty.

”Tavanomaisesti tästä ei tehtäisi mitään ilmoitusta, mutta Anttila on kovin monelta muultakin kantilta ollut poikkeus”, Tiilikka sanoo.

Jako-osuudesta on muodostumassa huomattavasti keskimääräistä korkeampi hyvin onnistuneiden konkurssimyyntien sekä kulukurin ansiosta, Tiilikka sanoo.

”Tavaraa onnistuttiin toimittamaan kysynnän kannalta oikeisiin tavarataloihin oikeaan aikaan. Hinnoittelu toimi, ja tavarataloja päästiin sulkemaan oikea-aikaisesti niin että kuluttajakysyntää riitti loppuun saakka”.

Anttiloiden ja Kodin1:sten konkurssialennusmyyntien pitkistä jonoista ja tungoksista ympäri maan kertoi heinäkuussa 2016 myös Helsingin Sanomathttps://www.hs.fi/talous/art-2000002912895.html.

Kuluttajien sekä yritysten saatavien lisäksi velkojen joukossa on muun muassa ketjun työntekijöiden palkkasaatavia sekä lomakorvauksia.

Valtaosa, 213 miljoonaa euroa Anttilan tämän hetken veloista koostuu kuitenkin tavaratalotilojen vuokranantajien saatavista.

Kaikkien ketjun tavaratalojen vuokrasopimukset olivat määräaikaisia, joten niiden vuokrat ovat sopimusten loppuun saakka Anttilan laskennallista velkaa, kunnes vuokranantaja on löytänyt tiloihin uuden vuokralaisen tai kunnes sopimusaika on kulunut loppuun.

”Tarkkaa tietoa ei konkurssipesällä ole, mutta merkittävä osa tiloista on jo saatu vuokranantajan toimesta vuokrattua uudelleen.”

Kun Anttila asetettiin konkurssiin kesällä 2016, oli sillä Suomessa yhteensä 36 Anttila- ja Kodin1-tavarataloa verkkokauppoineen.

Konkurssilain mukaisesti juuri ennen konkurssia verkkokaupasta tilanneet kuluttajat menettivät rahansa, mikäli ostos oli maksettu suoraan pankkitililtä. Luottokortilla maksanut taas saattoi saada hyvityksen ostosta omalta korttiyhtiöltään.

”On käsittämätöntä, että edelleen lainsäädännössä luottokortilla ostava saa turvaa luottoyhtiöltä, mutta verkkopankilla maksava ei taas pankista. Verkkokaupassa suoritettu maksu rinnastetaan käytännössä käteiskauppaan”, Tiilikka harmittelee.

Konkurssipesän jakoluettelo vahvistettiin Helsingin käräjäoikeudessa viime perjantaina. Prosessi on Tiilikan mukaan venynyt poikkeuksellisen pitkäksi, sillä velkojien saatavat vahvistava luettelo toimitettiin tuomioistuimelle jo viime marraskuussa.

”Olemme selvitelleet tarkempia tietoja ehdollisista ja enimmäismääräisitä veloista vuokranantajavelkojilta jo viime keväästä saakka, mutta kaikkia riittäviä tietoja ei ole vielä saatu. Muuten olisimme valmiita maksamaan ennakkojako-osuudet vaikka heti”, hän sanoo.

Velkojille jaettavaksi päätyvä summa muuttunee siis edelleen, sillä konkurssipesän kaikista veloista hieman alle 240 miljoonaa euroa on niin sanotusti ehdollista tai enimmäismääräistä velkaa, jonka määrä voi vielä konkurssin edetessä kutistua.

Konkurssipesällä oli myös pidätysoikeuden tai yrityskiinnityksen nojalla etuoikeuden saataviinsa omanneita tahoja. Muutamien miljoonien eurojen etuoikeudelliset velat on pesänhoitaja Tiilikan mukaan jo pääosin maksettu.

Käsittelyä on hidastanut myös velkojien suuri määrä, minkä lisäksi osa saatavista on riitautettu.

Kuluttajien, joilla oli saatavia Anttilalta, tuli ilmoittaa saatavansa valvontakirjelmällä pesänhoitajalle joulukuun 2016 alkuun mennessä. Tiilikan mukaan määräajan jälkeen niin kutsutussa jälkivalvontoja ilmaantui enää yksittäisiä kappaleita.

Kaikkien velkojen maksaminen on tarkoitus aloittaa viimeistään talven aikana niin kutsutuilla jako-osuusennakoilla. Loput maksetaan konkurssimenettelyn päättyessä, minkä kesto tulee Tiilikan mukaan riippumaan konkurssipesän vireillä olevien ja vielä tulevien oikeudenkäyntien kestosta.

”Joka tapauksessa valtaosa konkurssipesän varallisuudesta jaetaan ennakkojako-osuuksina”, hän sanoo.

Tällä hetkellä kuluttaja voi lähinnä odottaa prosessin saattamista loppuun.

”Tällä hetkellä kuluttajan ei tarvitse tehdä mitään. Rahat tulevat sitten konkurssipesältä kunkin velkojan tilille”, hän sanoo.