Talous

Pääomasijoittaja takoi rahaa ja seurasi eriarvoisuuden kasvua – Sitten hän tajusi, miten sijoittajat voisivat tehdä maailmasta paremman

Sir Ronald Cohen teki vauhdikkaan uran pääomasijoittajana kunnes ymmärsi, ettei voiton tavoittelu riitä. Sitten hän alkoi puhua vaikuttavuusvallankumouksesta.

Oli vuosi 1998, kun yhden maailman suurimman yksityisen pääomasijoitusyhtiön perustaja Ronald Cohen sai alasta tarpeekseen.

Egyptistä Britanniaan 11-vuotiaana pakolaisena tullut Cohen oli nuorena idealisti. Hän hakeutui pääomasijoittamisen pariin ja oli perustamassa Apax Partners -yhtiötä 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, koska uskoi sen luovan työpaikkoja työttömyyden kanssa painivaan Britanniaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hän tuki yhdessä kollegoidensa kanssa yli 500:aa yritystä – osa niistä rikastui ja onnistui kasvattamaan toimintaansa, mutta työpaikkoja ei Cohenin toiveista huolimatta syntynyt.

Sen sijaan eriarvoisuus Britanniassa kasvoi dramaattisesti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Vaikka loimme vaurautta ja teoriassa annoimme mahdollisuuksia, se ei muuttanut järjestelmää. Koin, että aika loppuisi, ellen jättäisi Apaxia ja uskoutuisi tekemään jotain merkityksellistä”, 73-vuotias Cohen sanoo helsinkiläishotellissa.

Lopulta hän jättäytyi pois Apaxin johdosta vuonna 2005.

Moni Cohenin kaltainen miljoonaomaisuuden kartuttanut liikemies perustaa vastaavassa tilanteessa hyväntekeväisyyssäätiön tai lahjoittaa osan varoistaan sellaiseen. Mutta Cohen aikoi keskittyä kahteen asiaan: vastuullisuussijoittamisen kehittämiseen sekä Israelin ja Palestiinan rauhanpyrkimyksiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Hyväntekeväisyys on tärkeää, mutta sillä ei pystytä tuomaan ratkaisua sen tason ongelmiin, mitä meillä on”, Cohen sanoo.

Cohen viittaa erityisesti ilmastonmuutokseen ja eriarvoisuuteen, joka hänen mukaansa uhkaa jo yhteiskuntien vakautta.

Nykyään Cohen tunnetaan paitsi pääomasijoittamisen visionäärinä myös vaikuttamissijoittamisen kehittäjänä. Hän on saapunut Suomeenkin kertomaan, miksi maailma tarvitsee vaikuttavuusvallankumouksen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vaikuttavuussijoittaminen on laaja termi, jolla tarkoitetaan sellaista sijoitustoimintaa, jonka tähtäimenä ei ole vain voiton, vaan myös positiivisten yhteiskunta- ja ympäristövaikutusten tavoittelu. Profit with purpose, Cohen tiivistää. Siis voittoa tarkoituksella.

Yksi vaikuttavuussijoittamisen muoto on tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB (Social Impact Bond). Se toimii niin, että yksityiset sijoittajat ohjaavat varojaan rahastoon, jonka voimin rahoitetaan esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamista tai nuorten hyvinvointia edistävä hanke.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mikäli rahoitussopimuksessa määritetyt hyvinvointitavoitteet saavutetaan – esimerkiksi tietty määrä maahanmuuttajista saa työpaikan – alkaa rahasto poikia myös taloudellista voittoa. Palveluntarjoaja, kuten kunta, maksaa toteutuneista tavoitteista, joista sijoittajat saavat sitten oman ennalta määrätyn osuutensa.

”Kun aloitin urani, minulle kerrottiin, että pääomasijoittaminen on tapa menettää rahansa. Samoin sanotaan nyt vaikuttavuussijoittamisesta. Miksi? Koska ihmiset ajattelevat vanhanaikaisesti.”

Cohenin mielestä vaikuttavuussijoittamisessa on kysymys siitä, että koko taloudellinen järjestelmä muuttuu vaikuttavuusperusteiseksi. Tämä tulee hänen mukaansa muuttamaan paitsi sijoittajien ja yritysten myös valtion ja järjestöjen toimintalogiikkaa tulosperusteisemmaksi.

Muutamien vuosien kuluttua yritysten tähtäimenä ei voi olla vain voiton maksimointi, sillä kuluttajien ja sijoittajien asettamat paineet vastuullisuudesta kasvavat koko ajan, Cohen sanoo.

Kiinnostusta vaikuttavuussijoittamiseen vaikuttaa olevan, vaikka se onkin edelleen marginaalinen ilmiö sijoitusmaailmassa. Alan verkoston GIIN:in (Globan Impact Investing Network) mukaan erilaisissa vaikuttavuusinvestointirahastoissa oli viime vuonna noin 228 miljardia dollaria.

Mutta vaikuttavuussijoittamisella ja SIB-rahastoilla on myös vastustajia, eivätkä arvioitujen hankkeiden tulokset ole vielä mullistavia. Tuore London School of Hygiene & Tropical Medicine -yliopiston raportti toteaa, ettei edelleenkään ole selvää näyttöä siitä, että SIB-hankkeet johtaisivat parempiin asiakaskokemuksiin tai kustannustehokkuuteen.

Vaikuttavuussijoittaminen nimittäin kertoo ennen muuta uusliberalistisen ajatusmallin siirtämisestä sellaisille alueille, joita ovat perinteisesti ohjanneet arvopohjaiset motiivit. Voiton tavoittelun tuominen julkisiin palveluihin ja hyväntekeväisyyteen herättää kysymyksen siitä, voidaanko esimerkiksi Suomeen saapuneet pakolaiset nähdä rahan tekemisen kohteina. Toimintalogiikan muutos saattaa tehdä apua tarvitsevista enemmän asiakkaita kuin yhteisön jäseniä.

Entä viekö vaikuttavuussijoittaminen valtion vastuun yksityisille sijoittajille?

”Siitä ei ole kysymys”, Cohen sanoo.

”Se on pelko, joka liittyy yksityistämiseen, mutta vaikuttavuussijoittaminen ei ole yksityistämistä.”

Cohenin mukaan hyvinvointivaltiot eivät enää pysty ratkaisemaan ongelmiaan yksin. On hankalaa verottaa ja jakaa resursseja nykyistä enempää, hän sanoo. Cohenin mukaan vaikuttavuussijoittaminen voi korjata valtioiden puutteita.

”Valtiot eivät voi ottaa riskejä samalla tavalla kuin sijoittajat. Rahastot ovat myös pitkäjänteisiä ja yltävät yli hallituskausien.”

Cohen on luottavainen, että toimintalogiikan käänne tapahtuu pian. Syy optimismiin on etenkin nuorissa yrittäjissä, jotka ovat Cohenin mukaan omaksuneet sen, ettei pelkkä voiton tavoitteleminen ole tyydyttävää.

Sosiaalinen yrittäjyys on nosteessa muutenkin. Cohen antaa esimerkiksi Teslan, vaikka yhtiöllä onkin nyt haasteita toimitusjohtajan Twitter-möläytysten takia.

Elon Musk on jo muuttanut autoteollisuutta. Yksi mies. Koska hänen tavoitteenaan ei ollut vain voiton tavoittelu vaan myös päästöjen vähentäminen, hän loi suuren liiketoiminnan.”

Cohenia on nimitetty myötätuntoiseksi kapitalistiksi.

Kuvaus on siinä mielessä osuva, että Cohen tiivistää vaikuttavuusvallankumouksen siihen, että näkymättömän käden sijaan markkinoita ohjaa näkymätön sydän.

Näkymätön käsi on taloustieteilijä Adam Smithin 1700-luvulla teoksessaan Kansojen varallisuus esittelemä vertauskuva. Smithin mukaan näkymätön käsi ohjaa markkinoita niin, että omaa etuaan ajattelevien yksilöiden toiminta hyödyttää lopulta koko yhteiskuntaa.

”Itseasiassa Smith oli ylpeämpi ensimmäisestä kirjastaan The Theory of Moral Sentiments, joka käsitteli sitä, miten ihmiset toimivat altruistisin perustein”, Cohen huomauttaa.

”Jos hän olisi keksinyt keinon mitata vaikuttavuutta, hän olisi yhdistänyt nämä teokset ja tuonut näkymättömän sydämen ohjaaman markkinoiden näkymätöntä kättä.”

SIB-rahastot kiinnostavat myös Suomessa

Sir Ronald Cohenin mukaan Suomi saa pian erinomaisen mahdollisuuden toimia vastuullisuussijoittamisen lippulaivana, kun EU-puheenjohtajuuskausi alkaa ensi kesänä.

Suomi on Sitran projektijohtaja Mika Pyykön mukaan jo herättänyt kiinnostusta maailmalla SIB-kokeiluistaan. Tällä hetkellä meneillään on kolme SIB-rahastoihin, eli tulosperusteista rahoitussopimukseen, perustuvaa hanketta, joissa yksityisellä pääomalla rahoitetaan hyvinvointia edistäviä projekteja.

Yksi näistä tähtää julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistämiseen, toinen lasten ja nuorten lastensuojelutarpeiden vähentämiseen ja kolmas maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työnsaantiin.

Rahastoja hallinnoi esimerkiksi FIM-varainhoitoyhtiö ja vaikuttavuusinvestointirahastojen hallinnointiin erikoistunut Epiqus Oy. Tulospalkkioiden maksajina on työ- ja elinkeinoministeriö ja kuntia.

”On vielä liian varhaista arvioida taloudellisia vaikutuksia, mutta toiminnallisesti hankkeet vaikuttavat onnistuneilta”, Pyykkö sanoo.

Hänen mukaansa suomalaisilla sijoittajilla on kohtalaista kiinnostusta vaikuttavuussijoittamiseen. Palveluntarjoajien värväämisessä on sen sijaan ollut enemmän haasteita.

”Joissain tilanteissa on ollut vaikeampaa saada julkisen sektorin työntekijät ymmärtämään se, että he maksaisivatkin vain tuloksista, eivätkä budjetoi koko hankkeeseen.”

Pyykön mukaan vaikuttavuusinvestoinnin ja SIB-rahastoille on Suomessa kysyntää erityisesti ennaltaehkäisevissä toimissa.

Suomessa on vuodesta 2015 toiminut vaikuttavuussijoittamisen kansainväliseen verkostoon kuuluva ohjausryhmä. Se selvittää SIB-rahastojen lisäksi muunlaisia vaikuttavuussijoittamisen tapoja, jotka voisivat saada jalansijaa Suomessa.

Kuka?

Sir Ronald Cohen


 Syntyi vuonna 1945 Egyptissä.

 Valmistunut Oxfordin yliopistosta ja Harvard Business Schoolista.

 Perusti Brittien ja Euroopan pääomasijoitusyhdistykset.

 Toimii perustamansa Portland Trust -säätiön puheenjohtajana. Säätiö tukee Israelin ja Palestiinan välistä taloudellista yhteistyötä.

 On 1990-luvun puolivälistä asti tukenut Britannian Labour-puoluetta.

 Naimisissa elokuvatuottaja Sharon Harel-Cohenin kanssa. Heillä on kaksi lasta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kela tulkitsi eri sukupuolta olevan vuokranantajan puolisoksi ja epäsi tuen – Oikeusasiamiehen mukaan tukiasian käsittely oli asiatonta

    2. 2

      Melania Trumpin hätkähdyttävä lausunto osoittaa, että ensimmäisen naisen vaikutus­valta Valkoisessa talossa saattaa olla kuviteltua suurempi

    3. 3

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    4. 4

      Takaisku helsinkiläiselle sikariklubille: Oikeus kielsi tupakoinnin

    5. 5

      Suomessa ei pysy järjissään marraskuussa ilman lentämistä – ja se on meidän parikymppisten luonnonystävien tragedia

    6. 6

      Oikeiston pääministeri­ehdokas kaatui historiallisessa äänestyksessä Ruotsissa – Ruotsidemokraattien Åkesson: ”Katsokaa Suomea!”

    7. 7

      Kuka on Hannes Suominen? Hänestä puhutaan nyt kaikkialla – selvitimme Suomisen jättisuosion salaisuuden 210 sekunnissa

    8. 8

      Väsyttääkö koko ajan? Kysy itseltäsi nämä kuusi kysymystä niin pääset ongelman juurille

    9. 9

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    10. 10

      Aikuinen ihminen saa olla Suomessa riippuvainen tasan yhdestä ihmisestä – ja se on hänen oma kumppaninsa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    2. 2

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön ja uutis­sivuston – ja buukkasi niiden avulla kiertueen, jonne ei tullut ketään

    3. 3

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    4. 4

      Miksi eläke­miljardien väärin­käyttöä ei saada kuriin? Syy on yksin­kertainen, ja se kertoo paljon Suomesta

    5. 5

      Eikö rakennusala ikinä opi? Taivaanranta on täynnä nostokurkia, kustannukset karkasivat pilviin, ja nyt asuntoja uhkaa valmistua valtava määrä tyhjilleen

    6. 6

      Upouuden koulun lattiat jouduttiin repimään auki ja asentamaan uudelleen – Nyt kosteusvaurioita on löytynyt taas

    7. 7

      Väsyttääkö koko ajan? Kysy itseltäsi nämä kuusi kysymystä niin pääset ongelman juurille

    8. 8

      Lentäjät kertoivat tunnistamattomasta, kirkkaasta ja nopeasti lentäneestä kohteesta Irlannissa – lentäjän ja lennon­johdon välinen keskustelu julki

    9. 9

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    10. 10

      Elintavat vaikuttavat aivoinfarktin riskiin enemmän kuin geenit, selvisi laajassa brittitutkimuksessa – Tarkkaile näitä kahta arvoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Siivooja Aino-Maija Leinonen näki keskiluokkaiset kodit ja päätti elää toisin – ”Kaikkien lempiväri on valkoinen ja kaikilla on samat esineet”

      Tilaajille
    2. 2

      Tältä näyttää uuden kerrostalon seinä – Isä ja poika havaitsivat ”hurjia” reikiä ja lohkeamia espoolaisella työmaalla

    3. 3

      Suomalaisia on kasvatettu ylenpalttiseen reippauteen, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen – Sillä on hintansa, ja nyt se heijastuu parisuhteisiimme ja omien lastemme käytökseen

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    5. 5

      Suorakulmaisen jäävuoren mysteeri selvisi Etelämantereella

    6. 6

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    7. 7

      Valkoisen talon lehdistö­sihteeri levitti ilmeisesti peukaloitua videota, jossa CNN:n toimittaja näyttää läimäyttävän avustajaa – ”Olemme ylittäneet uuden rajan”

    8. 8

      Demokraatit saivat vasta­iskun Trumpille, mitä siitä seuraa? Nämä viisi asiaa USA:n kongressi­vaalien tuloksesta kannattaa tietää

    9. 9

      Anne Parkkonen tiesi heti, että kuljettaja oli kuollut, ja pari viikkoa myöhemmin hän soitti lesken ovikelloa – Parkkosen ajama auto tappoi viattoman miehen, mutta syyllisestä nähtiin vain perävalot

      Tilaajille
    10. 10

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat