Talous
Kilpailuviranomainen harkitsisi Veikkauksen monopolin purkamista
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) vaatii perusteellista selvitystä siitä, onko Veikkauksen rahapelimonopolille enää perusteita.
Rahapelimonopolia on perusteltu sillä, että monopoli rajoittaa pelien kokonaistarjontaa ja ehkäisee näin uhkapelaamisesta koituvia haittoja. KKV kuitenkin huomauttaa, että Veikkauksen toimintatavat saattavat lisätä pelaamisesta koituvia haittoja.
”Meitä huolettaa rahapeliautomaattien sijoittelu sekä markkinointi. Veikkaus mainostaa pelejään paljon, ja tämä vaikuttaa erityisesti peliongelmaisiin. Peliongelma on rinnastettavissa mihin tahansa addiktioon”, sanoo KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivohttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+leivo.
Leivo katsoo, että peliongelmat pahentavat myös kotitalouksien velkaongelmia.
KKV muistuttaa näistä haitoista elokuussa sisäministeriölle antamassaan lausunnossa, joka koskee arpajaislain uudistusta. Vaikka lakiuudistuksella ei olla purkamassa Veikkauksen monopolia, lausunnossaan KKV kehottaa lainsäätäjiä miettimään jatkossa tätäkin vaihtoehtoa. Virasto vaatii perusteellista selvitystä siitä, tuottaako rahapelimonopoli hyödyt, joilla sitä perustellaan.
”KKV katsoo, että arpajaislainsäädäntö, mukaan lukien rahapelimonopoli olisi otettava kokonaisvaltaisen kriittisen tarkastelun kohteeksi. Tähän sisältyy muun muassa seikkaperäinen vaikutusarvio voimassa olevasta lainsäädännöstä. Samalla näin voidaan vastata siihen, kuinka hyvin rahapelimonopoli on legitimoitavissa kansanterveydellisillä syillä ja mahdollisesti muilla motiiveilla”, lausunnossa todetaan.
Virasto kehottaa selvittämään nykylainsäädännön haittapuolet.
”Kokonaisvaltaisen vaikutusarvion perusteella olisi puolestaan tehtävissä päätelmät siitä, miten pelitoimintaa olisi säädeltävä. Tähän kuuluisi elimellisenä osana muun muassa sen arviointi, tarvitaanko ylipäänsä rahapelimonopolia.”
Myös muita keinoja pelaamisen haittojen ehkäisemiseen voitaisiin KKV:n mukaan harkita. Näitä olisivat esimerkiksi markkinoinnille ja rahapelien sijoittelulle asetettavat rajoitukset.
Suomessa rahapelejä pelataan poikkeuksellisen paljon, ja tutkimusten mukaan pelaaminen keskittyy voimakkaasti vähiten koulutettuun ja köyhimpään kansanosaanhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005421750.html. Ne, jotka pelaavat, pelaavat paljon. Viisi prosenttia suomalaisista käyttää puolet rahapelaamisen koko maassa käytetystä rahasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaryhmä analysoi rahapeliautomaattien sijainteja keväällä. Sen mukaan pelikoneita on sijoitettu https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005610830.htmlselvästi tiheimmin korkeimman työttömyyden, matalimman koulutustason ja vähätuloisimpien asukkaiden asuinalueille. Pelikonetiheyden ero heikoimmin pärjäävien alueiden ja parhaiten pärjäävien alueiden välillä on jopa yli sata prosenttia.
Rahapelimonopolia on perusteltu sillä, että monopoli rajoittaa pelien kokonaistarjontaa ja ehkäisee näin uhkapelaamisesta koituvia haittoja. KKV kuitenkin huomauttaa, että Veikkauksen toimintatavat saattavat lisätä pelaamisesta koituvia haittoja.
”Meitä huolettaa rahapeliautomaattien sijoittelu sekä markkinointi. Veikkaus mainostaa pelejään paljon, ja tämä vaikuttaa erityisesti peliongelmaisiin. Peliongelma on rinnastettavissa mihin tahansa addiktioon”, sanoo KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivohttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+leivo.
Leivo katsoo, että peliongelmat pahentavat myös kotitalouksien velkaongelmia.
KKV muistuttaa näistä haitoista elokuussa sisäministeriölle antamassaan lausunnossa, joka koskee arpajaislain uudistusta. Vaikka lakiuudistuksella ei olla purkamassa Veikkauksen monopolia, lausunnossaan KKV kehottaa lainsäätäjiä miettimään jatkossa tätäkin vaihtoehtoa. Virasto vaatii perusteellista selvitystä siitä, tuottaako rahapelimonopoli hyödyt, joilla sitä perustellaan.
”KKV katsoo, että arpajaislainsäädäntö, mukaan lukien rahapelimonopoli olisi otettava kokonaisvaltaisen kriittisen tarkastelun kohteeksi. Tähän sisältyy muun muassa seikkaperäinen vaikutusarvio voimassa olevasta lainsäädännöstä. Samalla näin voidaan vastata siihen, kuinka hyvin rahapelimonopoli on legitimoitavissa kansanterveydellisillä syillä ja mahdollisesti muilla motiiveilla”, lausunnossa todetaan.
Virasto kehottaa selvittämään nykylainsäädännön haittapuolet.
”Kokonaisvaltaisen vaikutusarvion perusteella olisi puolestaan tehtävissä päätelmät siitä, miten pelitoimintaa olisi säädeltävä. Tähän kuuluisi elimellisenä osana muun muassa sen arviointi, tarvitaanko ylipäänsä rahapelimonopolia.”
Myös muita keinoja pelaamisen haittojen ehkäisemiseen voitaisiin KKV:n mukaan harkita. Näitä olisivat esimerkiksi markkinoinnille ja rahapelien sijoittelulle asetettavat rajoitukset.
Suomessa rahapelejä pelataan poikkeuksellisen paljon, ja tutkimusten mukaan pelaaminen keskittyy voimakkaasti vähiten koulutettuun ja köyhimpään kansanosaanhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005421750.html. Ne, jotka pelaavat, pelaavat paljon. Viisi prosenttia suomalaisista käyttää puolet rahapelaamisen koko maassa käytetystä rahasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaryhmä analysoi rahapeliautomaattien sijainteja keväällä. Sen mukaan pelikoneita on sijoitettu https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005610830.htmlselvästi tiheimmin korkeimman työttömyyden, matalimman koulutustason ja vähätuloisimpien asukkaiden asuinalueille. Pelikonetiheyden ero heikoimmin pärjäävien alueiden ja parhaiten pärjäävien alueiden välillä on jopa yli sata prosenttia.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24