Talous

Onko hybridiautoista tulossa jo uusia kansanautoja? Sysäys sellaisen ostamiseen on useimmiten rahan säästäminen, ei niinkään ympäristötietoisuus

Hybridiautojen osuus Suomen uusista autoista kasvaa nopeasti. Hybridit ovat nykyisellä kehitysvauhdilla pian perinteisiä diesel-autoja suositumpia.

Suomen uudet autot sähköistyvät nopeaa vauhtia.

Vielä vuonna 2013 ensirekisteröidyistä henkilöautoista 2,4 prosenttia käytti ainakin osittaisena voimalähteenään sähköä. Tänä vuonna tammi–kesäkuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista osittain sähköllä kulkevia autoja oli jo lähes 13 prosenttia.

Samaan aikaan dieselautojen suosio on laskenut. Kun vuonna 2011 Suomessa rekisteröitiin yli 53 000 pelkällä dieselillä kulkevaa autoa, tänä vuonna luku laskee hieman yli 31 000.

Dieselmoottorien suosioon vaikuttavat muun muassa uudet päästövaatimukset, joita hillitsevät järjestelmät voivat nostaa autojen hintaa. Monet autonvalmistajat ovatkin siirtäneet strategiaansa sähköautoihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kyse ei silti ole täyssähköautojen vallankumouksesta.

Ensirekisteröidyistä sähkömoottorilla varustetuista henkilöautoista kaksi kolmasosaa on nimittäin niin sanottuja hybridejä, jotka käyttävät voimalähteenään sekä sähkö- että polttomoottoria. Perinteisiä hybridejä ei voi ladata, mutta ne keräävät autoa ajettaessa syntyvän energian talteen sähkömoottorin käytettäväksi.

Nopeasti ovat yleistyneet ladattavat hybridit, joiden sähkömoottoria voi myös ladata sähköverkosta.

Täysin sähköllä toimivia autoja on Suomessa edelleen hyvin vähän, vaikka niidenkin määrä on kasvanut.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tietojohtaja Juha Kenraali arvioi, että hybridien suosion kasvun taustalla on etenkin se, että ne kuluttavat vähemmän polttoainetta kuin bensiiniautot tai dieselautot.

Lisäksi niillä voi ajaa pidempiä matkoja yhteen soittoon kuin sähköautoilla, joiden akkujen kestot rajoittavat matkojen pituuksia.

Myös luonto saattaa Kenraalin mukaan olla hybridiauton ostajan mielessä, mutta ehkä enemmänkin mukavana lisänä.

”Luulen, että ympäristötietoisuuskin tulee enemmän rahapussin kautta”, Kenraali sanoo.

Samaa mieltä on Länsiauton myyntipäällikkö Sami Sormunen.

”Ekologisuus, taloudellisuus ja käyttökustannukset ovat isoimmat tekijät ja maltilliset päästöt näkyvät toki myös hankintahinnassa kevyemmän autoveron vuoksi”, Sormunen sanoo.

Henkilö- ja pakettiautojen verotus perustuu auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin.



Hybridiautojen imago on muuttunut lyhyessä ajassa.

Vielä muutama vuosi sitten hybridistä tuli mieleen arvoauto Lexus, nykyään hybridinä saa vaikka suomalaisten suosiman Toyotan.

Suomen suosituin hybridiauto on edullisimmillaan reilulla 20 000 eurolla myytävä Toyota Auris, joita on ensirekisteröity tammi–kesäkuussa yli 2 000 kappaletta.

Jos hybridiautojen suosion kasvu jatkuu nykyisellään, ne ohittavat pian rekisteröinneissä pelkillä dieselmoottoreilla varustetut autot.

Vehon Mercedes-Benzin tuotepäällikkö Pauli Eskelinen kertoo, että hybridien suosio näkyy myös autokaupassa.

”Sähköautojen myynnin kasvu ei ole räjähtänyt – toisin kuin hybridiautojen. Hybridiautojen myynti on kasvanut merkittävästi”, Eskelinen sanoo.

Aivan kansanautoksi Länsiauton Sormunen ja Autotalo Laakkosen liiketoimintajohtaja Marko Pakarinen eivät hybridiä silti kutsuisi – ainakaan vielä.

”On monelle vieras asia”, perustelee Pakarinen.

”Ei vielä kannata kansanautona puhua, vaikka se lähivuosina varmasti näin onkin”, sanoo Sormunen.

Vehon Eskelisen mielestä hybridit ovat jo saavuttaneen kansanauton aseman.

”Kevythybridejä on olemassa jo alle 20 000 euron hintaluokassa. Koko ajan hintaluokka on tullut alemmas. Uskon, että sitä kauttakin ne yleistyvät”, kertoo Eskelinen.

Autokauppiaiden mukaan sähköautot ovat saaneet viime aikoina niin paljon julkisuutta, että syntyy mielikuva niiden valtavasta yleistymisestä.

Kyselläänhän niitä, kauppiaat vahvistavat, mutta pitkien etäisyyksien Suomessa paras vaihtoehto on usein jokin muu kuin vain sähköllä kulkeva auto.

Pakarisen mielestä hybridit ovat välivaiheen autoja siirtymässä kohti sähköautoja.

”Sähköön mennään, mutta näemme, ettei hybridi ole tulevaisuuden kuva”, Pakarinen sanoo.

Siirtymään menee Pakarisen mukaan vielä 5–10 vuotta.

Sähköautojen akuissa ja latausverkostossa on vielä kehittämistä.

Se näkyy tilastoistakin.

Viime vuonna sähköautoja ensirekisteröitiin yli 500 kappaletta. Tänä vuonna sähköautojen rekisteröimistahti noussee noin 650:een.

”Suomi ei ole vielä valmis”, Autotalo Laakkosen Pakarinen sanoo. Hänen mielestään diesel- ja bensa-autot ovat yhä varteenotettava vaihtoehto paljon ajaville.

Bensa-autojen suosio näkyy myös Trafin tilastoista, sillä myös bensiinimoottorilla varustettujen autojen osuus ensirekisteröidyistä autoista on kasvanut. Tänä vuonna rekisteröidään todennäköisesti enemmän bensa-autoja kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosikymmenellä.

Vaikka sähköautojen, hybridien ja ladattavien hybridiautojen osuus koko autokannasta on vielä pieni, autovalmistajat katsovat jo sähköiseen tulevaisuuteen.

Tunnetut autovalmistajat kuten Tesla, Porsche ja Jaguar, mutta myös Nissan, Volkswagen, Toyota ja Volvo ovat ilmoittaneet julkistavansa uusia sähköä käyttäviä automalleja lähivuosina.

Daimler-autovalmistaja julkaisi tällä viikolla uuden sähköautonsa Mercedes EQC:n.

Myös Suomessa ilmassa on innostusta sähköautoista, sillä esimerkiksi kaupan alan yritykset ovat lähteneet mukaan sähköautoliiketoimintaan.

Päivittäistavarakaupan yhtiöt Kesko ja Lidl ovat ilmoittivat kesällä 2018, että ne alkavat tarjota asiakkailleen sähköautojen latauspisteitä.

Kesko tähtää siihen, että vuoden 2019 loppuun mennessä sähköautojen latauspisteitä on yhteensä 400 yli 70:ssä Keskon toimipisteessä eri puolilla Suomea.

Lidl kertoi kesäkuussa, että heinäkuun aikana seitsemään sen liikkeeseen tulee sähkö- ja hybridiautojen pikalatauspisteet.

Yritysten lisäksi myös poliitikot haluavat tukea liikenteen sähköistymistä.

Suomen hallitus haluaa Suomen teille lisää sähköautoja. Hallituksen tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä.

Työ- ja elinkeinoministeriö myös tukevat sähköautojen latauspisteiden rakentamista. Ministeriö aikoo jakaa yrityksille vuosina 2017–2019 yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Ministeriö haluaa kolminkertaistaa julkisten latauspisteiden määrän.

Valtio suosii sähköautoilua myös muilla tavoilla.

Vuoden 2017 alusta täyssähköauton hankintaan on voinut saada 2 000 euroa tuen, kunhan auton ostohinta on vähemmän kuin 50 000 euroa.

Lisäksi verotuksessa suositaan vähäpäästöisiä autoja. Esimerkiksi auton käyttämä sähköenergian verotus on edullisempaa kuin bensiinin ja dieselin polttoaineverotus.

Myös niin sanottua ”dieselveroa” on esitetty poistettavaksi sähköautoilta.



OIKAISU KLO 9.00: Tarkennettu kappaletta hybridi- ja muiden sähköautojen myynnin osuuksista.

Fakta

Mistä on kyse?


 Sähköautoissa on sähkömoottori, joka saa virtansa sähköverkosta. Kutsutaan toisinaan täyssähköautoiksi.

 Hybridiautossa on moottori, joka ottaa talteen jarrutusenergiaa, mutta saa energiansa pääosin polttoaineesta. Hybridiautoa ei voi ladata sähköverkosta.

 Ladattavassa hybridiautossa on sähkömoottorin lisäksi diesel- tai bensiinikäyttöinen polttomoottori. Ladattava hybridiauto käyttää myös jarrutus- ja hukkaenergiaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Liikenne
  • Autot
  • Autokauppa
  • Hybridiauto
  • Sähköautot
  • Karla Kempas

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Superautojen kauppa käy Suomessa kuumempana kuin koskaan – ”Nykyään kallis auto on osa lifestyleä siinä missä kallis laukkukin”

    2. 2

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    3. 3

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    4. 4

      Perjantaina on paljon pelissä – Miksi äänestys Soinin luottamuksesta on monessa puolueessa hankala?

    5. 5

      ”Jokainen oppilas saa kirjan kerran yölainaan” – Helsinki säästää, ja alakoululaisten vanhempia on hätistetty ostamaan itse lapsilleen kirjoja

      Tilaajille
    6. 6

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    7. 7

      ”Helvetin noutopöytä” koitui miljoonien kohtaloksi – Nälkä on ase, ja siksi nälänhätiä luodaan ja niillä tapetaan kymmeniä miljoonia ihmisiä

      Tilaajille
    8. 8

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    9. 9

      Päiväkoti vai kotihoito? Syyllisyys kalvaa pienten lasten vanhempia, kertoo tuore tutkimus

    10. 10

      Aftonbladet: Oppilas vangittiin Ruotsissa epäiltynä opettajan raiskauksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    10. 10

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää