Talous    |   HS-haastattelu

Aikainen eläkkeelle lähtö on Suomessa hyvä bisnes mutta silti väärä valinta, sanoo Euroopan johtava eläkeasiantuntija

Eläkeläisten terveenä pysymisen odote kasvaa nopeammin kuin eliniänodote, kertoo professori Axel Börsch-Supan. Siitä voi syntyä talouteen monenlaista hyvää, nuorillekin.

Ikääntymisen talousvaikutuksia tutkivan keskuksen johtaja, Max Planck -instituutin professori Axel Börsch-Supan on 64-vuotias, jolla on selkeä tulevaisuudensuunnitelma.

Saksan lain mukaan professoreiden pitää vetäytyä eläkkeelle viimeistään 68-vuotiaina. Börsch-Supan kertoo kuitenkin käyvänsä paraikaa neuvotteluja useiden amerikkalaisten yliopistojen kanssa siitä, että hän siirtyisi tuolloin töihin Yhdysvaltoihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Olen etuoikeutettu. Aion tehdä töitä, kunnes en enää kykene”, hän sanoo Eläketurvakeskuksen neuvottelutilassa.

Professori Börsch-Supan vieraili tällä viikolla Eläketurvakeskuksen ja Väestöliiton seminaarissa arvioimassa Suomen eläkeratkaisuja ja puhumassa joustavuuden merkityksestä eläkeratkaisuissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Joustavuutta tarvitaan, jotta koulutetuista suurista ikäluokista saadaan mahdollisimman paljon työpanosta, Börsch-Supan selittää.

Kaikki tietävät, että ihmisten eliniänodote kasvaa kovaa vauhtia eli me elämme yhä pidempään. Tuon tiedon varjoon on jäänyt ehkä suurempi uutinen: se, että me elämme myös terveinä ja hyvinvoivina paljon pidempään.

”Terveen elämän odote kasvaa monessa maassa nopeammin kuin eliniänodote”, Börsch-Supan aloittaa selvityksensä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Siksi eläkeläiset ovat taloustieteilijöiden kannalta erinomaista ihmispääomaa. Nämä eläkeläiset ovat viisaita ja heillä on hyvät verkostot, professori sanoo.

Jotta tämä ihmispääoma pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin, eläkejärjestelmien tulisi olla joustavia: eläkkeelle pääsisi vaikka 60-vuotiaana tai vasta 75-vuotiaana, voimien ja kykyjen mukaan.

Börsch-Supan kertoo Suomen eläkejärjestelmän joustoineen pärjäävän kansainvälisessä vertailussa varsin hyvin.

Ruotsi on ehdoton suunnannäyttäjä ja Saksa keskikastia, hän arvioi.


Professori Börsch-Supan on tutkinut esimerkiksi sitä, vaikeuttaako vanhojen työntekijöiden pysyminen pitkään työelämässä nuorten työllistymistä, kuten usein kuulee väitettävän.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Vastaus on ei”, hän sanoo yksiselitteisesti.

Lyhyellä aikavälillä näin voi toki käydä, Börsch-Supan myöntää.

Samoin jossain yksittäisessä kioskissa tai pikkuliikkeessä yhden vanhan työntekijän jatkaminen voi toki estää jonkun nuoren pääsyn juuri tuohon työhön. Kansantalouden mittakaavassa kyse on silti enemmän talouskasvusta, työvoiman määrän kasvun hyödyistä ja sen työllistävästä vaikutuksesta, Börsch-Supan kertoo.

Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa, joissa eläkkeelle jäädään varhain, myös nuorisotyöttömyys on suurta, Börsch-Supan kertoo.

”Tämä pitää eri maissa hyvin systemaattisesti paikkansa.”

Börsch-Supan sanoo, että työkykyisten vanhusten työssäkäynti auttaa nuorempia ikäluokkia muutenkin monin tavoin. Nuorten ei tällöin tarvitse kustantaa vanhuksille yhtä paljon eläkkeitä eikä maksaa yhtä suurta osuutta veroista. Lisäksi eläkeläiset luovat työllään maalleen hyvinvointia.

”Aikainen eläkkeelle lähtö sen sijaan tulee kalliiksi nuorille.”


Börsch-Supan lienee maailman parhaita asiantuntijoita vastaamaan siihenkin, kannattaako eläkkeelle jäädä jo varhain vai sinnitellä niin pitkään kuin pystyy.

Vastaus yllättää. Varhainen eläkkeelle jääminen on Börsch-Supanin mukaan monissa maissa puhtaan matemaattisesti arvioituna varsin hyvä sijoitus.

Suomessa työuraansa vuodella jatkava saa nykyisin jokaisesta ”ylimääräisestä” työssäolovuodestaan 4,8 prosentin korotuksen eläkkeeseensä, Börsch-Supan kertoo.

Kun kuolemaan on silloin tyypillisesti vielä 20 vuotta ja erilaiset eliniänodotekorjaukset ja korkoa korolle -laskelmat otetaan kunnolla huomioon laskelmassa, oikean vuotuisen korotusprosentin pitäisi Börsch-Supanin laskelmien mukaan olla 6,5–7 prosentin haarukassa.

”On siis huono diili lykätä eläkkeelle menoa.”

Yli 65 vuoden ikäisenä vuosikorotuksen tulisi olla jo vähintään kahdeksan prosentin luokkaa, hän laskee.

Vaikka matemaattiset kannustimet monesti puoltaisivat eläkkeelle lähtöä, töihin kannattaa Börsch-Supanin mielestä jäädä lukuisista muista syistä.

Ensinnäkin eläkkeellä sosiaaliset verkostot hupenevat usein nopeasti. Työporukan kanssa ei enää mennä oluelle eikä edes pelaamaan jalkapalloa.

Tutkimusten mukaan myös kognitiiviset taidot eli hoksottimet heikkenevät, kun elo työyhteisössä loppuu. Masennusten todennäköisyyskin lisääntyy.

”Myös avioerojen määrä kasvaa, kun vaimo huomaa, millainen todella olet”, Börsch-Supan murjaisee.

Elämän merkityskin voi joutua koetukselle, koska moni on saanut elämäänsä sisältöä nimenomaan töistä.

”Ihminen tarvitsee elämälleen tarkoituksen. Ja sitä tarvitsee paljon.”


Tulevatko nuoret ikinä saamaan itse maksamiaan eläkkeitä?

Alle 30-vuotiaiden suomalaisten kanssa keskustellessa moni sanoo epäilevänsä, ettei itse saa aikanaan kunnon eläkettä, kun eläkejärjestelmä tavalla tai toisella pettää.

Börsch-Supan sanoo uskovansa, että useimmissa maissa – Suomi mukaan lukien – nuoret saavat eläkkeensä, joka on ainakin ostovoimalla mitattuna parempi kuin nykyiset eläkkeet.

Perusteluna on, että nykyinen ikääntyvä väestö ja sen eliniänodotteen kasvu syövät kansantuotteesta puoli prosenttiyksikköä vuodessa.

”Mutta toisaalta on talouskasvua. Ja vaikka se olisi heikkoa, esimerkiksi 1,5 prosentin luokkaa, joka on Suomen ja Saksan kasvuvauhti, silloinkin jää prosenttiyksikkö jäljelle ostovoimasta, vaikka ikääntyminen otetaan huomioon.”

Laskelma edellyttää kuitenkin kasvun jatkumista.

”Joitain ihmisiä tämä pelottaa mutta minua ei, koska innovaatioita tapahtuu, hitaastikin. Uskon myös, että digitalisaatio antaa kasvupyrähdyksen.”

Miksi 60-vuotiaan on niin vaikea työllistyä?

”Ikäsyrjintää on kaikissa yhteiskunnissa”, Börsch-Supan vastaa. Hänen mukaansa ilmiö johtuu pitkälti siitä, että 60-vuotiaista puhuttaessa moni ajattelee isovanhempiaan vastaavan ikäisinä.

”Mutta se ei ole totta. Me käyttäydymme eri lailla kuin isovanhempamme. Me näytämmekin erilaisilta. Kyseessä on myytti ja väärä uskomus. Emme myöskään ole huonosti koulutettuja niin kuin isovanhempamme. Tämä myytti on kumottava.”

Kuka?

Axel Börsch-Supan


 Professori ja Münchenissä toimivan, ikääntymisen talousvaikutuksia tutkivan Max Planck -instituutin johtaja.

 Euroopan komission päätöksellä vuonna 2004 aloitetun Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (Share) -tutkimuksen perustaja ja johtaja. Share on 28 Euroopan maata kattava, yli 50-vuotiaille suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään ikääntyvän väestön oloja. Suomi on ollut tutkimuksessa mukana viime vuodesta alkaen.

 Toiminut tutkijana muun muassa MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) ja Harvardissa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ihmiset
  • Ikääntyminen
  • Eläke
  • Juha-Pekka Raeste

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    2. 2

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    3. 3

      Amnesty peruu Myanmarin Aung San Suu Kyin ihmisoikeus­palkinnon – ”Olemme syvästi tyrmistyneitä”

    4. 4

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    5. 5

      Isäpuolensa raiskaamaksi joutunut nainen synnytti lapsen käymälään, nyt 20-vuotiasta äitiä uhkaa jopa 20 vuoden vankeus El Salvadorissa

    6. 6

      Suomi on tottunut hakkaamaan vaurautta metsistään, mutta nyt pitäisi painaa jarrua – Miksi asiasta ollaan niin eri mieltä?

      Tilaajille
    7. 7

      Häirintään tulee järeämpi suoja: Suomi ottaa käyttöön satelliittipaikannuksen, joka on turvallisempi kuin 1970-luvulla kehitetty gps

    8. 8

      Michelle Obaman tarina elää ja hengittää

    9. 9

      On erehdys verrata nykymaailmaa 1920- ja 1930-lukuihin: Me emme elä ”Weimarin hetkeä”

    10. 10

      Pankit tarjoavat ylivarovaisia sijoitusneuvoja, koska haluavat turvata selustansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    2. 2

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    3. 3

      Kimi Räikkösen pelisilmä ei pettänyt taaskaan – hillitön Instagram-päivitys: ”Olen biletuulella”

    4. 4

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    5. 5

      Jäähyväiset sim-korteille: Suomessa voi hankkia kännykän ja liittymän ilman sim-korttia, ja tulevaisuudessa se voi olla yleisin tapa

    6. 6

      Tämä kuva Putinille hymyilevästä Trumpista levisi hetkessä viraaliksi – eikä se ole ihme, koska ihmiset tulkitsevat kuvan avulla maailmanpolitiikan koko nykytilaa

    7. 7

      Jordan Petersonia pidetään vaarallisena älykkönä, jota oikeisto rakastaa, koska hän ryttää feministit – Nyt.fi:n haastattelussa hän sanoo pitävänsä itseään eheyttäjänä

      Tilaajille
    8. 8

      Amnesty peruu Myanmarin Aung San Suu Kyin ihmisoikeus­palkinnon – ”Olemme syvästi tyrmistyneitä”

    9. 9

      Autoni hajosi Kehä III:lla ja päätyi romuttamoon – siirron yhteydessä tullut pysäköintivirhemaksu perittiin ulosotossa, vaikka en ollut autoa pysäköinyt

    10. 10

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Siivooja Aino-Maija Leinonen näki keskiluokkaiset kodit ja päätti elää toisin – ”Kaikkien lempiväri on valkoinen ja kaikilla on samat esineet”

      Tilaajille
    2. 2

      Anne Parkkonen tiesi heti, että kuljettaja oli kuollut, ja pari viikkoa myöhemmin hän soitti lesken ovikelloa – Parkkosen ajama auto tappoi viattoman miehen, mutta syyllisestä nähtiin vain perävalot

      Tilaajille
    3. 3

      Tältä näyttää uuden kerrostalon seinä – Isä ja poika havaitsivat ”hurjia” reikiä ja lohkeamia espoolaisella työmaalla

    4. 4

      Suomalaisia on kasvatettu ylenpalttiseen reippauteen, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen – Sillä on hintansa, ja nyt se heijastuu parisuhteisiimme ja omien lastemme käytökseen

      Tilaajille
    5. 5

      Demokraatit saivat vasta­iskun Trumpille, mitä siitä seuraa? Nämä viisi asiaa USA:n kongressi­vaalien tuloksesta kannattaa tietää

    6. 6

      Suorakulmaisen jäävuoren mysteeri selvisi Etelämantereella

    7. 7

      Valkoisen talon lehdistö­sihteeri levitti ilmeisesti peukaloitua videota, jossa CNN:n toimittaja näyttää läimäyttävän avustajaa – ”Olemme ylittäneet uuden rajan”

    8. 8

      Kheopsin pyramidin mysteeri saattoi ratketa – Tutkijat löysivät jäänteitä kehittyneestä mekanismista

    9. 9

      Suomalaislaulaja luuli hoitaneensa uransa tärkeimmän keikan NHL-pelissä hienosti – sitten hän avasi puhelimensa ja näki virheelliset otsikot: ”Lennätti penkiltä”

    10. 10

      Helsingissä kuultiin ”Islannin ihmeestä”: Nuorten juominen, tupakointi ja huumeiden­käyttö laskivat dramaattisesti, koska vanhempien asenteet ja käytös muuttuivat

    11. Näytä lisää