Talous    |   HS-haastattelu

Aikainen eläkkeelle lähtö on Suomessa hyvä bisnes mutta silti väärä valinta, sanoo Euroopan johtava eläkeasiantuntija

Eläkeläisten terveenä pysymisen odote kasvaa nopeammin kuin eliniänodote, kertoo professori Axel Börsch-Supan. Siitä voi syntyä talouteen monenlaista hyvää, nuorillekin.

Ikääntymisen talousvaikutuksia tutkivan keskuksen johtaja, Max Planck -instituutin professori Axel Börsch-Supan on 64-vuotias, jolla on selkeä tulevaisuudensuunnitelma.

Saksan lain mukaan professoreiden pitää vetäytyä eläkkeelle viimeistään 68-vuotiaina. Börsch-Supan kertoo kuitenkin käyvänsä paraikaa neuvotteluja useiden amerikkalaisten yliopistojen kanssa siitä, että hän siirtyisi tuolloin töihin Yhdysvaltoihin.

”Olen etuoikeutettu. Aion tehdä töitä, kunnes en enää kykene”, hän sanoo Eläketurvakeskuksen neuvottelutilassa.

Professori Börsch-Supan vieraili tällä viikolla Eläketurvakeskuksen ja Väestöliiton seminaarissa arvioimassa Suomen eläkeratkaisuja ja puhumassa joustavuuden merkityksestä eläkeratkaisuissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Joustavuutta tarvitaan, jotta koulutetuista suurista ikäluokista saadaan mahdollisimman paljon työpanosta, Börsch-Supan selittää.

Kaikki tietävät, että ihmisten eliniänodote kasvaa kovaa vauhtia eli me elämme yhä pidempään. Tuon tiedon varjoon on jäänyt ehkä suurempi uutinen: se, että me elämme myös terveinä ja hyvinvoivina paljon pidempään.

”Terveen elämän odote kasvaa monessa maassa nopeammin kuin eliniänodote”, Börsch-Supan aloittaa selvityksensä.

Siksi eläkeläiset ovat taloustieteilijöiden kannalta erinomaista ihmispääomaa. Nämä eläkeläiset ovat viisaita ja heillä on hyvät verkostot, professori sanoo.

Jotta tämä ihmispääoma pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin, eläkejärjestelmien tulisi olla joustavia: eläkkeelle pääsisi vaikka 60-vuotiaana tai vasta 75-vuotiaana, voimien ja kykyjen mukaan.

Börsch-Supan kertoo Suomen eläkejärjestelmän joustoineen pärjäävän kansainvälisessä vertailussa varsin hyvin.

Ruotsi on ehdoton suunnannäyttäjä ja Saksa keskikastia, hän arvioi.


Professori Börsch-Supan on tutkinut esimerkiksi sitä, vaikeuttaako vanhojen työntekijöiden pysyminen pitkään työelämässä nuorten työllistymistä, kuten usein kuulee väitettävän.

”Vastaus on ei”, hän sanoo yksiselitteisesti.

Lyhyellä aikavälillä näin voi toki käydä, Börsch-Supan myöntää.

Samoin jossain yksittäisessä kioskissa tai pikkuliikkeessä yhden vanhan työntekijän jatkaminen voi toki estää jonkun nuoren pääsyn juuri tuohon työhön. Kansantalouden mittakaavassa kyse on silti enemmän talouskasvusta, työvoiman määrän kasvun hyödyistä ja sen työllistävästä vaikutuksesta, Börsch-Supan kertoo.

Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa, joissa eläkkeelle jäädään varhain, myös nuorisotyöttömyys on suurta, Börsch-Supan kertoo.

”Tämä pitää eri maissa hyvin systemaattisesti paikkansa.”

Börsch-Supan sanoo, että työkykyisten vanhusten työssäkäynti auttaa nuorempia ikäluokkia muutenkin monin tavoin. Nuorten ei tällöin tarvitse kustantaa vanhuksille yhtä paljon eläkkeitä eikä maksaa yhtä suurta osuutta veroista. Lisäksi eläkeläiset luovat työllään maalleen hyvinvointia.

”Aikainen eläkkeelle lähtö sen sijaan tulee kalliiksi nuorille.”


Börsch-Supan lienee maailman parhaita asiantuntijoita vastaamaan siihenkin, kannattaako eläkkeelle jäädä jo varhain vai sinnitellä niin pitkään kuin pystyy.

Vastaus yllättää. Varhainen eläkkeelle jääminen on Börsch-Supanin mukaan monissa maissa puhtaan matemaattisesti arvioituna varsin hyvä sijoitus.

Suomessa työuraansa vuodella jatkava saa nykyisin jokaisesta ”ylimääräisestä” työssäolovuodestaan 4,8 prosentin korotuksen eläkkeeseensä, Börsch-Supan kertoo.

Kun kuolemaan on silloin tyypillisesti vielä 20 vuotta ja erilaiset eliniänodotekorjaukset ja korkoa korolle -laskelmat otetaan kunnolla huomioon laskelmassa, oikean vuotuisen korotusprosentin pitäisi Börsch-Supanin laskelmien mukaan olla 6,5–7 prosentin haarukassa.

”On siis huono diili lykätä eläkkeelle menoa.”

Yli 65 vuoden ikäisenä vuosikorotuksen tulisi olla jo vähintään kahdeksan prosentin luokkaa, hän laskee.

Vaikka matemaattiset kannustimet monesti puoltaisivat eläkkeelle lähtöä, töihin kannattaa Börsch-Supanin mielestä jäädä lukuisista muista syistä.

Ensinnäkin eläkkeellä sosiaaliset verkostot hupenevat usein nopeasti. Työporukan kanssa ei enää mennä oluelle eikä edes pelaamaan jalkapalloa.

Tutkimusten mukaan myös kognitiiviset taidot eli hoksottimet heikkenevät, kun elo työyhteisössä loppuu. Masennusten todennäköisyyskin lisääntyy.

”Myös avioerojen määrä kasvaa, kun vaimo huomaa, millainen todella olet”, Börsch-Supan murjaisee.

Elämän merkityskin voi joutua koetukselle, koska moni on saanut elämäänsä sisältöä nimenomaan töistä.

”Ihminen tarvitsee elämälleen tarkoituksen. Ja sitä tarvitsee paljon.”


Tulevatko nuoret ikinä saamaan itse maksamiaan eläkkeitä?

Alle 30-vuotiaiden suomalaisten kanssa keskustellessa moni sanoo epäilevänsä, ettei itse saa aikanaan kunnon eläkettä, kun eläkejärjestelmä tavalla tai toisella pettää.

Börsch-Supan sanoo uskovansa, että useimmissa maissa – Suomi mukaan lukien – nuoret saavat eläkkeensä, joka on ainakin ostovoimalla mitattuna parempi kuin nykyiset eläkkeet.

Perusteluna on, että nykyinen ikääntyvä väestö ja sen eliniänodotteen kasvu syövät kansantuotteesta puoli prosenttiyksikköä vuodessa.

”Mutta toisaalta on talouskasvua. Ja vaikka se olisi heikkoa, esimerkiksi 1,5 prosentin luokkaa, joka on Suomen ja Saksan kasvuvauhti, silloinkin jää prosenttiyksikkö jäljelle ostovoimasta, vaikka ikääntyminen otetaan huomioon.”

Laskelma edellyttää kuitenkin kasvun jatkumista.

”Joitain ihmisiä tämä pelottaa mutta minua ei, koska innovaatioita tapahtuu, hitaastikin. Uskon myös, että digitalisaatio antaa kasvupyrähdyksen.”

Miksi 60-vuotiaan on niin vaikea työllistyä?

”Ikäsyrjintää on kaikissa yhteiskunnissa”, Börsch-Supan vastaa. Hänen mukaansa ilmiö johtuu pitkälti siitä, että 60-vuotiaista puhuttaessa moni ajattelee isovanhempiaan vastaavan ikäisinä.

”Mutta se ei ole totta. Me käyttäydymme eri lailla kuin isovanhempamme. Me näytämmekin erilaisilta. Kyseessä on myytti ja väärä uskomus. Emme myöskään ole huonosti koulutettuja niin kuin isovanhempamme. Tämä myytti on kumottava.”

Kuka?

Axel Börsch-Supan


 Professori ja Münchenissä toimivan, ikääntymisen talousvaikutuksia tutkivan Max Planck -instituutin johtaja.

 Euroopan komission päätöksellä vuonna 2004 aloitetun Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (Share) -tutkimuksen perustaja ja johtaja. Share on 28 Euroopan maata kattava, yli 50-vuotiaille suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään ikääntyvän väestön oloja. Suomi on ollut tutkimuksessa mukana viime vuodesta alkaen.

 Toiminut tutkijana muun muassa MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) ja Harvardissa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ihmiset
  • Ikääntyminen
  • Eläke
  • Juha-Pekka Raeste

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    2. 2

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    4. 4

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    7. 7

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    8. 8

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    9. 9

      Amerikkalaiset eivät osaa lopettaa vihaamista

    10. 10

      Kiihtelysvaaran 250-vuotias kirkko tuhoutui tulipalossa täysin, poliisi epäilee rikosta – ”Korvaamaton ja järkyttävä juttu, ihmiset ovat todella surkeina nyt”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    2. 2

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    3. 3

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    4. 4

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    5. 5

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    6. 6

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    7. 7

      HS Paraisilla: Poliisi tutki vanhoja sotilasveneitä Airiston Helmi Oy -yrityksen laiturissa

    8. 8

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    9. 9

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    10. 10

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    11. Näytä lisää