Talous

Onko Saksa Suomelle liittolainen vai vastustaja, kun euron tulevaisuutta ratkotaan? Petteri Orpo ehti jo säikähtää Saksan linjaa, mutta nyt tiukka yhteisrintama näyttää taas mahdolliselta

Suomi ja muut ”uuden hansaliiton” maat ajavat nyt Saksaa kovempaa talouskurilinjaa. ”Suomen ja Saksan ero on hyvin pieni”, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Berliini

Suomi oli viime kevään huolissaan siitä, että Saksa muuttaisi talouskuria korostavaa linjaansa europolitiikassa, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) Berliinissä.

Huoli ei kuitenkaan realisoitunut, Orpo sanoo. Kun Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron julkistivat kesäkuussa Saksassa neuvotteluidensa päätteeksi Saksan ja Ranskan yhteisen linjauksen euroalueen uudistuksista, huoli helpotti.

Saksa on perinteisesti ollut Suomelle maa, jonka kanssa liittoutua europolitiikassa. Epävarmuus Saksan linjasta oli uutta.

Nyt sitä ei ole, Orpo sanoo. Hän on juuri tavannut Berliinissä Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholzin – ja myös tämän edeltäjän, vanhan tuttunsa ja nykyisen Saksan liittopäivien puhemiehen Wolfgang Schäublen. Berliinistä matka jatkui Wieniin, jossa EU-maiden valtiovarainministerit pitävät epävirallisen kokouksen perjantaina ja lauantaina.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Scholz ja minä olemme hyvin samaa mieltä asioista. Tapaaminen oli pragmaattisten ihmisten keskustelu siitä, miten asioissa päästään eteenpäin.”

Finanssikriisin dramaattisista alkuhetkistä on näinä päivinä kymmenen vuotta.

Jos joku, niin Schäuble oli finanssikriisin kasvot, herra Talouskuri. Neuvottelupöydissä Suomi istuu Saksan vieressä. Talouskurista kiinni pitäminen on ollut myös Suomen ratkaisu siihen, miten talous- ja rahaliittoa ja pankkiunionia kehitetään kestämään kriisit: jokaisen euromaan on vastattava itse veloistaan.

Nyt Saksan kirstun päällä istuu sosiaalidemokraatti Scholz. Vallanvaihto vei pitkään, sillä Saksan hallitusneuvottelut olivat poikkeuksellisen vaikeat. Suomessa, ”pikku-Saksassa”, pelättiin Saksan muuttavan talouspolitiikkansa perustaa. Huolta lisäsi Merkelin tarve tukea Macronia.

Europolitiikan suunta jakaa euromaita. Korjausliikkeistä sopiminen ollut hidasta. Euromaat eivät luota toisten kykyyn ja tahtoon hoitaa taloutta kestävästi.

Jotta saataisiin tulosta, Merkelin edustamien talouskurin korostajien ja Macronin edustamien yhteisvastuun lisääjien on tehtävä kompromisseja.

”Saksa ja Ranska hakevat yhteistä linjaa, ja minusta se ei ole pois meiltä muilta. Se luo pohjaa yhteiselle työskentelylle – ja väitän, että maiden kantaan on vaikuttanut muun muassa Suomen aktiivisuus”, Orpo sanoo.

Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna euroalue on valmiimpi uusiin kriiseihin. ”Olemme aivan eri tilanteessa. Pankkiunionin ansiosta valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyttä on saatu irrotettua toisistaan”, Orpo sanoo.

Se, mitä on tehty, on merkittävää. Silti on vielä tehtävää, Orpo sanoo.

Euron suuret tulevaisuuden kysymykset ovat yhä auki. Finanssikriisin rahaliitto kesti siksi, että se rikkoi omia sääntöjään. Euroopan keskuspankki venytti mandaattiaan minkä pystyi.

Ratkaisujen teossa Euroopan talousmahdit Saksa ja Ranska ovat aina avainroolissa. Mitä Suomi tekee silloin, kun ei ole Saksan kanssa samaa mieltä?

”Kyllä me voimme olla myös Saksan kanssa eri mieltä. Ei siitä mitään rangaistusta seuraa. Mutta me nyt vain satumme olemaan samaa mieltä, ja se on hyvä asia.”

Suomen kuulee jo joustavan, kun Orpo puhuu euroalueen omasta budjetista. Jokin järjestelmä EU-budjetin sisällä on mahdollinen, hän sanoo.

Joka tapauksessa Orpo on sitä mieltä, että Merkelin ja Macronin saksalaisranskalainen kompromissi europolitiikasta on Suomen näkökulmasta parempi kuin EU-komission tekemät esitykset euroalueen kehittämisestä.

Saksa on ollut koko Suomen EU-historian ajan Suomen iso keskeinen yhteistyökumppani, Orpo sanoo. Suomen ja Saksan Eurooppa-politiikan tavoitteet ovat pitkälti samat.

”Saksalle tärkeää on se, että tämä iso sisämarkkina pelaa ja joka puolella Euroopassa on mahdollisimman vahvaa ja tasa-arvoista talouskasvua.”

Suhde Saksaan korostuu, kun Britannia lähtee EU:sta.

”Samaan aikaan ilahdun siitä, että Macron on lähtenyt uudistamaan Ranskaa ja Eurooppaa, niin siksi koko tämä Saksan ja Ranskan linkki on aivan oleellinen Euroopan tulevaisuudelle. Tarvitsemme Macronin kaltaisia eurooppalaisia johtajia, jotka näkevät uudistusten välttämättömyyden.”

Macron puskee muita eteenpäin, Orpo sanoo. Saksan ja Ranskan yhteisestä eurolinjauksesta Suomi voi hänen mukaansa allekirjoittaa 80 prosenttia.

”Pärjäämme hyvin pitkälle olemassa olevilla kannoilla. Kymmenen prosenttia on sellaista, mikä vaatii jatkotyöskentelyä ja kymmenen prosenttia sitä, mikä ei meille käy.”

Siihen kymmeneen prosenttiin, josta Suomi haluaa vääntää lisää, kuuluu muun muassa euroalueen budjetti. ”Jos se on osa EU-budjettia, voimme keskustella siitä, mutta emme mistään ulkopuolisesta budjetista.”

Suomen nykyisen hallituksen ei, no ja nein koskee euroalueen jäsenten yhteisvastuun lisäämistä. Yhteistä talletussuojaa ja kriisinratkaisun varautumisjärjestelyä kohti voidaan edetä vasta sitten, kun pankkien riskejä on vähennetty.

”Pöydällä on koko ajan erilaisia malleja suhdannetasausjärjestelmistä, mutta me emme usko tulonsiirtounioniin. Saksa ja Ranskakaan eivät ole tästä samaa mieltä.”

Suomen hallitus ei juuri ole osoittanut suurta omaa aktiivisuutta linjata sitä, miten euron suuret tulevaisuuden kysymykset ratkaistaan. Nyt Suomi on kuitenkin mukana Hollannin yhteen keräämässä pohjoisten EU- ja euromaiden eräänlaisessa uudessa hansaliitossa.

Hollanti haluaa brexitin jälkeisessä maailmassa kasvattaa omaa poliittista painoarvoaan. Yksi väline siihen on Hollannin pääministerin Mark Rutten viime syksynä kokoama ryhmä, johon kuuluvat Suomen lisäksi Viro, Irlanti, Latvia, Liettua sekä euroon kuulumattomat Ruotsi ja Tanska.

Orpo sanoo, että Hansa-ryhmä on hyvä myös kotimaiseen keskusteluun. ”Suomi ei ole yksin eikä Saksan selän takana. Ryhmä tukee meidän tavoitteita erinomaisella tavalla.”

Hollannin linja on tosin Suomea tiukempi esimerkiksi yhteisvastuukeskustelussa. ”Mutta emme me mikään hännystelijä tässä ryhmässä ole.”

Euroopan unionilla on edessään supervuosi: Suomessa on eduskuntavaalit, koko Euroopassa eurovaalit.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa ensi heinäkuusta lähtien. Kaudesta tulee poikkeuksellinen, Orpo sanoo.

”Uusi kausi vasta alkaa, eikä meidän tarvitse ratkoa lainsäädäntöä. Voimme vaikuttaa komission työohjelmaan.”

Kaudesta ei tule helppo. Pelkästään nimitysruletti pyörii rajulla tavalla, Orpo sanoo.

Juuri silloin tehdään monta keskeistä EU-politiikan johtaja- ja komissaarinimitystä. EU päättää rahoituksesta ja suurista linjoista. Euroopan keskuspankille valitaan uusi johtaja. Euroryhmä viimeistelee päätöksiään Euroopan vakausmekanismin muuttamisesta Euroopan valuuttarahastoksi.

Britannia eroaa EU:sta. Samaan aikaan Euroopan suhde Donald Trumpin Yhdysvaltoihin on kireä ja kauppasodan uhka todellinen. EU:n autoritaarisen naapurin Turkin talous on vakavissa ongelmissa.

”Kun keskustelee saksalaisten kanssa, on käsinkosketeltavaa miten brexit ja Trump-efekti, samoin kuin Kiinan talousmahdin kasvu ja huoli EU:n sisäisestä kehityksestä, korostavat EU:n uudistusten välttämättömyyttä.”

Orpo sanoo Saksan todella toivovan, että ennen ensi kevään eurovaaleja ainakin EU:n rahoituskehys olisi valmiina. ”Uskon, että jo EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä on sisällä euroalueen budjetti, josta annetaan jonkinlaista tukea rakenteellisille uudistuksille. Näin on kirjattu myös Saksan ja Ranskan paperiin.”

Neuvottelut unionin tulevasta rahoituksesta saattavat silti olla kesken, kun Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa. ”Minulle kävisi oikein hyvin, että päätös tehdään ennen vaaleja. Budjettipäätöksillä pystymme viestimään äänestäjille, että EU todella keskittyy oleellisiin asioihin.”

Edessä on myös valtataistelu siitä, kenen kasvoilla EU:ta johdetaan. Suomen ja Saksan ehdokkaat ovat vastakkain niin EU-komission puheenjohtajakisassa kuin Euroopan keskuspankin johtajan nimityksessä.

EU-parlamentin keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän baijerilainen puheenjohtaja Manfred Weber ilmoitti tällä viikolla pyrkivänsä EPP:n kärkiehdokkaaksi ja sitä kautta komission puheenjohtajaksi.

EPP-ryhmä valitsee oman kärkiehdokkaansa kokouksessaan Helsingissä marraskuussa. Weberilla on Merkelin tuki. Ja tavallaan Orponkin.

”Weber on selkeäsanainen kaveri, aktiivinen yhteydenpitäjä, joten ehdokkuutta osasi ounastella. Hän on osoittautunut hyvin haastavassa EPP-ryhmässä hyväksi johtajaksi.”

Weber edustaa konservatiivien EPP-ryhmässä hyvin toista poliitikkotyyppiä kuin mahdollinen vastaehdokas Alexander Stubb. ”Weberin ja Stubbin ero on selkeä. Alex edustaa liberaalia länsieurooppalaista poliittista ajattelua. Olisi ilman muuta Suomen etu, että Stubb olisi kärkiehdokas.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Tapon yritys Aleksis Kiven kadulla: 27-vuotias mies lähti seuraamaan itselleen tuntematonta miestä ja löi tätä teräaseella porttikäytävässä

    3. 3

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    4. 4

      HJK:n juhlat yökerhossa päättyivät epäiltyyn pahoinpitelyyn lauantaina aamuyöllä

    5. 5

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    6. 6

      Ruotsidemokraatit ratkaisivat Ruotsin hallituspelin ensimmäisen erän – Liberaalijohtaja HS:lle: ”He käyttäytyvät superpopulistisesti”

    7. 7

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    8. 8

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    9. 9

      Sauli Niinistö otti kaverikuvan elokuvaohjaaja Spike Leen kanssa – Puheenaiheena ”maailmanmeno” ja Jasper Pääkkönen

    10. 10

      Radanvarren asemilta viedään pyöriä kuin ilmaisia ämpäreitä ja se tuskastuttaa poliisia – ”Juna-asemat ovat pyörävarkaiden supermarketteja”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    4. 4

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    5. 5

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    6. 6

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    7. 7

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    9. 9

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    10. 10

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää