Talous    |   HS-analyysi

Kiistelty irtisanomisten helpottaminen auttaisi niitä suomalaisia, joiden ääni ei kuulu ay-pöydissä

Irtisanomissuojan heikentäminen tuskin lisää työllisyyttä. Toisaalta se voi auttaa työllistämään niitä yhteiskunnan heikompiosaisia, joiden ääni ei ay-liikkeessä kuulu.

Irtisanomissuojan heikentämisestä on kehkeytynyt alkusyksyn suurin poliittinen kiista, vaikka kyse on varsin vaatimattomasta toimenpiteestä.

Opposition ja palkansaajaliikkeen kritiikin kohteeksi joutuneella hallituksella on kiusallinen ongelma: uudistuksen alkuperäisiltä perusteluilta on pudonnut pohja.

Alle 20 hengen yrityksiä koskevaa henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista on myyty työllisyyden lisäämisellä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi Iltalehden mukaan vielä keskiviikkona, että kyseessä on ”tärkeä askel” työllisyysasteen nostamisessa 75 prosenttiin.

Tämä on ilmiselvää liioittelua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Uudistuksen työllisyysvaikutukset ovat kaikkea muuta kuin selvät, mikä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) itse tilaamista selvityksistä.

Jos irtisanomista helpotetaan, sen voi talousteorian nojalla odottaa lisäävän sekä irtisanomisia että rekrytointeja. Liikettä tulee siis molempiin suuntiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen kirjoittaa selvityksessään ministeriölle, että uudistuksen nettovaikutus työllisyyteen ”on teoreettisesti epäselvä” ja eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella ”nettovaikutus työllisyyteen on tyypillisesti hyvin pieni”.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen taas kirjoittaa, että irtisanomissuojan heikentämisellä ei tutkimuskirjallisuuden mukaan ole ”nettovaikutusta työllisyyden määrään”.

Kun hallituksen omat selvitykset eivät sen kantaa tue, on tukea haettu Suomen Yrittäjien kyselystä. ”Jos 37 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa, että jos tämä laki menee läpi, he saman tien työllistävät ihmisiä, niin silloin me puhumme merkittävästä määrästä”, selitti työministeri Jari Lindström (sin) kyselytunnilla torstaina.

Kysely tuskin voi toimia uskottavana pohjana uudistukselle.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta on huomauttanut, ettei kyselyssä edes tiedusteltu sitä, vähennettäisiinkö väkeä uudistuksen myötä. Siinä ei myöskään otettu huomioon sitä, että osa työllistyvistä saattaisi tulla esimerkiksi toisista yrityksistä, jolloin työllisyys ei kasvaisi.

Hallitus hakee uudistukselle tukea myös tällä viikolla julkaistusta Ekonomistikoneesta.

”Myöskin 50 suomalaisen ekonomistin paneeli arvioi tätä lakiesitystä: 49 prosenttia heistä oli sitä mieltä, että tämä auttaa työllistämisen kynnyksessä”, Sipilä sanoi kyselytunnilla.

Ekonomistikyselyn tulos ei muuta sitä, että empiirinen näyttö työllisyyden kasvusta on vähäistä. Joka tapauksessa harva ekonomisti tuskin uskoo, että kyse olisi ”tärkeästä askeleesta” kohti 75 prosentin työllisyysastetta. Jos positiivisia vaikutuksia on, ne jäänevät pieniksi.

Sipilällä oli keskiviikkona myös yksi lisäperuste irtisanomisten helpottamiselle.

”Tutkimus osoittaa, että tämä parantaa tuottavuutta, tukee kasvua ja sitä kautta myös vahvistaa työllisyyttä”, Sipilä sanoi.

Tutkimustiedon valossa irtisanomisen helpottaminen tosiaan parantaa työntekijöiden tuottavuutta. Talousteorian mukaan tuottavuuskasvu ei kuitenkaan nosta työllisyyttä, ainakaan pitkässä juoksussa. Työntekijöiden palkkoja se voi toki nostaa.

Kriitikot sanovat, että jos hallituksen uudistus ei täytä edes hallituksen itse sille asettamia tavoitteita, se pitäisi vetää pois.

Toisaalta voi kysyä, miksi uudistus herättää niin paljon vastustusta, jos sen ei odoteta vähentävän työllisyyttä, mutta se parantaisi talouskasvun kannalta olennaista tuottavuutta.

Kyse on siitä, kuka uudistuksessa voittaisi ja kuka häviäisi.

Irtisanomisen helpottamisen voi tutkimustiedon perusteella odottaa lisäävän erilaisten marginaaliryhmien työllistymistä, kuten Vattin tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen toteaa Ekonomistikoneessa.

Hallituksen uudistus voisi siis parantaa esimerkiksi kotona lasta hoitavien, nuorten, syrjäytyneiden ja muiden työmarkkinoille tulijoiden työllistymistä.

Heidän äänensä ei ay-liikkeessä kuulu, tai jos kuuluu, niin vaimeasti. Vuonna 2015 julkaistun TEM:n selvityksen mukaan vain noin 40 prosenttia työttömistä työnhakijoista oli keskusjärjestöön kuuluvan liiton jäseniä.

Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kota­mäen mukaan ne työttömät, jotka eivät kuulu liittoon tai työttömyyskassaan, ovat myös selvästi huonommassa työmarkkina-asemassa. He ovat tyypillisesti nuorempia, vähemmän koulutettuja, rikkonaisemman työhistorian ja pienemmän tulotason omaavia miehiä.

Mikä painoarvo tulisi antaa sille, että yhteiskunnan heikompiosaisten mahdollisuus päästä työn syrjään kiinni hieman kasvaa, mutta nykyisten työllisten turvattomuus hieman lisääntyy?

Ironista hallituksen ja ay-liikkeen kiistassa on se, ettei uudistus välttämättä muuta mitään. Jo nyt yrityksen koko on irtisanomistilanteissa huomioitava asia.

Lisäksi on yleisesti tiedossa, että Suomessa yhden työntekijän irtisanominen voi olla kohtuuttoman hankalaa, mutta sadan työntekijän passittaminen ulos taas melko helppoa.

Luulisi olevan ay-liikkeen etu, että tasapainoa muutetaan. Juuri tätä asiaa Rauno Vanhanen ja STTK:n johtaja Katarina Murto paraikaa selvittävät TEM:n tilauksesta. Selvitys tilattiin keväällä, kun hallitus oli kertonut irtisanomisten helpottamisesta.

Lindström huomauttikin kyselytunnilla, että ”yhtenä toimena siellä on sitten kollektiivisen irtisanomisen vaikeuttaminen, jolloin tämä tulisi tasapainoon”.

Lindström toivoi, että yt-lain muutostarpeita koskevalle selvitykselle annettaisiin ”jonkinlaista arvoa”.

Ay-liike ei kuitenkaan ole jäänyt odottelemaan selvityksen tuloksia. Sen kärsivällisyyttä on nakerrettu hallituskauden aikana systemaattisesti. Työttömyysturvaa on leikattu, työaikaa pidennetty, lomarahoja leikattu, koeaikaa pidennetty, pitkäaikaistyöttömien määräaikaisuuksia helpotettu, aktiivimalli otettu käyttöön ja niin edelleen.

Ay-liike on kuin kiehuvassa vedessä istunut sammakko. Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä ei itsessään ole valtava asia, mutta kun jäsenistö on jo hermona, siitä tulee sellainen.

Hallitus ei myöskään voi perääntyä. Kokoomus sai irtisanomisten helpottamisen läpi viime kevään kehysriihessä vastineeksi siitä, ettei paikallista sopimista laajennettu. Uudistuksen peruminen nyt vahvistaisi kuvaa, että hallitus tekee huterasti valmisteltuja ja hätäisiä avauksia, joita vedetään toistuvasti takaisin. Mikä pahempaa, se näyttäisi siltä, että Suomea johdetaan Hakaniemestä eikä Senaatintorilta.

Arvovaltakamppailussa ay-liikkeellä on pelissä jäsenistönsä etu ja hallituksella uskottavuus.

Oppositiolle tilanne käy tietysti erinomaisesti. Mitä enemmän työmarkkina-asioista puhutaan, sitä enemmän Sdp:n Antti Rinne ja vasemmistoliiton Li Andersson pääsevät ääneen.

Kannatuskriisistä kärsivät vihreät ja Touko Aalto taas jäävät paitsioon.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Aftonbladet: Oppilas vangittiin Ruotsissa epäiltynä opettajan raiskauksesta

    2. 2

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    3. 3

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    4. 4

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    5. 5

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    6. 6

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    7. 7

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    8. 8

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    9. 9

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    10. 10

      Komissio ehdottaa kymmenentuhannen rajavartijan passittamista EU:n rajoille – tätä se tarkoittaisi Suomelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    6. 6

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    10. 10

      Redi täyttyi uteliaista heti avaamisensa jälkeen – HS näyttää minkälaista kauppakeskuksessa ja sen kattoterassilla on

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää