Talous

Merivoimien jättikauppa loppusuoralla, uusien sota-alusten asetoimittajaksi kolme vaihtoehtoa – ”Suomen tapa neuvotella kansainvälisesti poikkeuksellinen”

Laivue 2020 -hankkeen kolmen kärki neuvottelee viimeistä kertaa Suomessa ennen kuin saa Suomelta lopullisen tarjouspyynnön taistelujärjestelmästä.

Bremen. Maike Adema-Raßbach aloittaa pahoitteluilla. Testilaboratorion tärinäpöydän sähkömoottorissa oli juuri oikosulku ja laboratoriossa kärähti.

Adema-Raßbach johtaa Atlas Elektronikin testi- ja ympäristölaboratoriota Bremenissä. Laboratorion ovella seisoo rivi koko yrityksen johtajia. Kun isot pomot ovat paikalla, olisi tietenkin mukavaa, että kaikki toimii.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toisaalta juuri tätä on Adema-Raßbachin työ. Hän testaa, miten saksalaisen Atlas Elektronikin tuotteet, kuten kaikuluotaimet ja erilaiset herkät sensorit, kestävät räjähdyksiä, rytyytystä merenpohjassa tai avaruudessa, kovaa painetta, kylmyyttä ja kuumuutta. Tai vihollisen tekemää häirintää.

Sodan ja onnettomuuksien olosuhteita. Maassa, merellä ja ilmassa. Ja jos eivät kestä, se on hyvä huomata laboratoriossa. ”Nyt kärähti testauslaite, ja saimme oman ilotulituksen.”


Adema-Raßbach johdattaa peremmälle. Atlas Elektronikin myynnistä vastaava johtaja Robert van de Pieterman ja Atlas Elektronikin Suomen-yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Savisaari käyvät kääntymässä kylmäkontissa, jonka saa pakastettua 150-asteiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Savisaari tuo saksalaisille käynnissä olevaan tarjousprosessiin Suomi-osaamisen. Hän on Merivoimien entinen upseeri, joka viime töikseen ennen eläkkeelle jäämistään toimi Suomen Washingtonin-suurlähetystössä puolustusasiamiehenä.

Periaatteessa Adema-Raßbachin laboratoriossa pystytään simuloimaan vaikka avaruusraketin laukaisu. Suurimmassa testihallissa luodaan olosuhteita, joita aseisiin ja antureihin kohdistuu esimerkiksi silloin, jos sukellusveneen vieressä räjähtää miina.

Bremenissä pää­majaansa pitävä Atlas Elektronik ei kovin usein avaa julkisuuteen näitä ovia. Nyt on tarve näkyä. Yhtiö on yksi niistä kolmesta puolustus­teollisuuden toimijasta, jotka ovat loppu­suoralla Suomen hankkiessa Merivoimien neljään uuteen sota-alukseen eli monitoimi­korvettiin taistelu­järjestelmiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Korvetit rakennetaan Rauman telakalla, mutta ulkomailta hankitaan taistelujärjestelmä eli aseet, sensorit ja tietokoneohjelmat, jotka analysoivat sensorien datan. Kaupasta kilpailevat Atlas Elektronikin lisäksi ruotsalainen Saab ja kanadalainen Lockheed Martin.

Kaikkien kolmen edustajat ovat tällä viikolla Suomessa. Tampereella Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella käydään Laivue 2020 -hankkeen kymmenes ja viimeinen neuvottelukierros. Kyse on viimeisistä viilauksista ja Suomen lopullisen tarjouspyynnön lähiluvusta, jotta kaikki tietävät, mitä tarjoukselta vaaditaan. Lopulliset tarjouspyynnöt yhtiöt saavat lähiviikkoina, ja sopimus tehdään vielä tänä vuonna.


Mukana oleva kolmikko on kova. Kaikki ovat varteenotettavia mutta keskenään erilaisia puolustusteollisuuden yhtiöitä. On mahdollista, että yhtiöt tarjoavat Suomelle myös toistensa teknologiaa osana kokonaisuutta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tässä kilpaillaan ja tehdään yhteistyötä samaan aikaan”, Savisaari sanoo.

Van de Pieterman kuvaa Suomen tapaa käy neuvotteluja kansainvälisesti poikkeukselliseksi. Kyse on ollut koko ajan tarkentuvasta neuvottelusta, jossa käydään avoimesti läpi, mikä on mahdollista ja mitä ehdottomasti halutaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ongelmat pannaan pöydälle, ja Suomi on tarkentanut tavoitteitaan.”

Sovittelemista riittää, esimerkiksi siinä, miten suhteellisen pieniin aluksiin saadaan mahtumaan toivomuslistan teknologia. Suurimpiin kompromisseihin pakottaa kuitenkin budjetti.

”Se on aina kriittinen tekijä”, van de Pieterman sanoo.

Suomessa eduskunta on jo tehnyt sitoumukset Laivue 2020 -hankkeesta. Ehkä siksi julkista keskustelua korvettihankinnasta ei enää niin käydä. Myös keskustelu hankinnan poliittisista ulottuvuuksista on jäänyt Suomen hävittäjähankinnan varjoon.

Molemmat hankkeet ovat sekä strategisesti että kustannuksiltaan merkittäviä. Hävittäjät maksavat 7–10 miljardia, uusi laivue 1,2 miljardia euroa. Ne nostavat puolustusmenojen osuutta kansantuotteesta vuosina 2020–2031 keskimäärin 0,3–0,4 prosenttiyksikköä. Hankkeet rahoitetaan lainalla, mikä lisää Suomen velkaantumista.

Atlas Elektronikin johtajat ovat sitä mieltä, että vain suorituskyky ratkaisee kaupat. ”Suomella on kolme hyvää tarjoajaa”, van de Pieterman sanoo.

Toki osansa on myös niin sanotulla teollisella yhteistyöllä eli entisillä vastakaupoilla. Niistä on neuvoteltu tarkkaan. Van de Pieterman muistuttaa myös siitä, millaista laivanrakennusosaamista Atlas Elektronin omistajalla on tarjota Suomen taustatueksi. Yhtiön omistaa teollisuusjätti Thyssen Krupp.

Kierros kaikuluotainten sensorien tuotantotiloihin osoittaa, miksi huipputeknologian aseissa maksaa. Nämä piirilevyt, piuhat ja liitokset ovat käytössä sukellusveneissä meren pohjassa tai satelliiteissa avaruudessa.


Vaikka van de Pieterman sanoo puolustusteollisuuden olevan pohjimmiltaan kuin mitä tahansa huipputeknologiateollisuutta, niin ei ole.

Atlas Elektronik on esimerkiksi keskellä varustelukierrettä. Se kehittää uuden ajan torpedoja, joita mikään ei pysäyttäisi tai häiritsisi, ja samaan aikaan torpedojen torjuntaan tarkoitettuja torpedoja.

Atlas Elektronik on myös esimerkki alan synkästä puolesta. Yhtiön isoista korruptiouutisista ei ole kauaa. ”Prosessi, jossa kävimme usean vuoden ajan yhtiön menneitä toimia 1990- ja 2000-luvulta läpi yhdessä syyttäjän kanssa, päättyi viime vuonna”, talousjohtaja Alexander Kochersheidt sanoo.

Korruptiotapaukset liittyvät Atlas Elektronikin käyttämiin laittomasti toimineisiin välimiehiin Kreikan sukellusveneiden kaikuluotainhankinnoissa ja Perun merivoimien torpedohankinnoissa. Välimiesten maksamien lahjusten vuoksi yhtiö maksoi vuosi sitten sakkoja Bremenin osavaltiolle 48 miljoonaa euroa.

Merivoimien uusille korveteille asettamat tavoitteet kertovat osaltaan siitä, miten Itämeren alueen turvallisuustilanne on muuttunut. Nyt korostuu esimerkiksi sukellusveneiden uhka.

Suomen puolustuskyvylle Itämerellä toimiminen on kriittistä. Itämeri on Suomen kauppareitti Eurooppaan. Venäjä on aktiivinen Itämerellä, niin ilmassa, pinnalla kuin veden alla sukellusveneillä. Toisaalta ilmasto on vaikea. Vanhoilla laivoilla ei liikuttu jäissä.

”Suomi modernisoi laivaston isoin askelin. Se haluaa monitoimialuksiin kyvyn toimia niin ilmaan, pinnalla kuin veden alla, ja se on haastavaa”, van de Pieterman sanoo.

Suomi on myös yksi niistä maista, jotka varautuvat entistä konkreettisempaan sukellusveneiden ja erilaisten miehittämättömien vedenalaisten alusten paikallistamiseen ja torjuntaan.

”On määrittelykysymys, mikä on sukellusvene. Joka tapauksessa Itämeren pohja ja Suomen rannikkovedet ovat sukellusveneille otollisia. Niille on paljon paikkoja, joihin jäädä pitkäksi aikaa esimerkiksi kuuntelemaan viestiliikennettä.”

Tästä on kyse

Merivoimat hankkii neljä korvettia


 Merivoimat hankkii seitsemän käytöstä poistuvan aluksen tilalle neljä korvettia. Uudet alukset ovat monitoimialuksia.

 Alukset rakennetaan Rauman telakalla. Taistelujärjestelmä eli aseet ja sensorit hankitaan ulkomailta.

 Laivue 2020 -hankkeen taistelujärjestelmän toimittamisesta kilpailee kolme yhtiötä: Saab Ruotsista, Atlas Elektronik Saksasta ja Lockheed Martin Kanadasta.

 Päätös taistelujärjestelmän toimittajasta tehdään loppuvuodesta, ja alukset rakennetaan vuosina 2019–2024. Koko laivueen on valmis vuonna 2027.

 Hankkeen hinta on 1,2 miljardia euroa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Aseteollisuus
  • Saksa
  • Merivoimat
  • Laivasto
  • Anna-Liina Kauhanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Motiivina maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen” – MV-lehden Ilja Janitskinille ehdoton vankeustuomio, Johan Bäckmanille ehdollista vankeutta Ylen toimittajan kunnian­loukkauksesta ja vainoamisesta

    2. 2

      Uuden lastensairaalan katolle ilmestyi englanninkielinen teksti: Varautuuko sairaala pommituksiin?

    3. 3

      BBC:n toimittaja perehtyi suomalaiseen small talkin puutteeseen perusteellisesti – apuna meemi, Kimi Räikkönen, peruslatteudet ja haastatteluja

    4. 4

      Utøyan joukkomurhan minuutti minuutilta kertaava norjalaisdraama on inhottava kokemus, jota on vaikea suositella kenellekään

    5. 5

      ”Minun on ajateltava, että oli hänen aikansa mennä” – 39-vuotiaana kuolleen Perttu Häkkisen vaimo, ystävät ja työtoverit kertovat, kuinka paljon he menettivät

      Tilaajille
    6. 6

      Eduskunta moittii liikenne- ja viestintäministeriötä huonosta lainvalmistelusta – lakitekstiin oli jäänyt runsaasti virheitä

    7. 7

      Heidi Foxell, 30, kesti vatsaansa ammutun tappavan luodin mutta ei suostu sankariksi – sen sijaan hän aikoo valmistua poliisiksi

    8. 8

      Äitiyspakkaus taas otsikoissa ulkomailla: Suomalaiskeksintö voi olla vauvalle vaarallinen, varoittaa professori brittivanhempia

    9. 9

      ”Olen tehnyt joko upean löydön tai kamalan virheen”, twiittasi amerikkalaismies – ja tuli luoneeksi viikon viraaleimman videon, joka on täydellinen musiikkituotos

    10. 10

      ”Ne tyypit” vyöryttivät vihaa ja uhkauksia, ja lopulta Hanna Huumonen linnoittautui kotiinsa turva­sumuttimen kanssa – Huumonen katkaisi MV-lehden raha­virran, ja vastaisku oli armoton

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uuden lastensairaalan katolle ilmestyi englanninkielinen teksti: Varautuuko sairaala pommituksiin?

    2. 2

      ”Niin Antti, minullakin on ratkaisu­ehdotus...” – Miksi Juha Sipilä härnäsi Antti Rinnettä televisiossa ja miksi Rinteen oli niin vaikea vastata?

    3. 3

      ”Minun on ajateltava, että oli hänen aikansa mennä” – 39-vuotiaana kuolleen Perttu Häkkisen vaimo, ystävät ja työtoverit kertovat, kuinka paljon he menettivät

      Tilaajille
    4. 4

      Kanada laillisti kannabiksen: Pohjois-Amerikan ”pilvi­vyöhyke” ulottuu nyt Kaliforniasta melkein Pohjois­navalle – Tällaisia seurauksia laillistamisella on ollut

    5. 5

      ”Ne tyypit” vyöryttivät vihaa ja uhkauksia, ja lopulta Hanna Huumonen linnoittautui kotiinsa turva­sumuttimen kanssa – Huumonen katkaisi MV-lehden raha­virran, ja vastaisku oli armoton

      Tilaajille
    6. 6

      Lehti julkaisi karmivia yksityiskohtia: Sauditoimittajan epäilty surma kesti seitsemän minuuttia – Myös Trump sanoo pyytäneensä nauhoitusta

    7. 7

      Saako toimittaja ilmoittaa raskauttavia tietoja työnantajalle – Louhimiehen tapauksessa on yksi merkittävä ero viimekeväiseen somekohuun

      Tilaajille
    8. 8

      Äitiyspakkaus taas otsikoissa ulkomailla: Suomalaiskeksintö voi olla vauvalle vaarallinen, varoittaa professori brittivanhempia

    9. 9

      Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen

    10. 10

      ”Motiivina maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen” – MV-lehden Ilja Janitskinille ehdoton vankeustuomio, Johan Bäckmanille ehdollista vankeutta Ylen toimittajan kunnian­loukkauksesta ja vainoamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 37: Akseli Valmunen kuvasi lähiötä, jossa latvialaiset telakkatyöläiset ja suomalaiset työttömät elävät rinnakkain

      Tilaajille
    2. 2

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    3. 3

      Neljän kuukauden korvatulehdus ja kuusi poskiontelotulehdusta päälle – Karoliina Sallinen-Pentikäisen loputtomaan sairasteluun löytyi syy, joka on suomalaisille erityisen tyypillinen

      Tilaajille
    4. 4

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    5. 5

      Maailmanloppu on tulossa, ja se on kaikin tavoin erilainen kuin aiemmat maailmanloput

    6. 6

      Suomessakin suositun antibiootin käyttöä rajoitetaan vakavien haittojen takia – Lääke aiheuttanut revenneitä jänteitä, lihas­kipuja ja uni­häiriöitä

    7. 7

      Puolen metrin syvyydestä löytyi tuhat vuotta vanha viikinkilaiva Norjassa – ”Tämä on maailman­sensaatio”

    8. 8

      Asiantuntijoiden varoitus poliiseille: Älä katso iPhone-puhelinta

    9. 9

      Näe Oodi jo ennen avajaisia – ilmakuvat ja virtuaalikierros työmaalla paljastavat kirjaston ainutlaatuisuuden

      Tilaajille
    10. 10

      Arkeologit löysivät haudasta ”vampyyri­lapsen” Italiassa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. ”Motiivina maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen” – MV-lehden Ilja Janitskinille ehdoton vankeustuomio, Johan Bäckmanille ehdollista vankeutta Ylen toimittajan kunnian­loukkauksesta ja vainoamisesta
    3. Vuosi haudattuna suossa, ja edelleen toimii – venäläiset todistivat, että Ladan ja Toyotan yksinkertainen teknologia kestää
    4. BBC:n toimittaja perehtyi suomalaiseen small talkin puutteeseen perusteellisesti – apuna meemi, Kimi Räikkönen, peruslatteudet ja haastatteluja
    5. Eläinlääkäri Kati Niinistö näkee minuutissa, kelpaako hevonen Horse Show’hun – ”Olemme tapahtuman eläinsuojeluasiamiehiä”
    6. Kaksi 18-vuotiasta vangittiin epäiltyinä törkeästä parituksesta Turussa ja Tampereella
    7. Ars Fennica -taidepalkinnosta kilpailee kaksi suomalaista, ruotsalainen ja kaksi islantilaista – mukaan lukien peikkotaiteilija
    8. Eduskunta moittii liikenne- ja viestintäministeriötä huonosta lainvalmistelusta – lakitekstiin oli jäänyt runsaasti virheitä
    9. Rafael Nadalin ja Novak Djokovicin Saudi-Arabian matkasta nousi kohu – osallistuminen epäillyn murhaajamaan maineenkohotuskampanjaan voi tahria tennistähtien puhtoisen maineen
    10. Aggregaatti­kauppias pahoinpideltiin Sysmässä – ulko­maalaista miestä luultiin varkaaksi
    11. Olof Palmen leski, lastenpsykologi ja Unicef-vaikuttaja Lisbet Palme on kuollut
    12. Näytä lisää