Anna joululahja, joka on aina ajankohtainen

– Tilaa lahjaksi Hesari

Talous

Nordean pääekonomisti huolestui rakentamisen kalleudesta ja esittää uutta lääkettä ongelmaan

Kuntien perimien maksujen alentaminen helpottaisi uusien tonttien saatavuutta ja parantaisi rakentamisen kannattavuutta, pankki esittää lääkkeeksi asuntopulaan.

Suomen Nordean pääekonomistin Aki Kangasharju ehdottaa asumisen kustannusten pienentämistä toimenpideketjulla, jonka lopputuloksena pitäisi olla alemmat asumiskulut ja lisää muuttoliikettä kaupunkeihin.

Kangasharju esittää toimenpiteitä Nordean Rakentaminen remonttiin -raportissaan, joka julkistettiin perjantaina.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kangasharju kertoo tarttuneensa työssään asumiseen, jotta rakentamisen kuluja saataisiin alas. Hänen avauksensa esiteltiin perjantaina lehdistötilaisuudessa Helsingissä.

”Raportti oli pakko kirjoittaa, sillä Suomessa on euromaiden ja Pohjoismaiden korkeimmat asumisen kulut”, Kangasharju perusteli.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kangasharju epäilee, että asuntojen rakentamisen vauhti on hidastumassa, vaikka viime vuodet tahti on ollut kiivas.

”Vuonna 2020 on jo selvästi hiljaisempaa.”

Hänen mukaansa rakentamiseen pitää nyt saada kertaluonteinen eikä suhdanneluonteinen ratkaisu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Rakentamisen kustannuksia on saatava pienenemään merkittävästi, mikä edellyttää huomattavasti lisää rakentamista. Tähän taas päästään helpottamalla tonttien saatavuutta ja parantamalla rakentamisen kannattavuutta, jotta alalle saadaan lisää toimijoita”, Kangasharju ehdottaa raportissa.

Rakentamisen kannattavuus puolestaan kasvaa uudistamalla kiinteistöveroja, kaavamaksuja ja tonttivuokria. Isojen rakennusten verot, maksut ja vuokrat olisivat siis yhtä suuret kuin pienten.

”Raken­taminen on tuottavuu­deltaan Suomen heikoin toimiala ja kannatta­vuudeltaan selvästi muuta yritys­toimintaa heikompaa. Ratkaisuksi esitän rakentamiseen liittyvien maksujen, kuten rakennusten kiinteistöveron, kaavamaksujen ja tonttivuokrien, irrottamista kerrosneliöperusteesta – eli tulevaisuudessa maksut eivät kasvaisi kerrosneliöiden mukana”, Kangasharju järkeilee.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kangasharju uskoo ehdotuksensa vähentävän eriarvoisuutta.

”Korkeat asumiskustannukset ovat ongelma erityisesti pienituloisille. Uudistus laskisi toteutuessaan sekä niin sanotuissa Ara-kohteissa että vapaarahoitteisissa kohteissa asuvien vuokria.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ara-asuntojen vuokranmäärityksessä on noudatettava omakustannusperiaatetta.

Julkistamistilaisuudessa läsnä ollut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoi, että Kangasharjun avaus oli ”mielenkiintoinen, mutta toteutuminen on kiinni kunnista ja valtiosta”.

Rossilahti uskoo, että vuokrat voisivat tulla alaspäin Ara-asunnoissa mutta vapaarahoitteisissa ei.

”Ara-puolella varmaankin [vuokrat laskisivat], koska vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Mutta vapaarahoitteisessa tuotannossa tuskin, sillä halpenevat kulut otettaisiin sitten [rakentajien] voittoina.”

Rossilahden mielestä Kangasharjun avaus saa miettimään sitä, mistä kallis asuminen lopulta johtuu.

”Asumisen hinnasta 40–45 prosenttia on veroja. Onko kalliissa asumisessa kyse urakoitsijoiden tuotoista tai tuen puutteesta, vai onko tämä lopulta verotuskysymys? Tämä verotuskysymys pitäisi ottaa uudelleen mietintään, koska sen osuus lopputuotteesta on niin merkittävä.”

Kangasharjun ehdotuksen rahallisina kärsijöinä olisivat kunnat. Niidenkin varalle Kangasharjulla on suunnitelma: kompensaatioksi kunnat saisivat valtionapuja ja voisivat korottaa maapohjan kiinteistöveroa.

Kiinteistövero pitäisi Kangasharjun mukaan muuttaa sellaiseksi, että veron perusta olisi maapohja: tontille saisi rakentaa kuinka paljon kerrosneliöitä tahansa samalla verolla.

Sääntelyn purkaminen tarkoittaa myös autopaikkavaatimuksista tinkimistä ja yhteiskäyttöautojen suosimista, Kangasharju esittää.

Kommentaattorina ollut pormestari Jan Vapaavuori (kok) sanoi olevansa Kangasharjun kanssa samaa mieltä siitä, että asumisen hintaa kasvukeskuksissa saadaan alas vain lisäämällä asuntojen tarjontaa. Se on ainoa lääke, kun muuttoliike pääkaupunkiseudulle jatkuu.

Vapaavuori muistutti, että Kangasharjun ehdotukset merkitsevät suoraa tulonsiirtoa rakentajille. Jos julkinen valta vähentää veroja, siitä välistä kaikki haluavat ottaa edun itselleen.

”Mutta tätä sinä varmasti haetkin”, Vapaavuori sanoi ja nyökkäsi Kangasharjuun päin.

Vapaavuoren mukaan Kangasharjun ehdotukset alkavat vaikuttaa vasta jos rakentamisen vauhti kasvaa riittävän pitkään. Tällöin mukaan tulee markkinamekanismi, joka alentaa asumisen hintaa.

Vapaavuori pani merkille, että Kangasharjun raportissa ei kiinnitetä huomiota rakentamisen tuottavuuteen.

”Mikä luonnonlaki on siinä, että rakentamisen tuottavuuden pitää Suomessa olla niin heikkoa? Yksi tapa asumiskustannusten alentamiseen voisi olla myös kilpailun lisääminen alalla”, Vapaavuori sanoi.

Hänen mukaansa valtio voi helpottaa rakentamisesta huolehtimalla hyvästä infrastruktuurista.

”Samalla valtio voisi vaatia nykyistä enemmän, että infrasta hyötyvät kunnat ja kaupungit myös rakentavat lisää asuntoja”, Vapaavuori sanoi viitaten esimerkiksi Helsinki–Lahti-rautatiehen.

Vapaavuori kehui Kangasharjun raportin kokonaiskuvaa.

”Pääkaupunkiseudun asuntopula on seurausta vuosikymmenten mittaisesta alamittaisesta varautumisesta kaupungistumiseen”, hän sanoi.

Vapaavuori nosti monta kertaa esiin sen, että entistä korkeampi rakentaminen on selvä ratkaisu ja tavoite.

”Helsingin keskustassa horisonttia ei haluta muuttaa tornitaloilla, mutta Pasilassa ja Kalasatamassa tilanne on jo aivan toinen”, hän sanoi.

Vapaavuori huomautti, että rakentamisen kustannuksia ovat nostaneet myös pilaantuneet maa-alueet.

”Melkein kaikkialla maapohja on pilaantunut jotenkin, joten entistä korkeampi rakentaminen tulee sen vuoksi suhteellisesti edullisemmaksi.”

Asuminen on Suomessa toiseksi kalleinta, kun vertailukohtana on asumisen osuus kotitalouksien kulutuksesta. Kansantalouden tilinpidon mukaan kotitaloudet käyttävät Suomessa asumiseen noin 30 prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Osuus on vain hieman pienempi kuin kaikkien kovimpien kustannusten Tanskassa. Esimerkiksi Belgiassa osuus on alle 25 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rakentaminen
  • Asuminen
  • Nordea
  • Jan Vapaavuori

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    2. 2

      Brexit-kannattajien taivaan­rannassa näkyy uusi musta pilvi: mahdollinen uusi EU-kansan­äänestys – ”En ole koskaan ennen ollut näin peloissani”, julisti Nigel Farage

    3. 3

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    4. 4

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    5. 5

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    6. 6

      Näin Suomi nyt juo: Uusi alkoholi­laki ei räjäyttänyt myyntiä, ja suomalaiset sijoittuvat juoma­tavoiltaan ”enemmän Pohjois­maiden kuin Itä-Euroopan joukkoon”

    7. 7

      Yksi Pohjoismaiden etsityimmistä rikollisista jäi kiinni ajettuaan poliisin ratsiaan Orimattilassa – seurasi kolmen kilometrin takaa-ajo, kunnes vastassa oli umpikuja

    8. 8

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    9. 9

      Autoilija kuoli ”keltaliivien” pystyttämän tie-esteen takia lähellä Ranskan ja Belgian rajaa – Mielenosoituksia taas eri puolilla Ranskaa

    10. 10

      Tuomioistuin Yhdysvalloissa julisti Obamacaren perustuslain vastaiseksi – Trump: ”Suurenmoinen uutinen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    2. 2

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    3. 3

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    4. 4

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    5. 5

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    6. 6

      EU:n kunnianhimoinen maahan­muutto­politiikan uudistus ei etene: Suomi haraa vastaan rajavalvojien lisäämisessä

    7. 7

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    8. 8

      ”Onnistuuko huomenna käteistä 4 000?” – Karhu-ryhmän yli­konstaapelin ja Finnrappel-yhtiön johto­hahmon viestit kertovat vilkkaasta ”säädöstä”

    9. 9

      Joidenkin nykyeurooppalaisten kallo on litistynyt, ja se vaikuttaa hieman myös aivojen suorituskykyyn – syynä ovat neandertalien geenit

    10. 10

      ”Miksi oikein kutsuit minua?” – Huuliltalukijat tulkkasivat Britannian Mayn ja EU:n Junckerin oudon sanavaihdon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    6. 6

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    7. 7

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    8. 8

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    9. 9

      Helsinkiläismiehet kehittivät päivässä takuuvarman ratkaisun kauppakeskus Rediin eksyneille

    10. 10

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadantuhannen arvoinen yllätys

    11. Näytä lisää
    Uusimmat