Talous
Mistä saa nyt parasta korkoa? HS kartoitti, millaisia korkoja pankit tarjoavat talletuksille – pikaluottobisn
Vielä keväällä Suomesta löytyi pankkeja, joistahttps://www.hs.fi/talous/art-2000005577080.html talletusrahoille saattoi saada selvästi yli prosentin koron. Nuo ajat ovat nyt toistaiseksi ohi.
Hyvin korkeasta, 1,75 prosentin talletuskorosta tunnettu norjalainen Bank Norwegian -pankkikin on laskenut koron 0,75 prosenttiin.
Tähän taulukkoon on koottu tällä hetkellä parhaita talletuskorkoja maksavia pankkeja. Tiedot on koottu 10. lokakuuta.
Bank Norwegiania parempaa korkoa maksaa nyt Instabank, josta talletukselle saa 0,8 prosentin koron. Jos vierastaa ulkomaisia pikaluottopankkeja, kotimaisista pankeista Hypo maksaa talletusrahoille 0,4 prosentin koron.
Tavallisten yleispankkien talletuskorot ovat nollassa tai lähellä sitä. Nordeassa käyttelytilin korko on pyöreä nolla, OP-ryhmässä omistaja-asiakkaille 0,10 prosenttia. Nostorajoituksilla varustetuilta tileiltä voi saada hitusen korkeampaa korkoa.
Miksi jotkut pankit pystyvät maksamaan talletuksista huomattavan korkeaa korkoa, vaikka tavalliset pankit eivät maksa korkoa juuri lainkaan?
Hypoa lukuun ottamatta poikkeuksellisen korkeita talletuskorkoja maksavat pankit toimivat lähinnä pika- tai kulutusluottobisneksessä.
Niiden myöntämissä vakuudettomissa luotoissa on niin korkeat, kymmeniin tai jopa satoihin prosentteihin nousevat todelliset vuosikorot, että pankit voivat maksaa talletuksistakin korkeampaa korkoa ja tehdä silti vielä hyvää voittoa.
Lainat rahoitetaan talletuksilla. Talletus on nimestään huolimatta pankille annettu laina, josta suuren osan pankki saa lainata eteenpäin laina-asiakkailleen.
Kulutus- ja pikaluottopankit eivät myöskään saa joukkolainamarkkinoilta rahoitusta yhtä edullisesti kuin vähäriskiset ja vakavaraiset ”tavalliset” pankit. Siksi niiden on pakkokin houkutella talletusrahaa korkeilla koroilla.
Korkeakorkoisiin vakuudettomiin kulutus- ja pikalainoihin liittyy usein suuri riski siitä, että lainanottaja ei maksa luottoa takaisin. Korkeakorkoisiin luottoihin turvautuvat yleensä ne, jotka eivät muualta enää lainaa saa.
Ylivelkaantuneiden ongelmia hoitavan Takuusäätiön mukaanhttps://www.hs.fi/talous/art-2000005790147.html nimenomaan joidenkin pankkien myöntämät kymmenientuhansien euron suuruiset, korkeakorkoiset ”järjestelylainat” ovat entisestään pahentaneet monien suomalaisten velkaongelmia.
Nämä pankit markkinoivat luottoja nimenomaan pienempien vippien ja kulutusluottojen yhdistämiseen. Näiden isojen yhdistelylainojenkin todelliset vuosikorot voivat nousta 20–30:een prosenttiin.
Vaikka näiden pankkien myöntämiin lainoihin liittyy suuri riski, tallettajalle toiminta on riskitöntä talletussuojan rajaan asti.
Esimerkiksi Suomessa sivukonttorina toimivan Bank Norwegianin talletukset ovat Norjan talletussuojan piirissä. Nordaxin talletukset korvaisi pankin vararikossa Ruotsin talletussuoja.
Norjassa on käyty kriittistä keskustelua https://www.hs.fi/talous/art-2000005577080.htmlsiitä, että Norjan talletussuojaa käytetään kattamaan Bank Norwegianin varainhankinnan riskejä, mikä on vastoin talletussuojan tarkoitusta. Pankin kasvavaa ulkomaista talletuskantaa on pidetty Norjassa riskinä.
Norjan talletussuoja on vielä tällä hetkellä kaksinkertainen verrattuna EU-maissa sovittuun 100 000:een euroon. Tämän vuoksi Bank Norwegianissa talletuksen enimmäiskoko oli aiemmin 200 000 euroa. Nyt yläraja on poistettu.
Norjassa hyväksyttiin viime maaliskuussa laki, joka laskee norjalaisten pankkien tytäryhtiöihin tai sivukonttoreihin ETA-maissa tehtyjen talletusten suojan EU:n tasolle eli 100 000:een euroon. Laki tulee voimaan vuoden 2019 alussa.
Näin myös Bank Norwegianin suomalaisten asiakkaiden talletussuoja puolittuu vuoden vaihteessa 100 000:een euroon.
Hyvin korkeasta, 1,75 prosentin talletuskorosta tunnettu norjalainen Bank Norwegian -pankkikin on laskenut koron 0,75 prosenttiin.
Tähän taulukkoon on koottu tällä hetkellä parhaita talletuskorkoja maksavia pankkeja. Tiedot on koottu 10. lokakuuta.
Bank Norwegiania parempaa korkoa maksaa nyt Instabank, josta talletukselle saa 0,8 prosentin koron. Jos vierastaa ulkomaisia pikaluottopankkeja, kotimaisista pankeista Hypo maksaa talletusrahoille 0,4 prosentin koron.
Tavallisten yleispankkien talletuskorot ovat nollassa tai lähellä sitä. Nordeassa käyttelytilin korko on pyöreä nolla, OP-ryhmässä omistaja-asiakkaille 0,10 prosenttia. Nostorajoituksilla varustetuilta tileiltä voi saada hitusen korkeampaa korkoa.
Miksi jotkut pankit pystyvät maksamaan talletuksista huomattavan korkeaa korkoa, vaikka tavalliset pankit eivät maksa korkoa juuri lainkaan?
Hypoa lukuun ottamatta poikkeuksellisen korkeita talletuskorkoja maksavat pankit toimivat lähinnä pika- tai kulutusluottobisneksessä.
Niiden myöntämissä vakuudettomissa luotoissa on niin korkeat, kymmeniin tai jopa satoihin prosentteihin nousevat todelliset vuosikorot, että pankit voivat maksaa talletuksistakin korkeampaa korkoa ja tehdä silti vielä hyvää voittoa.
Lainat rahoitetaan talletuksilla. Talletus on nimestään huolimatta pankille annettu laina, josta suuren osan pankki saa lainata eteenpäin laina-asiakkailleen.
Kulutus- ja pikaluottopankit eivät myöskään saa joukkolainamarkkinoilta rahoitusta yhtä edullisesti kuin vähäriskiset ja vakavaraiset ”tavalliset” pankit. Siksi niiden on pakkokin houkutella talletusrahaa korkeilla koroilla.
Korkeakorkoisiin vakuudettomiin kulutus- ja pikalainoihin liittyy usein suuri riski siitä, että lainanottaja ei maksa luottoa takaisin. Korkeakorkoisiin luottoihin turvautuvat yleensä ne, jotka eivät muualta enää lainaa saa.
Ylivelkaantuneiden ongelmia hoitavan Takuusäätiön mukaanhttps://www.hs.fi/talous/art-2000005790147.html nimenomaan joidenkin pankkien myöntämät kymmenientuhansien euron suuruiset, korkeakorkoiset ”järjestelylainat” ovat entisestään pahentaneet monien suomalaisten velkaongelmia.
Nämä pankit markkinoivat luottoja nimenomaan pienempien vippien ja kulutusluottojen yhdistämiseen. Näiden isojen yhdistelylainojenkin todelliset vuosikorot voivat nousta 20–30:een prosenttiin.
Vaikka näiden pankkien myöntämiin lainoihin liittyy suuri riski, tallettajalle toiminta on riskitöntä talletussuojan rajaan asti.
Esimerkiksi Suomessa sivukonttorina toimivan Bank Norwegianin talletukset ovat Norjan talletussuojan piirissä. Nordaxin talletukset korvaisi pankin vararikossa Ruotsin talletussuoja.
Norjassa on käyty kriittistä keskustelua https://www.hs.fi/talous/art-2000005577080.htmlsiitä, että Norjan talletussuojaa käytetään kattamaan Bank Norwegianin varainhankinnan riskejä, mikä on vastoin talletussuojan tarkoitusta. Pankin kasvavaa ulkomaista talletuskantaa on pidetty Norjassa riskinä.
Norjan talletussuoja on vielä tällä hetkellä kaksinkertainen verrattuna EU-maissa sovittuun 100 000:een euroon. Tämän vuoksi Bank Norwegianissa talletuksen enimmäiskoko oli aiemmin 200 000 euroa. Nyt yläraja on poistettu.
Norjassa hyväksyttiin viime maaliskuussa laki, joka laskee norjalaisten pankkien tytäryhtiöihin tai sivukonttoreihin ETA-maissa tehtyjen talletusten suojan EU:n tasolle eli 100 000:een euroon. Laki tulee voimaan vuoden 2019 alussa.
Näin myös Bank Norwegianin suomalaisten asiakkaiden talletussuoja puolittuu vuoden vaihteessa 100 000:een euroon.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pankit Seuraa
- Anni Lassila Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24