Talous

Riku Rantala halusi panna turva­paikanhakijat töihin, mutta sitten kuva kaarna­veneestä lähti leviämään – Kun Startup Refugees selvisi some­kohusta, alkoi tapahtua

Toimittaja ja yrittäjä Riku Rantala ideoi kolme vuotta sitten Startup Refugees -järjestön työllistämään turvapaikanhakijoita. Nyt on aika katsoa, mitä on saatu aikaan.

Kuvan nähtyään Riku Rantalaa nauratti. Mutta kuva tuli vastaan uudelleen, ja pian Rantalaa alkoi harmittaa.

Lopulta menivät hermot.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tein perusvirheen ja rupesin rähjäämään Twitterissä. Eihän siitä mitään hyvää voinut seurata”, Rantala tunnustaa.

Ja niin kuva Riku Rantalasta kaarnavene kädessään jäi elämään internetissä. Sieltä se löytyy edelleen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaarnavene liittyy Suomeen, pakolaiskriisiin ja turvapaikanhakijoihin.

Oli vuosi 2015. Suomeen tuli muutaman kuukauden sisällä yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskukset täyttyivät, ja aihe oli päivittäin käsiteltävänä mediassa.

Tunteet kävivät kuumina muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Rantala mietti, että jotain pitää nyt keksiä. Häntä häiritsi ajatus ihmisistä vastaanottokeskuksissa tyhjän panttina. Häntä pelotti myös mahdollinen radikalisoituminen, johon ihmisten toimettomuus voisi johtaa.

Rantala ja hänen yhtiökumppaninsa Elise Pietarila ja Tunna Milonoff ajattelivat, että pannaan tulijat töihin.

”Ihminen lojuu pari vuotta jossain, ja vasta sitten joku kysyy, että mitä sinä osaat tehdä. Eihän siinä ole järkeä”, Rantala sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Mietittiin, että työ paras tapa kotouttaa. Ajateltiin, että houkutellaan turvapaikanhakijoita yrittämään.”

Kolmikko perusti järjestön nimeltä Startup Refugees ja ryhtyi hakemaan sille tukijoita ja työntekijöitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

”Ihminen lojuu pari vuotta jossain, ja vasta sitten joku kysyy, että mitä sinä osaat tehdä. Eihän siinä ole järkeä.”

Idea sai nopeasti roppakaupalla julkisuutta, kun syyskuussa 2015 Rantala meni Nyt-liitteen toimittaja Jutta Sarhimaa mukanaan Metsälän vastaanottokeskukseen. Rantalan kourassa oli tuhannen euron arvoinen yrittäjän starttiraha.

Voit lukea jutun tästä.

Jutussa kerrottiin, että Rantalan ja kumppaneiden perustama Startup Refugees muun muassa jakaa starttirahaa sekä järjestää mentorointia ja koulutusta sitä haluaville vastaanottokeskuksissa. Ensimmäiset tuhat euroa tulivat Rantalan, Milonoffin ja Pietarilan Gimmeyawallet Productions -tuotantoyhtiöltä.

”Lisää saa lahjoittaa netin kautta. Mukana ovat jo sellaiset viralliset tahot kuin sisäministeriö, maahanmuuttovirasto, pelijätti Supercell, Diakonissalaitos sekä startup-tapahtuma Slush”, jutussa kerrottiin.

Sitten ajatusta mainostettiin Ylen Docventures-ohjelmassa, ja puhelimet alkoivat soida. Moni ihminen ja yritys halusi auttaa.

Rantala oli tyytyväinen. ”Ajattelin, että tästä saattaa tulla jotain.”

Toiminta lähti käyntiin, mutta pian järjestössä ymmärrettiin, että erityisen hankalaa on saada töitä luovilla aloilla työskennelleille maahanmuuttajille – käsityöläisille ja taiteilijoille.

Vähän kuin taivaan lahjana teknologiatapahtuma Slushin järjestäjät ottivat syksyllä 2016 yhteyttä Startup Refugeesiin ja tilasivat jotain, mitä voisi jakaa ulkomaisille vieraille.

Slushia varten tehtiin koruja ja perinteinen suomalainen kaarnalaiva.

”Designesineen nimi on Life Seeker Boat ja sen ovat valmistaneet Suomeen tulleet turvapaikanhakijat Fair Start -nimisen brändin alla”, Nyt-liite kertoi.

Sitten Rantala kävi Ylen aamutelevisiossa esittelemässä kaarnalaivaa.

Syntyi kohu, joka veti Riku Rantalan joksikin aikaa kanveesiin. Siihen palataan pian.

Startup Refugeesin vt. toimitusjohtaja Elisa Vepsäläinen tekee lähtöä Lontooseen. Hänen on määrä osallistua kansainväliseen seminaariin, jonka teemana on pakolaiset ja yrittäjyys.

Startup Refugeesin konsepti kiinnostaa nyt muuallakin, erityisesti Pohjoismaissa. Tekemisen tapaa on sparrattu muun muassa Nordean tuella, ja pian pitäisi kuulua perästä.

Vepsäläinen sanoo, että yrityksiä vaivaava työvoimapula kasvattaa Suomessa järjestön toimintaa. Palveluksia on käyttänyt jo satakunta yritystä, ja moni haluaa myös tarjota työntekijöilleen tavan kantaa niin sanottua yhteiskuntavastuuta.

Mutta kuinka moni ihminen on teidän kauttanne oikeasti työllistynyt?

”Päivän luku on 498”, Vepsäläinen kertoo. Heillä on siis ollut joko toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, määräaikaisuus tai keikkatöitä.

Tänä vuonna järjestön kautta töitä on saanut noin 200 ihmistä, joista 130 Helsingissä.

”Heistä 20 prosentilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, 50 prosentilla määräaikaisuus ja 30 prosentilla keikkatöitä.”

Lain mukaan turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolme kuukautta maahan saapumisensa jälkeen, jos hänellä on passi tai henkilöllisyystodistus. Ilman papereita tulleelta vaaditaan kuuden kuukauden odotusaika.

Alun perin järjestön ajatuksena oli aktivoida ihmisiä yrittäjiksi, mutta Suomessa turvapaikanhakija ei voi rekisteröidä yritystä.

Siksi on helpompaa yhdistää työntekijä ja työnantaja. Järjestö tekee sen niin, että kerää vastaanottokeskuksissa ihmisiltä profiileja: koulutus, työkokemus ja toiveet.

”Me valitsemme työnantajille sopivat ihmiset ja teemme esihaastattelut. Kerromme jokaiselle, mitä suomalainen työkulttuuri tarkoittaa. Olemme mukana, kun tehdään työsopimus, ja valvomme, mitä sen jälkeen tapahtuu, kun ihminen on työt aloittanut”, Vepsäläinen kertoo.

Vepsäläisen mukaan erityisen kovaa kysyntä työntekijöistä on nyt Pohjois-Suomessa, Oulussa ja Pohjanmaalla. On tullut selväksi, että yrityksille kelpaavat myös sellaiset työntekijät, jotka eivät osaa suomea.

Järjestön profiloimista ihmisistä noin 20 prosenttia on ilmoittanut omaavansa korkeakoulututkinnon. Taustat pyritään tarkistamaan mahdollisimman hyvin, mutta aukotonta se ei ole.

 

”Kerromme jokaiselle, mitä suomalainen työkulttuuri tarkoittaa.”

Vepsäläisen mukaan listoilla on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka työllistyvät helposti esimerkiksi rakennus- ja palvelualoille.

Yritykset työllistäisivät erityisen mielellään naisia, mutta heitä listoilla on vain 20 prosenttia. Suhde on sama myös turvapaikanhakijoissa, Vepsäläinen sanoo.

Järjestön budjetti tänä vuonna on 609 000 euroa. Siitä 310 000 euroa tulee yksityisiltä yrityksiltä ja säätiöiltä.

Suurin yksittäinen rahoittaja on Me-säätiö, jonka taustalla ovat Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.

Aikaisempina vuosina rahaa on tullut myös valtiolta, muun muassa Suomi 100 -hankkeen kautta.

Nyt julkista rahaa antaa ensi sijassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (Stea), jonka Turvapaikanhakija työelämään -hankkeen kautta tulee 180 000 euroa. Helsingin kaupunki tulee järjestöä Helsingin yrittäjyysohjelmasta 54 000 eurolla.

Järjestöllä on runsaasti vapaaehtoisia työntekijöitä ja toimistot kolmella paikkakunnalla. Palkattuja työntekijöitä on 12. Tänä vuonna järjestölle myönnettiin Vuoden 2018 kotoutumisteko -tunnustus.

Suurin menoerä on henkilökulut, joka vie tämän vuoden budjetista noin 75 prosenttia. Vepsäläisen mukaan järjestö toisaalta säästää tilavuokrissa, tapahtumakuluissa ja materiaaleissa, joita se saa lahjoituksina.

Rantala haluaa muistuttaa, että budjetti menee täysimääräisesti eri paikkakunnilla työskentelevien koordinaattoreiden palkkoihin ja toiminnan muuhun pyörittämiseen, ei turvapaikanhakijoille tai Rantalalle ja Milonoffille.



Palataan nyt siihen kaarnaveneeseen ja Riku Rantalaan.

Riku Rantala kertoo, että kaarnavene-meemi oli tarkoitukseensa hyvin tehty. Se antoi ymmärtää, että Rantala itse saisi julkisia varoja hankkeessa, jossa maahanmuuttajat puuhastelevat kaarnaveneiden kanssa.

”Joillekin ihmisille siitä tuli fakta”, Rantala sanoo.

”Sain palautetta, että luulin sua hyväksi tyypiksi, mutta sä oletkin huijari. Minä ja Tunna emme kuitenkaan koskaan saaneet senttiäkään rahaa. Tämä on ollut puhtaasti vapaaehtoistyötä”, Rantala sanoo.

Kohun seurauksena Rantala vetäytyi hetkeksi somesta, eikä häntä ole erityisesti tarvittu enää järjestönkään projekteissa. Asioita tapahtuu nyt ilman Rantalaakin.

 

”Tämä on ollut puhtaasti vapaaehtoistyötä.”

Edelleen hän yrittää asettaa sanansa mahdollisimman varovaisesti. Rantala sanoo, ettei halunnut aikoinaan puuttua viranomaisten toimintaan ja päätöksiin turvapaikanhakijoiden kanssa.

Keskustelua hän silti seuraa.

Viimeksi Rantala on miettinyt talousnobelisti Bengt Holmströmin Ylen haastattelussa esittämää ajatusta, jonka mukaan ulkomailta tuleville pitäisi antaa mahdollisuus tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla.

Rantala sanoo, että Startup Refugees ei ota asiaan kantaa, mutta hänen mielestään joissain tapauksissa työllistymisen kynnystä voisi laskea vaikka määräajaksi.

”Työehtojen polkemisessa ei ole järkeä, mutta onhan meillä nytkin ollut kaikenlaisia työkokeiluja”, Rantala sanoo.

Rantala sanoo halunneensa Startup Refugeesista epäpoliittisen projektin, tavan työllistää ihmisiä.

”Meillä on työpaikkoja, joita ei haluta. Sitten on muualta tulleita ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä, eikä heillä ole rima aluksi kauhean korkealla. Meidän toimintamenomme ovat vuodessa karkeasti samat kuin 30 työttömän sosiaalietuudet. On ihan selvää, että tästä on helvetisti hyötyä paitsi työllistyville ihmisille, myös koko yhteiskunnalle”, Rantala sanoo.

”Tiedän yrittäjiä, jotka eivät halua lisätä yhteiskunnan rahaa ulkomailta tulleiden työllistämiseen, mutta joiden mielestä tämä on ihan järkevä hanke. Tämä oli meidän yhteiskuntavastuuprojekti, josta tuli sitten monen muunkin yhteiskuntavastuuprojekti.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    5. 5

      Ei tässä mitään tindereitä tarvita – Venäjällä seuraa isketään vaikka kadulta, ja näin se tapahtuu

      Tilaajille
    6. 6

      Yksi Meksikon häikäilemättömimmistä huumeparoneista kuoli yllättäen 56-vuotiaana

    7. 7

      Tutkijatkin yllättyivät, kuinka sukurakkaus liikuttaa Suomen muuttovirtoja – Äidit ja pojat asuvat tyypillisesti lähekkäin, sisarukset vetävät toisiaan puoleensa

    8. 8

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    9. 9

      Jaakko Hänninen ajoi Saimaan saaresta läpi talven pyörällä yli 30 kilometrin päähän lukioon – nyt hän on MM-mitalisti, jolla on suomalaiselle pyöräilijälle harvinainen ominaisuus

    10. 10

      Miksi siikafilee maksaa enemmän kuin naudan sisäfilee? Kalan hinta voi jopa jatkaa nousuaan, ja se johtuu kalastajien iästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    5. 5

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    6. 6

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    7. 7

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    8. 8

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    9. 9

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    10. 10

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    7. 7

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    8. 8

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    11. Näytä lisää