Talous
Vuokrat nousevat elinkustannuksia nopeammin – asiantuntijat kertovat syyt kehitykseen
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä 2,4 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,4 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia.
Vuodesta 2010 vuoden 2012 puoliväliin asti vuokrat ovat nousivat jokseenkin samaa tahtia elinkustannusindeksin kanssa.
Sitten vuokrat ryhtyivät nousemaan selvästi elinkustannusindeksiä nopeammin.
Vuodesta 2008 indeksilukemasta 99 lähteneet indeksit ovat nyt kuluttajahintaindeksin osalta alle 110 tasolla, kun pääkaupunkiseudulla vuokrien indeksiluku on 129 tasoilla ja muualla Suomessa 127 tuntumassa.
Vuokrien eriytyminen kuluttajahintaindeksistä alkoi vuoden 2012 keskivaiheilla.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta.
Miksi vuokrat ovat viimeisten kuuden vuoden ajan nousseet elinkustannusindeksiä nopeammin, vuokra-asuntojen hintojen kehitystä Tilastokeskuksessa tutkinut yliaktuaari Matti Korhonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+korhonen?
”Kysymys pitää asettaa toisin päin, miksi inflaatio on lähtenyt laskuun?”, Korhonen vastaa.
Hänen mukaansa vuokrat on yleensä sidottu elinkustannusindeksiin, mutta usein niihin on sen lisäksi saatettu määrätä joku vuosittainen vakiokorotusprosenttia.
”Jolla varmistetaan ettei päädytä nollakorotuksiin.”
Kun kuluttajahintojen nousu on ollut vuosikausia vaimeaa, vuotuiset sopimuksin perustuvat prosenttikorotukset ovat nostaneet vuokrien hintoja vanhan vuokra-asuntokannan osalta.
Uusissa vuokrasopimuksissa tehdään puolestaan usein tasokorotus.
”Kysyntä vuokra-asuntoihin on kasvamaan päin, ja sekin ruokkii mekaanista korotusperustetta.”
Vuokravälitysyhtiö Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsolahttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+metsola arvioi tilastoissa näkyvän vuokrien nousu johtuvan osin siitä, että asuntojen kunto on parantunut.
”Yhä ennallaan pysyneen remontoimattoman asunnon vuokra on saattanut tosiasiassa samaan aikaan laskea, vaikka tämä ei tilastosta erotu.”, Metsola kirjoittaa Tilastokeskuksen tuoreita tietoja arvioivassa tiedotteessa.
”Sen sijaan niillä paikkakunnilla, joilla asunnon remontointi ei kannata, vuokrat ovat saattaneet laskea niin laajasti, että sen havaitsee tilastoistakin.”
Metsolan arvion mukaan asuntosijoittamisen suosio ja vilkas uudisrakentaminen ovat muuttaneet kysyntä- ja tarjontatilannetta vuokramarkkinoilla nyt vuokralaisen eduksi.
”Vaikka talouskasvu on synnyttänyt uusia työpaikkoja ja lisännyt muuttoa kasvukeskuksiin, vuokra-asuntopula ei ole kiihtynyt vaan laantunut. Samaan aikaan vuokralaisten vaatimustaso on noussut, ja hieman huonokuntoisen asunnon vuokraaminen voi olla hankalaa, kun viereen valmistuu uusia asuntoja vain hieman korkeammalla vuokralla”, Metsola arvioi.
Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,4 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia.
Vuodesta 2010 vuoden 2012 puoliväliin asti vuokrat ovat nousivat jokseenkin samaa tahtia elinkustannusindeksin kanssa.
Sitten vuokrat ryhtyivät nousemaan selvästi elinkustannusindeksiä nopeammin.
Vuodesta 2008 indeksilukemasta 99 lähteneet indeksit ovat nyt kuluttajahintaindeksin osalta alle 110 tasolla, kun pääkaupunkiseudulla vuokrien indeksiluku on 129 tasoilla ja muualla Suomessa 127 tuntumassa.
Vuokrien eriytyminen kuluttajahintaindeksistä alkoi vuoden 2012 keskivaiheilla.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta.
Miksi vuokrat ovat viimeisten kuuden vuoden ajan nousseet elinkustannusindeksiä nopeammin, vuokra-asuntojen hintojen kehitystä Tilastokeskuksessa tutkinut yliaktuaari Matti Korhonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+korhonen?
”Kysymys pitää asettaa toisin päin, miksi inflaatio on lähtenyt laskuun?”, Korhonen vastaa.
Hänen mukaansa vuokrat on yleensä sidottu elinkustannusindeksiin, mutta usein niihin on sen lisäksi saatettu määrätä joku vuosittainen vakiokorotusprosenttia.
”Jolla varmistetaan ettei päädytä nollakorotuksiin.”
Kun kuluttajahintojen nousu on ollut vuosikausia vaimeaa, vuotuiset sopimuksin perustuvat prosenttikorotukset ovat nostaneet vuokrien hintoja vanhan vuokra-asuntokannan osalta.
Uusissa vuokrasopimuksissa tehdään puolestaan usein tasokorotus.
”Kysyntä vuokra-asuntoihin on kasvamaan päin, ja sekin ruokkii mekaanista korotusperustetta.”
Vuokravälitysyhtiö Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsolahttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+metsola arvioi tilastoissa näkyvän vuokrien nousu johtuvan osin siitä, että asuntojen kunto on parantunut.
”Yhä ennallaan pysyneen remontoimattoman asunnon vuokra on saattanut tosiasiassa samaan aikaan laskea, vaikka tämä ei tilastosta erotu.”, Metsola kirjoittaa Tilastokeskuksen tuoreita tietoja arvioivassa tiedotteessa.
”Sen sijaan niillä paikkakunnilla, joilla asunnon remontointi ei kannata, vuokrat ovat saattaneet laskea niin laajasti, että sen havaitsee tilastoistakin.”
Metsolan arvion mukaan asuntosijoittamisen suosio ja vilkas uudisrakentaminen ovat muuttaneet kysyntä- ja tarjontatilannetta vuokramarkkinoilla nyt vuokralaisen eduksi.
”Vaikka talouskasvu on synnyttänyt uusia työpaikkoja ja lisännyt muuttoa kasvukeskuksiin, vuokra-asuntopula ei ole kiihtynyt vaan laantunut. Samaan aikaan vuokralaisten vaatimustaso on noussut, ja hieman huonokuntoisen asunnon vuokraaminen voi olla hankalaa, kun viereen valmistuu uusia asuntoja vain hieman korkeammalla vuokralla”, Metsola arvioi.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Vuokra-asunnot Seuraa
- Asuminen Seuraa
- Juha-Pekka Raeste Seuraa
- Tilastot Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24