Heikki Hulkon aivoista löytyi kasvain, ja se muutti myös puolison elämän

Entinen Hanko Sushi tekee aasialaista katuruokaa, josta puuttuu tuoksu ja osin myös maku

Talous

Suomi on tottunut hakkaamaan vaurautta metsistään, mutta nyt pitäisi painaa jarrua – Miksi asiasta ollaan niin eri mieltä?

Metsillä voi torjua ilmastonmuutoksen etenemistä. Mitä Suomen pitäisi tehdä – pitääkö metsien antaa kasvaa ja imuroida hiilidioksidipäästöjä, vai voiko metsistä tulevaisuudessakin ammentaa raaka-ainetta ja talouskasvua? Metsistä on aina saatu Suomessa kiista aikaan, niin nytkin.

Repoveden ja muun Suomen metsät sitovat vuosittain suuren osan maan kasvihuonekaasupäästöistä. Kuva: Sabrina Bqain

13.11.2018 2:00 | Päivitetty 13.11.2018 6:29

Tämä tiedetään:

  • Metsien puuntuotanto Suomessa on kasvanut viime vuosikymmeninä tehokkaan metsänhoidon takia.

  • Metsät ja muu biomassa ovat hiilinielu eli vastavoima kasvihuonekaasupäästöille. Ne sitovat yhteyttäessään suuret määrät hiilidioksidia ilmakehästä.

Näistä on eri näkemykset:

  • Miten paljon Suomessa voi huoletta hakata metsää tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava ykköstavoite?

  • Mikä on oikea tapa hoitaa ja hakata metsiä ilmastonmuutoksen näkökulmasta?

Mitä tästä voi päätellä?

  • Taloudelliset intressit vaikeuttavat keskustelua metsien kestävästä hakkuumäärästä.

  • Metsäkeskustelussa on aina ollut kova vastakkainasettelu, niin myös ilmastonmuutokseen liittyen.

HS kävi läpi keskeisiä väitteitä, joista Suomessa ollaan suunnilleen yhtä mieltä, ja väitteitä, joista tulee keskustelunaiheita muun muassa tulevissa eduskuntavaaleissa.

Tämä tiedetään

Metsät kasvavat niin että kohisee: Puu kasvaa Suomessa hyvin. Puuston vuosikasvu on noin 107 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Lue lisää kirjoittajalta

Teija Sutinen HS

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita