Valtion pokeripeli ongelmien kaivoksella saattaa kääntyä voitoksi

Valtio saattaa jossain vaiheessa myydä Terrafamen tai listata sen pörssiin.

Sotkamo

Kansankielessä nisu tarkoittaa pullaa, mutta Terrafamen kaivoksella sana on saanut myös toisen merkityksen.

Nisu tarkoittaa runsaan kahden vuoden kuluttua toimintansa aloittavaa tehdasta, joka tuottaa kemikaaleja sähköajoneuvojen akkuihin. Nimi on lyhenne nikkelisulfaatista.

Kaivoksen portilla ei tuoksu pulla vaan nenään kiemurtelee rikistä peräisin oleva mädäntyneen kananmunan äitelä haju. Vuosikymmenten kuluessa sitä on kutsuttu paperitehtaiden lähialueilla myös rahan hajuksi.

”Pieni haju on oikeastaan hyvä merkki, sillä se kertoo tuotannon olevan tehokasta”, sanoo Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.


Ennen kaivoskierrosta pannaan päälle turvavarusteet. Koska ulkona on kylmä viima, kypärän alle on tarjolla kuuluisa Terrafamen pipo. Siis sellainen, johon pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei joidenkin poliitikkojen mielestä olisi saanut pukeutua vieraillessaan kaivoksella ja kutsuessaan sen kehittymistä ”ihmeeksi”.

Terrafamen liiketoiminta ja lähivuosien näkymät ovat sittemmin parantuneet paljon. Seuraava kysymys on, milloin ja miten valtio voisi saada yhtiöön sijoittamansa varat takaisin tuottojen kanssa.

Kolme vuotta on lyhyt aika kaivosteollisuudessa mutta pitkä aika poliittisissa kiistoissa.

Kun valtionyhtiö Terrafame aloitti syksyllä 2015 toimintansa kaivoksella, monet asiat olivat toisin kuin nykyään. Ylimääräistä jätevettä oli joka kolkassa, malminlouhinta oli ollut keskeytettynä kaksi vuotta, ja bioliuotuskasat olivat huonossa kunnossa.

Moni asia oli rempallaan, koska edellisen omistajan Talvivaaran varat olivat ehtyneet.

Hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia arvioi tuolloin, että onnistumisen todennäköisyys on vain hieman suurempi kuin epäonnistumisen todennäköisyys. Asetelma oli kuin pokerissa, jossa pelaaja panee kaikki panokset peliin olematta varma onnistumisestaan.

Kaivoksen kiivaimmat vastustajat uskoivat, että bioliuotus ei toimi eikä siitä voi koskaan tulla kannattavaa. He kannattivat kaivoksen sulkemista, joka olisi ollut pitkä ja ympäristön kannalta riskialtis prosessi. Rahaa olisi kulunut satoja miljoonia euroja.

Turun telakan pelastamisessa kunnostautunut Ratia otti alkuvaiheessa merkittävän roolin toiminnan kasvattamisessa täyteen tehoonsa. Mitä enemmän Ratia perehtyi kaivokseen, sitä vahvemmaksi kasvoi usko valtion pelastusoperaation onnistumiseen.

Työntekijöitä palkattiin, toimintatapoja uudistettiin ja investointeja lisättiin. Ne rasittivat Terrafamen taloutta pitkään. Ratian työtaakka keveni hieman helmikuussa 2016, kun Lukkaroinen aloitti toimitusjohtajana.

”Uudistimme lähes koko yhtiön johtoryhmän. Eihän tänne kukaan olisi halunnut tulla, jos emme olisi olleet lopulta varmoja, että tuotanto toimii ja liiketoiminta on mahdollista saada kannattavaksi”, Ratia sanoo.

Toyota Land Cruiserin avaimet ovat hetken kadoksissa, mutta toimitusjohtaja Lukkaroinen jäljittää ne parilla puhelinsoitolla.

Seuraavaksi pitää ottaa käyttöön satelliittipaikannus, koska kaivoksella seurataan turvallisuussyistä tarkasti kaikkien ajoneuvojen liikkeitä.

Avolouhoksessa liikenne on pysäytetty räjäytyksen ajaksi. Valtavat kiviautot seisovat kiltisti jonossa ennen kuin ne voivat jatkaa matkaansa 150 metriä syvän louhoksen pohjalla.


Malmia riittää ainakin 32 vuodeksi, jos otetaan huomioon myös läheinen Kolmisopin esiintymä. Se on toistaiseksi koskematon.

Nykyisen louhoksen suunniteltu syvyys on 400 metriä. Jossain vaiheessa Terrafame saattaa siirtyä myös maanalaiseen louhintaan, mutta siihen on joka tapauksessa vielä vuosia.

Pilvet kyyhöttävät matalalla, ja sumu kätkee kaivoksen aavemaiseen vaippaan, joka tihentyy bioliuotuskasoista nousevan höyryn kanssa. Runsas höyry kertoo, että kasat ovat kuumia. Silloin metallien liukeneminen on tehokasta.

Kuluva vuosi on ollut Terrafamelle tärkeä virstanpylväs, sillä suuret lupaukset ovat alkaneet tuottaa tulosta.

Liiketoiminta on kannattavaa, ja kassavirta oli heinä–syyskuussa ylläpitoinvestointi mukaan lukien positiivinen. Positiivinen kassavirta tarkoittaa, että tulot kassaan ovat sieltä maksettuja menoja suuremmat.

Yhtiö vakuuttaa, että kassavirta olisi positiivinen myös silloin, kun otettaisiin huomioon kaikki investoinnit ja rahoituskustannukset. Tätä ei kuitenkaan kerrota osavuosikatsauksessa.

Toimitusjohtaja Lukkaroinen korostaa, että tuotannon ”ylösajovaiheen” tavoitteet on saavutettu. Kolmannella vuosineljänneksellä nikkeliä tuotettiin 7 326 tonnia, mikä tarkoittaa lähes 30 000 tonnin vuosituotantoa. Sinkkiä Terrafame tuotti 16 530 tonnia, eli vuosituotanto olisi kasvamassa 66 000 tonniin. Nämä käänteet on havainnollistettu seuraavassa videossa:


Tosin tulevaisuudessa tavoitteet kiristyvät.

”Oleellista on ymmärtää, että tuotantomenetelmä on yhä sama kuin edellisen toiminnanharjoittajan [Talvivaaran] aikana. Olemme tehneet paljon pieniä uudistuksia, joilla on ollut yhteenlaskettuna suuri vaikutus tuotantoprosessin tehokkuuteen ja vakauteen.”

Louhinnassa kiinnitetään nykyään enemmän huomiota siihen, että kasoille siirrettävä malmi on tasalaatuista. Bioliuotuskasat on rakennettu uudestaan ja niiden ilmastusta on parannettu. Kaivokselle rakennettiin myös kolmas rikkivetytehdas, ja kaiken toiminnan keskipisteeseen asetettiin työturvallisuus.

”Työturvallisuus ja tehokkuus ovat tällaisessa prosessiteollisuudessa lähes synonyymejä. Työturvallisuus takaa tehokkaan toiminnan. Meillä on periaatteena, että työt tehdään turvallisesti tai niitä ei tehdä lainkaan”, Ratia sanoo.


Se myös näkyy. Kaivoskonttorin ruokalassa Ratia käännyttää yhden työntekijän, joka pyrkii syömään ulkotakki päällä. Komentaminen on kovaa mutta asiallista.

”Johtaminen on määrätietoista ja johdonmukaista, mikä on tuonut vakautta ja järjestelmällisyyttä oikeastaan kaikkeen tekemiseen. Tavoitteet ovat vaativia mutta realistisia. Pörssiyhtiö pani tavoitteet aina pilviin, mikä oli välillä henkisesti raskasta”, sanoo pääluottamusmies Jukka Vetola.

Uusi aika näkyy jo matkalla kaivokselle. Entinen Talvivaarantie on nykyisin Malmitie. Toisen vaiheen bioliuotuskasat kurkottavat liki pientareelle. Avolouhoksessa ei ole jätevettä enää lainkaan.

Terrafamen aloittaessa kaivosalueella oli ylimääräistä jätevettä kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Nykyisin sitä on enää 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

Vähemmällä vesimäärällä kaivos ei oikeastaan edes tule toimeen, koska bioliuotus vaatii vettä runsaasti.


Kesäkuussa Kainuun ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely) ilmoittivat, että vedenlaatu on kolmessa vuodessa parantunut merkittävästi useissa kaivoksen eteläpuolisen Vuoksen ja pohjoispuolisen Oulujoen vesistöissä.

Myös Nuasjärven vedenlaatu on parempi kuin edellisvuosina, sillä kaivos on purkanut vesiä aikaisempaa vähemmän purkuputkea pitkin. Tänä vuonna Terrafame käyttää Nuasjärveen johtavan purkuputken käyttökiintiöstä noin 30 prosenttia. Putkea tarvitaan etenkin syksyn sateiden aikaan sekä keväisin, kun lumet sulavat.

Kaivoksen neljän pilaantuneen lähijärven – Salmisen, Kalliojärven, Kolmisopen ja Kivijärven – kaloja ei suositella vieläkään syömään. Lisäksi näiden järvien veden käyttöä pitää edelleen välttää ruoanvalmistuksessa sekä pesu- ja löylyvetenä.

”Jos saisimme viranomaisilta luvan, voisimme puhdistaa pilaantuneet järvet. Siinä on kuitenkin riskinsä, jota ei välttämättä kannata ottaa”, Lukkaroinen sanoo.

Nisusta eli 240 miljoonan euron akkukemikaalitehtaasta ei ole vielä muita merkkejä kuin maanrakennustyöt. Terrafamen mukaan tehtaasta tulee valmistumisensa jälkeen yksi ”vihreimmistä” akkukemikaalien valmistajista maailmassa.

Bioliuotuksessa bakteerit tekevät kärjistetysti samaa työtä kuin runsaasti energiaa kuluttava liekkisulatus monissa muissa kaivoksissa. Raaka-ainetta ei myöskään tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja, koska avolouhos ja metallien talteenottotehdas sijaitsevat akkukemikaalitehtaan naapurissa.

”Vielä kun valtio saisi sähköistettyä rautatieyhteyden Iisalmesta Ylivieskaan, tuotteitamme ei tarvitsisi vetää dieselvetureilla. Kyse on 51 miljoonasta eurosta”, Ratia sanoo.


Valmistuttuaan Nisu on maailman suurimpia akkukemikaalitehtaita. Tulevaisuus on rakennettu sen varaan, että sähköautojen maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti.

Viime vuonna sähköautoja oli Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan käytössä kolme miljoonaa. Se on 54 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Vuonna 2030 sähköautoja arvioidaan olevan käytössä 125 miljoonaa tai jopa 230 miljoonaa, jos ilmastonmuutoksen torjumiseksi lisätään poliittisia toimia.

Akkukemikaalitehtaan vuosittainen tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia nikkelisulfaattia, mikä riittäisi miljoonaan sähköauton akkuun. Lisäksi tehtaalla tuotettaisiin kobolttisulfaattia, joka riittäisi parhaimmillaan 300 000 sähköauton akkuihin.

Nykyisin valtaosa akuissa tarvittavasta koboltista tuotetaan Kongossa. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tuotanto tapahtuu paikoin sietämättömissä työskentelyoloissa ja lapsityövoimalla. Siksi etenkin kongolaisesta koboltista halutaan eroon.

Toinen syy on hinta: suuren kysynnän takia koboltti on kallistunut viime vuosina voimakkaasti.

Veronmaksajien näkökulmasta keskeinen kysymys on, milloin Terrafameen sijoitetut varat saadaan takaisin.

Kaivokseen on investoitu vuosien kuluessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa. Pörssiyhtiö Talvivaara sijoitti siihen vajaat 1,1 miljardia euroa. Sittemmin valtio on sijoittanut Terrafameen 457 miljoonaa euroa. Yksityisen pääoman osuus on 413 miljoonaa euroa.


Selvästi suurin yksityinen rahoittaja on singaporelainen raaka-aineiden välittäjä Trafigura. Ehkä yllättävin rahoittaja on finanssiyhtiö Sampo, joka on antanut Terrafamelle lainaa 46 miljoonaa euroa, vaikka Sammolla ei ole mitään tekemistä kaivosteollisuuden kanssa.

Konsernijohtaja Kari Stadigh kertoo nyt ensimmäisen kerran, miksi Sampo on sijoittanut Terrafameen.

”Päädyimme sijoittamaan yhtiöön, koska uskomme hankkeen arvonluontiin. Kaivoksen alasajo olisi ollut ympäristön kannalta huonoin vaihtoehto. Sähköautot tuovat myönteisen lisän nikkelin kysyntään. Ministeriö ja sen virkamiehet olivat tehneet erinomaista työtä vaikeassa tilanteessa – myös löytämällä alan kansainvälisen yrityksen [Trafiguran] mukaan.”

Stadigh kertoo arvostavansa hallituksen puheenjohtajaa Lauri Ratiaa yritysjohtajana ”mutta myös ikiteekkarina”.

Nykyisen osakassopimuksen mukaan valtion erityisyhtiön Suomen Malmijalostuksen omistusosuus Terrafamesta ei supistu alle 50,1 prosenttiin. Ratia arvioi, että valtiolle on luvassa osinkotuottoja, kun akkukemikaalitehtaan tuotanto on täydessä tehossaan – siis joskus vuoden 2021 jälkeen.

Terrafamessa valtio toimii kuin pääomasijoittaja. Ratia väläyttää yhtenä mahdollisena vaihtoehtona jopa Terrafamen listaamista pörssiin.

”Keskeinen kysymys on, mikä on kaivoksen ja sen liiketoiminnan arvo, kun akkukemikaalien tehdas on käynnissä. Mielestäni ei ole mitään epäselvyyttä siitä, etteikö valtio saisi sijoitukselleen hyvän tuoton, oli sitten kysymys pörssiin listaamisesta tai omistusosuuden myymisestä.”


Akkutoimialan kehittämisessä Suomella voi olla kokoaan suurempi painoarvo. Nykyisin valtaosa sähköautojen akuista valmistetaan Aasiassa, mutta Euroopan komissio on aloittanut akkuteollisuuden suuren yhteistyöhankkeen, jotta valmistusta saataisiin houkuteltua Eurooppaan.

Terrafame myy akkukemikaalien valmistajille jo nykyisin lähes 60 prosenttia tuotannostaan. Tulevaisuudessa jalostusaste paranee, kun Sotkamossa alkaa raaka-aineiden tuotannon lisäksi akkukemikaalienkin valmistus.

”Tärkeintä olisi osoittaa, että Suomi on akkuteollisuudelle vakaa ja ennustettava toimintaympäristö. Kilpailu akkutehtaista on erittäin kovaa, mutta jos Suomi onnistuu houkuttelemaan akkujen valmistusta, se voisi olla todellinen lottovoitto”, Ratia sanoo.

Suuret suunnitelmat eivät ole pelkästään uskon varassa. Ratia ja Lukkaroinen vakuuttavat, että monet yhtiöt ovat kiinnostuneita sijoittamaan Terrafameen ja ostamaan akkukemikaaleja.

Kuulostaa myyjän markkinoilta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    2. 2

      EU:n kunnianhimoinen maahan­muutto­politiikan uudistus ei etene: Suomi haraa vastaan rajavalvojien lisäämisessä

    3. 3

      ”Miksi oikein kutsuit minua?” – Huuliltalukijat tulkkasivat Britannian Mayn ja EU:n Junckerin oudon sanavaihdon

    4. 4

      Tekoäly saavutti uuden tason: Alpha Zero oppi lautapelien taktiikat tunneissa ja päihitti heti parhaimpina pidetyt peliohjelmat

    5. 5

      Joidenkin nykyeurooppalaisten kallo on litistynyt, ja se vaikuttaa hieman myös aivojen suorituskykyyn – syynä ovat neandertalien geenit

    6. 6

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    7. 7

      Helsingistä saa vihdoin kunnon pastaa – testasimme annoksen kuudessa ravintolassa, ja yksi ylsi viiteen tähteen

      Tilaajille
    8. 8

      ”Onnistuuko huomenna käteistä 4 000?” – Karhu-ryhmän yli­konstaapelin ja Finnrappel-yhtiön johto­hahmon viestit kertovat vilkkaasta ”säädöstä”

    9. 9

      Ahdistaako tavara, mutta joulu­lahjat pitäisi hankkia? Tässä 86 erinomaista vinkkiä aineettomaksi joululahjaksi

    10. 10

      Tutkimus: Pikaruoka lihottaakin usein ravintola-annoksia vähemmän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    2. 2

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    3. 3

      Ahdistaako tavara, mutta joulu­lahjat pitäisi hankkia? Tässä 86 erinomaista vinkkiä aineettomaksi joululahjaksi

    4. 4

      Intialainen mies työnsi kätensä nukkuvan naisen alus­housuihin yölennolla – sai yhdeksän vuoden vankeus­tuomion Yhdysvalloissa

    5. 5

      ”Onnistuuko huomenna käteistä 4 000?” – Karhu-ryhmän yli­konstaapelin ja Finnrappel-yhtiön johto­hahmon viestit kertovat vilkkaasta ”säädöstä”

    6. 6

      Itäkeskuksen neulanvaihtopisteen ympärillä pyörii huumehulabaloo kaikkine lieveilmiöineen, väittävät hermostuneet yrittäjät – ”Minut on uhattu ampua ja hakata”

    7. 7

      Suomen kieli on uhattuna, tällaisia keinoja poliitikot tarjoavat – Testaa, ymmärrätkö uussuomen lainasana­hirviöitä

    8. 8

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    9. 9

      Helsingistä saa vihdoin kunnon pastaa – testasimme annoksen kuudessa ravintolassa, ja yksi ylsi viiteen tähteen

      Tilaajille
    10. 10

      Postinjakajat pystyttivät valepostilaatikoita ja tilasivat niihin heroiinia – Tuomittiin huumerikoksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    2. 2

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    3. 3

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    4. 4

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    5. 5

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    6. 6

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    7. 7

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    8. 8

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    9. 9

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    10. 10

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    11. Näytä lisää