Talous    |   HS-analyysi

Oppositio syytti hallituksen avaavan ovet ulkomaisille veron­kiertäjille – Onko hallitus veron­kiertäjien vai isän­maan asialla?

Oppositio moittii hallituksen antavan ulkomaisille veronkiertäjille kymmenien tai jopa yli sadan miljoonan veroedun jättämällä porsaanreiän EU:n määräämiin korkovähennysrajoituksiin, mutta asia on kiusallisen monimutkainen, kirjoittaa talouden ja politiikan toimittaja Juha-Pekka Raeste.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsitteli viime viikon perjantaina Juha Sipilän (kesk) hallituksen lakiesitystä korkovähennysrajoituksista, joilla on tarkoitus suitsia monikansallisten suuryritysten aggressiivista verosuunnittelua.

Tuolloin kolmen oppositiopuolueen verovastaavat, Sdp:n Timo Harakka, vihreiden Emma Kari ja vasemmistoliiton Kari Uotila moittivat kukin hallituksen esitystä siitä, että esitys jättää liikaa porsaanreikiä verovälttelylle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Torstaina eduskunta käsitteli aihetta täysistunnossa kyselytunnin jälkeen.

”Kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksestä kävi vastikään ilmi, että sähkönsiirtoyhtiö Caruna oli välttänyt vuosittain noin 12 miljoonan euron verot hyödyntämällä nimenomaan tasevapautusta”, Harakka, Kari ja Uotila kirjoittivat yhteisessä tiedotteessa viikko sitten.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Valtiovarainministeriön alkuperäisessä lakiluonnoksessa esitettiin tasevapautuksen poistoa, sillä se mahdollistaa verovälttelyn”, he jatkoivat. Sekin mainittiin, että tasevapautus palasi lakiin nimenomaan ”lobbarien” vaatimuksesta.

”Valtiovarainministeriön arvion mukaan poistamalla tasevapautus ja muut hallituksen lakiin jättämät aukot kertyisi noin 140 miljoonan euron vuotuiset verotulot”, Kari Uotila lisäsi painetta.

Opposition kritiikki on kovaa. Mutta onko se perusteltua?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tätä pohtiessa on pakko tuntea sekä yritysten korkovähennysten rajoitusten historia että se, mitä tasevapautus tarkoittaa.

Sekin on hyvä selvittää, miksi hallitus ensin virkamiesvalmistelun tuloksena ehdotti tasevapauden poistamista, mutta päätti sitten lausuntojen saamisen jälkeen sen säilyttää.

Oliko kyseessä siis lobbarien painostus vai perustellut järkisyyt?

Lyhyt ja tylsä vastaus on se, että oppositio on huolineen oikeassa, mutta vain osittain, sillä hallituksellakin on toimiinsa hyvät perusteet.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asian selittäminen kunnolla vaatii sukeltamista verotuksen syvään päätyyn.

Suomessa oli jo 2000-luvun alussa havahduttu siihen, että veroja voi yrittää vältellä perustamalla tytäryhtiön, johon ei panna omaa pääomaa, vaan sitä pyöritetään velkarahalla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ennen kaikkea ulkomaiset omistajayhtiöt suosivat tällaista järjestelyä, koska tytäryhtiön voitot voitiin minimoida sisäisillä korkojärjestelyillä ja rahat ottaa omistajille veroparatiisien kautta.

Tyypillisesti tällöin ulkomainen yhtiö osti suomalaisen firman ja perusti Suomeen tämän firman omistavan holding-yhtiön, joka otti ison velan, jolla rahoitettiin suomalaisfirman osto. Tämä velka otettiin ulkomaisesta ostaja- tai emoyhtiöstä.

Holding-yhtiö maksoi sitten velastaan kovaa korkoa ulkomaiselle omistajalle ja Suomesta ostettu firma antoi puolestaan nuo varat holding-yhtiölle. Siirrot vähennettiin ostetun yhtiön verotettavasta tulosta.

Näin yhteisöveroa ei suomalaisyhtiön tuloksesta tarvinnut maksaa, kun voitot valuivat sisäisinä korkoina ulkomaisille omistajille matalan verotuksen maihin.

Etu ulkomaisten pääomasijoittajien hyväksi oli huomattava – ulkomainen omistaja sai voittoja selvästi kotimaista enemmän, koska se pystyi välttämään yritysverot jopa kokonaan. Näin se siis vältti joka vuosi sen 20 prosentin yhteisöveron, jonka tavallinen suomalainen omistaja joutui voitoistaan vuosittain maksamaan.

Näihin konsernin sisäisiin etuyhteystilanteisiin puututtiin vuonna 2014 elinkeinoverolain 18a-pykälällä, ja suurimmat veronkiertäjät saatiin kuriin.

Nyt eduskunnassa oleva lainmuutos on lisärajoitus, joka liittyy EU:n veronkiertodirektiivin sovittamiseen suomalaiseen verolainsäädäntöön.

Siinä korkovähennysoikeutta supistetaan niin, että rajoitetaan myös mahdollisuutta vähentää omistusketjun ulkopuolelta otettuja korkoja eli tyypillisesti pankkilainojen korkoja.

Sen lisäksi EU tarjoaa Suomelle toista kiristysmahdollisuutta eli tasevapautuksen hylkäämistä. Jos tasevapautus poistettaisiin, tytäryhtiöt saisivat vähentää emoyhtiöidensä niiltä perimiä nettokorkoja enintään 500 000 euroa, ellei tyttären hyvä liiketulos oikeuta suurempaan vähennykseen.

Suomi voi itse päättää, säilytetäänkö tasevapautus vai ei.

Ensin kannattaa muistaa, mitä korkovähennysrajoituksilla yritetään estää – eli sitä, ettei kansainvälinen konserni tee tytäryhtiöstään tahallaan velkarahalla puksuttavaa yhtiötä, jotta se voisi kiertää yhteisöverot ja saada tuotot konsernille verovapaasti.

Tasevapautuksessa kyse on puolestaan siitä, pitäisikö korkojen keruu suomalaiselta tytäryhtiötä sallia silloin, jos konsernikin on pahasti velkaantunut.

Kyse ei tällöin ole suomalaisen yhtiön verosuunnittelusta, eikä siitä pitäisi rangaista, eräät tasevapautusta kannattavat argumentoivat.

Jos omistajayhtiöön sen sijaan on huijausmielessä pumpattu paljon velkarahaa, verottaja voi puuttua tähän nykyisiin veronkiertosäännöksiin vetoamalla, he muistuttavat.

Lyhyt kertaus: Jos konserni on läpivelkainen, ei ole mitään perustetta rajoittaa korkovähennysoikeutta.

Valtiovarainministeriön lausunnoille lähteneessä lakiluonnoksessa vielä ehdotettiin, että Suomi luopuisi tasevapautuksesta.

Hallituksen perusteluna oli tuolloin se, että pääomasijoittajien rahastorakenteissa omistajaksi voidaan helposti sujauttaa sekaan sopivan velkainen omistajayhtiö niin, että korkokikkailu saadaan näyttämään asialliselta ja tasevapautukseen voidaan vedota.

Lausuntojen jälkeen oltiin kuitenkin viisaampia, valtiovarainministeriöstä kerrotaan. Syitä oli kaksi.

Ensinäkin Korkein hallinto-oikeus (KHO) oli antanut kaksi ratkaisua, joiden mukaan tasevapautusta ei saanut käyttää rahastorakenteissa, joissa omistavilla yhtiöillä ei ollut ”oikeaa” tasetta, vaan kyse oli vain omistuksen ketjutuksesta. Eli kikkailuun pystyttiin puuttumaan.

Toinen, ehkä suurempi syy tasevapauden säilyttämiseksi liittyi siihen, miten suomalaiset konsernit saavat nykyisin lainata rahaa tytäryhtiöilleen.

Tasevapautuksesta luopuminen olisi tarkoittanut, että kaikkia rahoitusjärjestelyihin liittyviä korkoja ei olisi kaikissa tilanteissa saanut vähentää verotuksessa.

Mitä kiistasta siis jää käteen?

Opposition argumentaatioissa on ripaus populismia, vaikka huoli on aito.

Todennäköisesti omistusrakenteita hyväkseen käyttävät nokkelat ja aggressiiviset verosuunnittelijat ovat verottajaa aina askeleen edellä, ja heidän kiinnisaamisensa on yhä vaikeaa.

Tässä pelissä tasevapautusta voidaan käyttää yhtenä työkaluna jatkossakin, vaikka KHO:n ennakkoratkaisut ovat tehneet siitä vähän vaikeampaa.

Mutta tasevapaudesta luopumalla haitattaisiin myös suomalaisten konsernien rahoitusta. Suomalaiskonsernit hakevat velkarahoituksensa yleensä keskitetysti, koska näin lainaa saadaan halvemmalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi velkainen emoyhtiö hakee pankista ensin keskitetysti sata miljoonaa euroa lainaa ja jakaa näitä varoja sitten haluamallaan tavalla tytäryhtiöilleen.

Jos tasevapautusta ei olisi, tytäryhtiö saisi vähentää nettokorkokulunsa näistä lainoista vain 500 000 euroon saakka.Jos korkosumma menisi yli tuon määrän, vähennysoikeus olisi 25 prosenttia tytäryhtiön käyttökatteesta.

Tämä rajoitus voisi vaikeuttaa olennaisestikin suuria suomalaisia vientiyhtiöitä, jotka tekevät tytäryhtiöihinsä suuria investointeja, mutta joissa riskit investoinneista kantaa kokonaan velkojen ottaja eli emoyhtiö.

Investointeja varten otetut velat voivat olla erittäin suuria, mutta järjestelyyn ei silti liity lainkaan korkovähennyskikkailua.

Näiden yhtiöiden toiminnan kannalta on järkevää ja kohtuullista, että yhtiöt saavat vähentää kukin kaikki nettokorkokulunsa.

Tasevapautuksen ylläpitämiseen on siis hyviäkin perusteita

Toinen näkökulma hallituksen ja opposition kiistakysymykseen on se, että EU:n korkorajoitussääntely vaikeuttaa joka tapauksessa verosuunnittelua, kun syyniin joutuvat ulkopuolisten antamat lainatkin.

Tällöin tasevapautus on ikään kuin pientä jouston antamista sääntelyn muutoin kiristyessä.

Niin kauan kuin aggressiivista verosuunnittelua yritetään suitsia muutamalla mekaanisella keinolla, kuten korkorajoitussäännöillä ja tasevapautuspoikkeuksilla, kikkailuun jää aina tilaa.

Parempaa lainsäädäntöä saadaan aikaan vasta, jos EU pääsee sopuun jonkinlaisesta yhteisestä veropohjasta ja siitä, miten oman ja vieraan pääoman suhteeseen yrityksissä tulisi suhtautua.

Siihen asti lainsäätäjät joutuvat kipuilemaan veronkiertämisen estämisen ja suomalaiselle elinkeinotoiminnalle välttämättömän rahoituksen turvaamisen välisessä jännitteessä.

Oikaisu 23.11. 2018 kello 9.45: Holding-yhtiön käyttöä verotuksen minimoinnissa koskevassa kohdassa poistettu tekstistä väärät viittaukset konserniavustuksen käyttöön. Kohdassa ”velkainen emoyhtiö hakee pankista ensin keskitetysti sata miljoonaa euroa lainaa ja jakaa näitä varoja sitten haluamallaan tavalla tytäryhtiöilleen” on muutettu. Aiemmin esimerkkiyhtiönä oli UPM-konserni, mutta se ei velattomana yhtiönä sovellu esimerkiksi. Oikaisu 25.11.2018 kello 13.50: Muutettu virke ”Tasevapaudesta luopuminen olisi tehnyt laittomiksi suuren osan noistakin kansallisesti yleisesti hyväksytyistä käytännöistä, joiden tarkoituksena ei ole veronkierto Suomessa” muotoon ”Tasevapautuksesta luopuminen olisi tarkoittanut, että kaikkia rahoitusjärjestelyihin liittyviä korkoja ei olisi kaikissa tilanteissa saanut vähentää verotuksessa.” Rahoitusjärjestelyt olisivat olleet silti laillisia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Verotus
  • Eduskunta
  • Hallitus
  • Juha-Pekka Raeste
  • Oppositio
  • Politiikka
  • Talous
  • Yritysverotus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläismiehet kehittivät päivässä takuuvarman ratkaisun kauppakeskus Rediin eksyneille

    2. 2

      Mies joutui raiskauksesta vankilaan väärän ilmiannon perusteella – uhri tunnusti seitsemän vuotta myöhemmin, nyt korkein oikeus purki tuomion

    3. 3

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadan tuhannen arvoinen yllätys

    4. 4

      Winnipeg on lähes lopettanut ylivoiman harjoittelemisen Patrik Laineen vuoksi: ”Kun kiekko tulee hänelle, kolme kaveria pakenee maalin edestä”

    5. 5

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    6. 6

      Henri Heinonen huomasi teininä olevansa erilainen kuin kaverinsa – Nyt hän kertoo elämästään, johon seksi ei kuulu

      Tilaajille
    7. 7

      Suomi häviää isot datakeskus­hankkeet naapuri­maille, ja merkittävä syy on hyvin yksin­kertainen

    8. 8

      Nämä prinssi Harrysta ja Meghan Marklesta tehdyt ”elävät vahahahmot” vetävät sanattomaksi – ja saattavat olla upeinta taidetta koskaan

    9. 9

      Pääkaupunkiseudulta löytyy jo 50 taloyhtiöitä, joissa tupakointi on kielletty – muuta näihin osoitteisiin, jos et halua kärsiä naapurin käryttelystä

    10. 10

      Upseeriliitto ja Aliupseeriliitto erikoisessa sanasodassa – ”Toisten osaamisen vähättely ja oman oikeutuksen perustelu sotilasarvolla ei ole enää tätä päivää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    2. 2

      Autoilijalta vaaditaan nyt suuria muutoksia: Työryhmä tekisi autoilusta niin kallista, että kaikki vaihtaisivat menopeliä

    3. 3

      Venäläinen huippu­robotti paljastui ihmiseksi

    4. 4

      Uusi Harry Potter -elokuva raivostuttaa faneja, koska se paljastaa asioita, joiden ei pitänyt olla mahdollisia

    5. 5

      Suomi häviää isot datakeskus­hankkeet naapuri­maille, ja merkittävä syy on hyvin yksin­kertainen

    6. 6

      Angela Merkel katseli punaiselta matolta, kun lapsilukko sulki Theresa Mayn autoonsa – tämä oli paras brexit-vertauskuva ehkä ikinä

    7. 7

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    8. 8

      Miestä epäillään vakavasti sairaan lapsen murhasta Nurmijärvellä

    9. 9

      Pitäisikö ylipainon vuoksi sairastuneen maksaa hoito itse? Tutkija uskoo tietävänsä ainoan keinon, jolla koko kansa saadaan laihtumaan

      Tilaajille
    10. 10

      Perussuomalaisten kansan­edustaja vertasi EU:ta natsi-Saksaan ja suututti muut puolueet edus­kunnassa – ”Nyt ylitettiin sopivuuden ja totuuden rajat”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    2. 2

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    3. 3

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    4. 4

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    5. 5

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    6. 6

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    9. 9

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    10. 10

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    11. Näytä lisää