Talous    |   HS-analyysi

Öljyn hinta laskee nyt voimakkaasti – Näistä isoista mullistuksista se kertoo

Energiatulojen varassa elävä Venäjä muuttuu vaikeammin ennakoitavaksi öljyn hinnan heikentymisen myötä.

Vielä muutama kuukausi sitten öljyn hinnan ennakoitiin nousevan sataan dollariin barrelilta.

Sitten jokin muuttui.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt Brent-viitelaadun hinta huitoo 60 dollarin tasolla ja sen yhdysvaltalainen vastine West Texas Intermediate (WTI) on käynyt jo alle 50 dollarissa.

Lokakuun alkupäivistä öljyn hinta on laskenut jo lähes kolmanneksen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hintaa on painanut alas se, että maailman suurin öljynviejä Saudi-Arabia on pitänyt öljyntuotantonsa ennätystasolla marraskuun aikana.

Perinteisesti isot öljyntuottajamaat pyrkivät tuotantorajoituksillaan sääntelemään tarjontaa ja sitä kautta hintoja.

Finanssimarkkinoiden viime aikojen yleinen heikkous, kysynnän epävarmuus, korkea tuotantotaso ja epäluottamus öljyntuottajien kesken ovat saaneet öljyn hinnan laskemaan, väitetään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta taustalla voi olla paljon suurempikin rakenteellinen murros.

Yli sadan miljardin dollarin Fisher Investments -varainhoitotaloa hallituksen puheenjohtajana johtava Ken Fisher arvioi tiistaina HS:n haastattelussa, että suurin maailmantalouteen pitkällä tähtäimellä vaikuttava muutos nähdään fossiilisten polttoaineiden hintojen laskussa.

Kun ennen ”kaikki” uskoivat siihen, että öljy- ja maakaasuvarantojen ehtyessä niiden hinnat nousevat jatkuvasti, nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen, Fisher selitti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Syynä tähän on osaksi teknologian kehitys, joka saa uusiutuvat energiamuodot halpenemaan. Toinen syy on se, että valtiot tukevat uusiutuvia energiamuotoja voimakkaasti.

Samalla esimerkiksi Yhdysvalloissa maakaasun ja liuskeöljyn keräämisessä otetaan suuria teknisiä harppauksia, mikä niin ikään tekee energiasta halvempaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Fisherin mukaan Saudi-Arabia on jo tajunnut tämän ja pyrkii kaikin keinoin siirtämään varansa muualle.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.


Tuontienergian varassa oleville maille energian halpeneminen on periaatteessa hyvästä, energian viennistä tulonsa saaville maille taas pahasta.

Siksi tämän viikonlopun rikkaiden maiden G20-kokouksessa yksi suuri kysymys oli se, pääsevätkö Saudi-Arabia ja Venäjä jonkinlaiseen sopimukseen tuotantomääristään.

Keskustelut jatkuvat ensi viikolla öljynviejämaiden OPEC-kokouksessa.

Suomessa öljyn ja maakaasun hintojen aleneminen ei ole välttämättä pelkästään iloinen asia, varsinkaan koska itänaapurimme Venäjä on varsin riippuvainen näistä energiatuloistaan.

Viime vuonna Venäjän viennin arvosta 54 prosenttia tuli raakaöljystä, öljytuotteista ja maakaasusta. Samoin noin 45 prosenttia Venäjän federaatiobudjetin tuloista tulee öljy- ja kaasusektorilta, vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofitista kertoo.

Öljyn- ja kaasuntuotannon kehityksellä on Solangon mukaan suuri merkitys myös kemianteollisuuden, liikenteen, tukkukaupan ja rakentamisen kehitykselle.

Venäjän talouden pohjaa ei kuitenkaan kannata pohtia öljyn parin kuukauden hintavaihtelujen perusteella, Solanko sanoo. Hän muistuttaa, että Venäjän vararahastot ja valuuttavaranto ovat niin suuret, että niiden turvin voidaan hoitaa vaikka parin vuoden energian hinnanlaskusta tulevat budjettialijäämät.

”On silti relevantti kysymys, millainen Venäjä olisi maailmassa, jossa 40 dollaria olisi öljyn hinnan pysyvä taso. Silloin puhutaan 10–20 vuoden perspektiivistä”, hän sanoo.

”Siinä keskustelussa se, miten öljyn hinta on nyt heilunut, on täysin epäolennaista.”

Solanko sanoo, että sähköautojen tai tuulivoiman yleistymisessä puhutaan 10 vuoden sihdillä. ”Ja jotta ne vaikuttaisivat globaalisti, muutoksen täytyisi tapahtua muuallakin kuin Euroopassa.”

Kun Venäjällä on sisäpoliittisia hankaluuksia, kansalaisten huomio on usein käännetty ulkoisiin uhkiin vahvistamaan kansallista yhteyttä.

Silloin Venäjä usein kuvataan laajentumishaluisena suurvaltana, joka tarvitsee uusia puskureita vihollisia vastaan. Näin on käynyt esimerkiksi Venäjän ja Ukrainan kriisissä.

Solanko ei halua ottaa Venäjään kantaa turvallisuuspolitiikassa laajemmin, mutta hän muistuttaa, että Venäjän intressissä laajentaa etupiiriään raakaöljyn hinta on vain yksi tekijä.

”Yhden vientituotteen hinnoilla ei kyllä Venäjän ulkopolitiikkaa selitetä”, Solanko naurahtaa.

Sen Solanko on valmis myöntämään, että jos öljyn hinta olisi vuosikausia 35–40 dollarin tasolla, se pakottaisi Venäjää muuttamaan talousjärjestelmäänsä.

”Mutta öljyn hinnan ennustaminen on niin vaikeaa, että siinä voi vain epäonnistua.”

Entä mitä öljyn halpeneminen merkitsee maailmantaloudelle?

Tyypillisesti öljyn halpeneminen merkitsee myös hitaampaa inflaatiota ja hillitsee keskuspankkien tarvetta nostaa korkoja.

Uutistoimisto Bloomberg kertoo Capital Economics -yhtiön arvioineen, että jokainen kymmenen dollarin lasku öljybarrelin hinnoissa tarkoittaa kehittyvillä markkinoilla noin 0,5–0,7 prosentin bruttokansantuotteen nousua niissä maissa, jotka ovat riippuvaisia tuontiöljystä.

Sama hintojen lasku rokottaa selvityksen mukaan monien Lähi-idän öljyntuottajamaiden bruttokansantuotetta viiden prosentin verran, ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa, Venäjällä ja Nigeriassa vuositasolla 1,5–2 prosentin verran.

Öljyn hinnanmuodostus käy ehkä läpi samanlaista rataa, joka nähtiin vuonna 2014. Silloin öljyn barrelihinta oli pitkään yli sadan dollarin tasolla, mutta putosi alhaisimmillaan alle 30 dollariin alkuvuodesta 2016.

Hinta kävi kuitenkin hetkellisesti alle 30 dollarissa pariin otteeseen alkuvuodesta 2016.

Nyt hintaan vaikuttavat huolet maailmantalouden heikkenemisestä, tiedot Yhdysvaltain tuotannon kasvusta ja presidentti Donald Trumpin jatkuvat vaatimukset saudeille siitä, että he eivät saa toimillaan nostaa öljyn hintaa.

Näitä Trumpin vaatimuksia tukee se, että Trump on toistaiseksi vastustanut rankaisutoimia, joita journalisti Jamal Khashoggin murhan jälkeen on saudeille vaadittu.

Öljyn hinta on siis osin samanlaista raakaa valtapolitiikkaa kuin se on aina ollut. Mutta teknologinen murros ja ilmastonmuutos voivat muuttaa peruuttamattomasti tämänkin pelin sääntöjä.

Oikaisu 2.12. klo 15: Artikkelista poistettu lause, että öljyn hinta olisi laskenut viikossa noin 10 prosenttia. Brent-laadun hinta halpeni viikon aikana alle prosentin. Saudi-Arabia on maailman suurin öljynviejä, mutta ei suurin tuottaja. Oikaisu 10.12. klo 14: Alunperin jutussa luki, että öljyn barrelihinta oli korkeimmillaan marraskuussa 2014 liki 90 dollarin tasolla, mutta putosi alle puoleen, 41 dollariin, tammikuussa 2016. Öljy- ja biopolttoaineala ry:n julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2014 öljyn barrelihinta oli kahdeksan kuukautta jopa yli sadan dollarin ja korkeimmillaan kesäkuussa 112,4 dollaria. Vastaavasti alle puoleen pudottiin jo tammikuussa 2015, eli 50,0 dollaria. Oikaisu 12.12. klo 13 Jutussa kirjoitettiin, että öljyn hinta putosi alhaisimmillaan 32,4 dollariin tammikuussa 2016. Hinta kävi kuitenkin hetkellisesti alle 30 dollarissa pariin otteeseen alkuvuodesta 2016.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Öljyn hinta
  • Venäjä
  • Öljy

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poikkeuksellinen poliisi­tiedote: Itä-Uudenmaan poliisi nappasi kauppa­keskus Jumbosta keski-ikäisen tillin­haistelijan

    2. 2

      Aktivisti­sijoittajan huhutaan astuvan Björn Wahlroosin varpaille – Onko Nordeassa edessä titaanien taisto?

    3. 3

      Tanskalainen ja norjalainen nainen löytyivät kuolleena syrjäisestä vuoristosta Marokossa – ruumiissa väkivallan merkkejä

    4. 4

      Helsinki-Vantaalla sekavasti lauantaina käyttäytynyt mies uhkasi rajavartijoiden perheitä ”poloniumin 210-isotoopilla”

    5. 5

      Onko kynttilöiden poltto jopa yhtä haitallista kuin passiivinen tupakointi? Selvitimme

    6. 6

      Yksi tiedostamaton viestimme muuttaa keskustelu­kumppanin vähäpuheiseksi ja kertoo, olemmeko oikeita ihmisiä

    7. 7

      Kodin murtosuojaa myyvien yritysten mainoskikka ärsyttää monia – ”Varkaathan näkevät postilaatikko­rivistä, mihin taloihin kannattaa mennä”

    8. 8

      Moni syö itsensä väsyksiin, ja vireys voi hävitä tunneiksi – näillä ravinto-ohjeilla vältät ilta­päivän uupumuksen

      Tilaajille
    9. 9

      Otava ei ota vastuuta Antti Heikkilän uutuuskirjan vaarallisina pidetyistä virheistä: ”Kirjan tekijä vastaa aina kirjan sisällöstä”

    10. 10

      ”Entä jos Sale twiittailisi kuin Trump?” – sometili laittaa Trumpin sanat Sauli Niinistön suuhun, tehden USA:n presidentin öykkäröinnistä näkyvämpää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      17-vuotiaana Sini Pyy käytännössä katkesi vyötärön kohdalta – nyt hän kehittää yliopisto­ihmisten kanssa sopivaa hiihtokelkkaa paralympialaisia varten

    2. 2

      Jos kävelen autiolla kadulla naisen perässä, en missään nimessä ota juoksu­askelia, vaikka olisi kiire

    3. 3

      Kodin murtosuojaa myyvien yritysten mainoskikka ärsyttää monia – ”Varkaathan näkevät postilaatikko­rivistä, mihin taloihin kannattaa mennä”

    4. 4

      Moni syö itsensä väsyksiin, ja vireys voi hävitä tunneiksi – näillä ravinto-ohjeilla vältät ilta­päivän uupumuksen

      Tilaajille
    5. 5

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    6. 6

      Kauppakeskushanke ajautui vaikeuksiin Vantaalla: ”Joudumme miettimään eri vaihtoehtoja”

    7. 7

      Poikkeuksellinen poliisi­tiedote: Itä-Uudenmaan poliisi nappasi kauppa­keskus Jumbosta keski-ikäisen tillin­haistelijan

    8. 8

      Pankkiiriliike ei korvaa 14 400 euron virheitään eläkeläiselle, mutta Finanssiala ja valvoja uskovat yhä itsesääntelyyn – ”Valitettava yksittäistapaus”

    9. 9

      ”Entä jos Sale twiittailisi kuin Trump?” – sometili laittaa Trumpin sanat Sauli Niinistön suuhun, tehden USA:n presidentin öykkäröinnistä näkyvämpää

    10. 10

      Yksi tiedostamaton viestimme muuttaa keskustelu­kumppanin vähäpuheiseksi ja kertoo, olemmeko oikeita ihmisiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    4. 4

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    5. 5

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    6. 6

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    7. 7

      Tältä näyttävät joulun uudet herkut – kokeile suosikkiasi tämän vuoden joulupöydässä, ja muista myös rakkaat klassikkoreseptit

    8. 8

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    9. 9

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    10. 10

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    11. Näytä lisää