Talous

Velattomana kuoleminen ei ole järkevää, sanoo Ruotsin pankkivalvoja – ruotsalaiset velkaantuvat ja vaurastuvat samaan aikaan

Ruotsi on kuin suurella velkavivulla toimiva sijoitusrahasto. Finansinspektionenin pääjohtajan Erik Thedéenin mukaan kaikki ruotsalaiset eivät kuitenkaan ymmärrä suuren velan ja osakepainotteisen säästämisen riskejä.

Kumpi on järkevämpi? Ruotsin malli, jossa kotitaloudet eivät maksa lainojaan ikinä takaisin, mutta omistavat toisaalta paljon sijoituksia. Vai Suomen malli, jossa asuntolainat maksetaan nopeasti, mutta rahoitusvarallisuutta kertyy paljon vähemmän.

Tätä kysymystä HS pohti Ruotsin Finansinspektionenin (FI) pääjohtajan Erik Thedéenin kanssa. FI vastaa Ruotsissa pankkien valvonnasta ja rahoitusjärjestelmän vakaudesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Parin viime vuoden aikana Thedéen on ajanut Ruotsissa läpi muun muassa asuntolainojen lyhennyspakon, lainakaton ja tänä vuonna vielä velan määrää suhteessa tuloihin rajoittavan säädöksen.

Sitä ennen maan asuntolainakulttuuri oli löystynyt niin, että lainoista maksettiin yleensä vain korot, ei siis lyhennyksiä lainkaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Se johti asuntojen hintojen hyvin nopeaan nousuun ja kotitalouksien rajuun velkaantumiseen. Ruotsalaisilla on lainaa keskimäärin lähes 180 prosenttia suhteessa kotitalouksien vuosituloihin. Suomessa vastaava luku on alle 130.

Suomalaisesta näkökulmasta Ruotsin uudet rajoitukset vaikuttavat yhä lepsuilta. Jos lainaa on vähemmän kuin puolet vakuutena olevan asunnon arvosta, lainaa ei tarvitse edelleenkään lyhentää lainkaan, paitsi jos kotitaloudella on lainaa enemmän kuin 450 prosenttia suhteessa vuosituloihinsa.

Jos lainaa on alle 75 prosenttia suhteessa asunnon arvoon, riittää että lainaa lyhennetään vuosittain 1–2 prosenttia lainan pääomasta, kunnes sitä on jäljellä puolet suhteessa asunnon arvoon.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Ruotsalaisten ajattelu laina-asioista ja riskeistä on perin pohjin erilaista kuin Suomessa.

Miksei käyttöön ole otettu tiukempia otteita?

”Tämä on tasapainottelua. Jos yhtäkkiä tuomme hyvin tiukkoja vaatimuksia, niin se saattaisi aiheuttaa taloudessa juuri sitä epävakautta, jota me yritämme ehkäistä. Asuntolainakannan kasvuvauhti on nyt hidastumassa vähitellen, ja asuntojen hintakehitys on tasaantunut”, Thedéen sanoo.

Taustalla on myös se, että ruotsalaisten ajattelu laina-asioista ja riskeistä on perin pohjin erilaista kuin Suomessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Thedéen sai kiristystoimien jälkeen kuulla vyöryn syytöksiä asuntojen hintojen romahduttamisesta ja markkinoiden häiritsemisestä.

Asuntojen hinnat laskivat Ruotsissa vuosi sitten nopeasti noin kuusi prosenttia mutta ovat nyt jälleen nousussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomalaisesta näkökulmasta Thedéen ei todellakaan ole tiukkapipo. Meillä Finanssivalvonta kantaa jatkuvaa huolta velkaantumisesta ja lyhyistäkin lyhennysvapaista, vaikka asuntolainakanta kasvaa taloutta hitaammin.

Kysytään siis suoraan: jos voisit määrätä, haluaisitko, että ruotsalaiset maksaisivat asuntolainansa 20–25 vuodessa niin kuin suomalaiset, vai onko sellainen ihan yksinkertaisesti typerää?

”Ei se ole typerää, mutta minusta voidaan järkevin argumentein perustella, että paras sääntely ei ole sellaista, joka johtaa siihen, että ihmisillä ei ole kuollessaan lainkaan velkaa. Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää.”

Siis edes finanssivalvoja ei Ruotsissa halua, että ihmiset maksavat lainansa kokonaan takaisin.

Ruotsissa on yksinkertaisesti totuttu toimimaan kuin suurella velkavivulla toimiva sijoitusrahasto.

Ruotsalaiset ottavat velkaa asuntoa vastaan matalalla korolla, ja käyttövarat sijoitetaan lainan lyhennysten sijaan hyvin tuottaviin osakkeisiin.

Suhteessa pankkitilien korkoihin tai asuntoon, joihin suomalaiset varansa keräävät, osakkeet ovat viime vuosikymmeninä tuottaneet huikeasti enemmän tuottoa. Se on tehnyt ruotsalaisista jatkuvasti äveriäämpiä.

”Monet esittävät Ruotsissa juuri tämän perustelun tiukempia lyhennysvaatimuksia vastaan. Minusta se on pätevä argumentti. Kun katsotaan ruotsalaisten nettovarallisuutta, tilanne näyttää äärimmäisen hyvältä. Ruotsalaiset ovat osakekansaa.”

Vakuutusyhtiö Allianzin kokoamien tilastojen mukaan ruotsalaisilla oli nettorahoitusvarallisuutta (tarkoittaa talletuksia ja arvopaperisijoituksia vähennettynä veloilla) vuonna 2017 keskimäärin yli 98 000 euroa henkeä kohden.

Suomalaisten nettorahoitusvarallisuus oli keskimäärin vain 30 000 euroa. Maailman maista Suomi oli sijalla 20 Allianzin mittarilla. Ruotsi oli kolmannella sijalla. Jos varallisuuteen lasketaan mukaan asunnot, suomalaisten suhteellinen asema kohenee, mutta ei läheskään ohita ruotsalaisia.

Thedéenin mukaan ruotsalaisten ajatteluun liittyy silti ongelmiakin. Ruotsalaisten varallisuudesta iso osa on eläkesijoituksia, jotka eivät ole likvidejä eli myytävissä, jos tulee ongelmia.

”Emme myöskään tiedä, miten lainat ja varallisuus ovat jakautuneet. Onko paljon velkaa ottaneilla myös paljon sijoituksia vai onko varallisuus kasaantunut niille, joilla ei ole velkaa? Meillä ei ole siitä kunnon käsitystä.”

Allianzin selvityksestä voi päätellä ainakin sen, että rahoitusvarallisuus on Ruotsissa varsin keskittynyttä. Ruotsalaisten nettorahoitusvarallisuuden mediaani on alle kolmasosa keskiarvosta, noin 30 000 euroa. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä lukua, kun kaikki luvut pannaan jonoon.

 

Pitäisi olla varovainen, kun sanotaan, että nettovarallisuus on sitä tai tätä.

Kansakunnan velkavipu tarkoittaa myös huomattavasti suurempaa riskiä. Ruotsalaisten lainat on sidottu yleensä vaihtuviin markkinakorkoihin, joten korkojen nousu voi aiheuttaa suuria ongelmia.

”Velkaan liittyy sellainen ikävä ominaisuus, että vaikka kaikki muu romahtaisi, velan määrä pysyy vakaana. Sen sijaan varallisuusarvot laskevat. Asuntojen ja osakkeiden hinnat laskevat. Siksi pitäisi olla varovainen, kun sanotaan, että nettovarallisuus on sitä tai tätä. Kriisitilanteessa tilanne voi muuttua täysin”, Thedéen sanoo.

Ylipäätään velkavipu kasvattaa talouden riskejä ja heilahtelua, siksi sääntelyä Thedéeninkin mielestä tarvitaan.

”Osakkeiden ja asuntojen hintojen nousu kasvattaa kulutusta, sitä kautta taloutta, ja työllisyysaste nousee korkealle. Kasvu lyö ehkä helposti vähän yli. Kun tulee laskukausi, se voi olla samalla tavalla jyrkkä.”

Eikä sekään ole selvää, että osakkeiden hinnat ikuisesti nousevat edes vähän pidemmällä aikavälillä.

”Sanon aina, että katsokaa Japania. Siellä kurssit olivat huipussaan vuonna 1989.”

Alla oleva taulukko näyttää varallisuuserot, kun myös kiinteä omaisuus eli esimerkiksi asunto on laskettu mukaan.


Tausta: Varallisuuden vertailemiseen liittyy paljon epävarmuuksia

Eri maiden kansalaisten varallisuuden vertaileminen on vaikeaa monesta syystä. Suuri eroja aiheuttava tekijä on eläkejärjestelmien erilaisuus.

Esimerkiksi Suomessa työeläkerahastoihin kerätyt yhteensä 202 miljardin euron eläkesäästöt eivät näy henkilökohtaisessa rahoitusvarallisuudessa lainkaan. Eläkerahastoissa on varoja melkein 37 000 euroa jokaista suomalaista kohden.

Monissa muissa maissa eläkesäästöt näkyvät ainakin osittain henkilökohtaisessa varallisuudessa.

Kaikki muukaan varallisuus ei välttämättä tilastoidu. Kun varallisuutta ei enää sen paremmin Ruotsissa kuin Suomessakaan veroteta, etenkään todella varakkaiden ihmisten omaisuuden arvosta ei ole selvää käsitystä.

Varallisuusvertailuihin vaikuttavat paljon myös valuuttakurssien heilahtelut ja erot asuntomarkkinoiden tilanteessa. Kuinka todellista ja kestävää on jonkun maan paikallisten asuntomarkkinoiden hintakuplan paisuttama varallisuus?

Kuva keskivertokansalaisten varallisuudesta on kovin erilainen myös sen mukaan, tarkastellaanko keskimääräistä vai mediaanivarallisuutta.

Keskiarvovarallisuudessa koko varallisuuskakku jaetaan tasan kaikkien kesken. Mediaani tarkoittaa keskimmäisen henkilön varallisuutta, kun kaikki kansalaiset pannaan jonoon.

Credit Suisse -pankin vuosittain julkaisemassa varallisuusraportissa on vertailtu molempia. Laskelmissa on huomioitu rahoitusvarallisuuden lisäksi asunnot ja kotitalouksien velat sekä jaettu luku maassa asuvien aikuisten määrällä.

Tänä syksynä julkaistussa vertailussa ruotsalaisten aikuisten nettovarallisuuden keskiarvo oli 249 765 dollaria, kun suomalaisilla oli varoja keskimäärin vain 161 062 dollaria.

Mutta kun poimitaan kansalaisista keskimmäinen varallisuuden mukaan, Maija Meikäläinen onkin rouva Medelsvenssonia varakkaampi. Varallisuuden mediaani on Suomessa Credit Suissen mukaan 45 606 dollaria ja Ruotsissa 39 709 dollaria.

Luvut kertovat siitä, että varallisuus on Ruotsissa paljon keskittyneempää kuin Suomessa. Ruotsissa on paljon todella rikkaita ihmisiä, mutta ihan keskivertoruotsalainen ei välttämättä ole suomalaista vauraampi, ainakaan tämän vertailun mukaan.

Kuka?

Erik Thedéen


 Syntynyt vuonna 1963.

 Valmistunut Tukholman kauppakorkeakoulusta.

 Finansinspektionenin pääjohtaja vuodesta 2015.

 Kunta-alan eläkkeitä hoitavan KPA-eläkeyhtiön toimitusjohtaja vuosina 2013–2015.

 Valtiosihteeri valtiovarainministeriössä vuosina 2010–2014 eli Fredrik Reinfeldtin hallituksen kaudella.

 Tukholman pörssin toimitusjohtaja vuosina 2007–2010.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

    2. 2

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    3. 3

      Siveys on muotia, ja se näyttää pirun hyvältä

    4. 4

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    5. 5

      Toimittaja Lea Pakkanen matkusti läpi Venäjän ja huomasi olevansa ruumiiden keskellä – Pienessä siperialais­kylässä valkeni Pakkasen suvun salaperäinen painajainen

      Tilaajille
    6. 6

      Entä jos lentämisen sijasta matkustaisi Málagaan, Berliiniin tai New Yorkiin maitse ja meritse? Laskimme päästöt, hinnat ja matka-ajat

    7. 7

      ”Kova ääni ja tömähdys” lopettivat intercity­junan matkan Lahteen – VR ja viran­omaiset tutkivat junaa ja rataa

    8. 8

      Suosittu keikka­paikka Nosturi puretaan, ja luvatusta korvaajasta ei ole tietoakaan – ”Helsingin parhaille paikoille on tulossa hiljaisia mausoleumeja”

    9. 9

      Rovaniemellä hälytys suuresta ilma­liikenne­onnettomuuden vaarasta – ”Kone on tullut turvallisesti alas”

    10. 10

      Lähes kaikki kuntohiihtäjät sortuvat kahteen perusvirheeseen, jotka korjaamalla eteneminen helpottuisi hetkessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    2. 2

      Lähes kaikki kuntohiihtäjät sortuvat kahteen perusvirheeseen, jotka korjaamalla eteneminen helpottuisi hetkessä

    3. 3

      Entä jos lentämisen sijasta matkustaisi Málagaan, Berliiniin tai New Yorkiin maitse ja meritse? Laskimme päästöt, hinnat ja matka-ajat

    4. 4

      Saara Aallon ”Spice Girl -jäsenyys” näyttäisi perustuvan ainakin osittain Mel C:n maalis­kuiseen kohteliaisuuteen – Britti­lehti ei siteeraa kohtaa, jossa ”Sporty Spice” kertoo vain vitsailevansa

    5. 5

      Viihteen veteraani Danny teki virhearvion ja esitti jäähyväiskonsertissaan Vain elämää -hittejä – mutta vanhat iskelmäklassikot kuulostivat paremmilta kuin koskaan

    6. 6

      Toimittaja Lea Pakkanen matkusti läpi Venäjän ja huomasi olevansa ruumiiden keskellä – Pienessä siperialais­kylässä valkeni Pakkasen suvun salaperäinen painajainen

      Tilaajille
    7. 7

      Mahdollisesti maailman suurin valkohai tallentui videolle Havaijilla – Sukeltajat pääsivät niin lähelle kuusimetristä jättiläistä, että pystyivät koskettamaan sitä

    8. 8

      Poliisi: Taksikuski tunkeutui asunnolle Turussa, asiakas joutui seksuaalirikoksen uhriksi

    9. 9

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    10. 10

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    2. 2

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    3. 3

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    4. 4

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    5. 5

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    6. 6

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    8. 8

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    9. 9

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    10. 10

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää