Suomi maksaa lähes kolme miljoonaa pääosasta maailman suurimmilla ruokamessuilla Berliinissä – Saksalaisille tarjoillaan ”villiä luontoa”

Berliini

Kun tarjoilija laskee lautasen eteen, berliiniläissuomalaisen ravintola Palstan pöydissä kaivetaan esiin kännykät.

Ravintolassa on tunnelmallisen hämärää – mikä aiheuttaa nyt ongelmia. Robert’s-nimistä miesten lifestyle-verkkolehteä pyörittävä Robert Doerkhttps://www.hs.fi/haku/?query=robert+doerk napsauttaa kännykästään taskulampun päälle ja sojottaa sillä valoa pöytänaapurinsa lautaselle, jotta tämä saa pöytään kannetusta annoksesta valokuvan.

Saksalaisten sosiaalisen me­dian vaikuttajien Instagram­tileille ja blogeihin päätyy pian kymmeniä kuvia arktista eksotiikkaa huokuvista annoksista. Heille tarjoillaan suomalaisen villiruokakokin Ossi Palonevanhttps://www.hs.fi/haku/?query=ossi+palonevan luomuksia, joissa on esimerkiksi hapatettua naurista ja Palonevan joulukuusensa neulasista tekemää pulveria.

Viivi Haussila-Sepon ravintola Palsta oli maanantai-illan ajan osa yhtä Suomen tämän vuoden suurimmista elintarvikevientihankkeista. Food for Finland -vienninedistämisohjelma tarjoili saksalaisille matka- ja ruokablogien pitäjille ja toimittajille esimakua siitä, että Suomi on tämän vuoden partnerimaa maailman suurimmilla ruokamessuille, Berliinin Grüne Wochella.

Grüne Wochella Suomi hakee profiilia arktisen, puhtaan, antibiootittoman ja kekseliään luomusuperfoodin maana. Mukana on noin 80 suomalaisyritystä, ja kokonaisvastuun hankkeesta kantaa Maataloustuottajien keskusliitto MTK.

MTK osti Suomelle paikan messujen tämän vuoden teemamaaksi. Teemamaan titteli ja sen tuoma erityishuomio mainonta- ja tekniikkapalveluineen maksaa 360 000 euroa – mutta se on vain osa MTK:n Grüne Woche -messujen miljoonapanostusta. Kun mukaan lasketaan myös se, mitä messuille mukaan lähteneet yritykset reissustaan maksavat, kokonaisbudjetti on lähes kolme miljoonaa euroa, sanoo MTK:n viestintäjohtaja Klaus Hartikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=klaus+hartikainen Berliinin messuhallissa vielä rakenteilla olevassa Suomen-osastossa.

Osa rahoituksesta, 400 000 euroa, tulee valtiolta tukena. ”MTK:n osuus siitä, mitä tähän käytetään rahaa, on kaksi kolmannesta”, Hartikainen sanoo.

Berliinin messu­keskuksessa Suomen osasto on viimeistelyä vaille valmis. Sisustus on puuta, seinillä on suomalais­maisemaa ja Lapin kesän lumoa. Keskiviikkona hallin valtaavat 80 suomalaisyritystä. Torstaina messut aukeavat ammattilaisille ja perjantaina suurelle yleisölle.

Näyttävällä osallistumisella Grüne Wocheen Suomi tavoittelee pääsyä eurooppalaisten lautasille muun muassa monilla viljaan liittyvillä ruokainnovaatioilla kuten kaurajuomilla, valmiilla saaristolaisleipäjauhosekoituksella, suomusjärveläisellä luomuspeltillä ja pienipanimo-oluilla.

Kävijöitä Grüne Wochella on vuosittain yli 400 000. Näytteilleasettajia on noin 1 700 ympäri maailmaa. Ruoka-alan ammattilaisia käy 90 000 ja toimittajiakin yli 4 000.

Osana Saksan-vientiponnistelua suomalaisia tuotteita on neuvoteltu myös saksalaiskauppojen hyllyille. Berliinin klassikkotavaratalon KaDeWen ja Hampurin Alsterhausin ruoka­osastoilla on nyt Suomi-teema, samoin pohjoissaksalaisessa Citti-kauppaketjussa.

Saksan on Suomen viidenneksi suurin elintarvikkeiden ja juomien vientimaa, ja viennin arvo on vuosittain noin 75 miljoonaa euroa. Saksalaiset esimerkiksi syövät valtavasti suomalaista kauraa – tosin tietämättä, että se on Suomesta.

Suomen pääyhteistyökumppanuus maailman suurimmilla ruokamessuilla on iso asia, sanoo maatalousministeri Jari Leppähttps://www.hs.fi/haku/?query=jari+leppa, jonka loppuviikko kuluu Berliinissä Grüne Wochen tapahtumissa, tapaamisissa ja Saksan lauantaina järjestämässä maailman maatalousministerien huippukokouksessa.

Suomen ruokavienti kuluttajamarkkinoille on vasta alussa, Leppä sanoo.

”Olemme tottuneet viemään investointitavaroita, mutta nyt on hyvä keskittyä myös kuluttajiin – unohtamatta matkailua, joka on myös vahvasti mukana.”

Venäjän ruokaviennin romahtaminen Krimin miehitystä seuranneiden EU-pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden seurauksena on nyt saatu kurottua kiinni sille tasolle, jota ruokavienti oli ennen pakotteita, Leppä sanoo. Esimerkiksi sianlihan vienti Kiinaan on lähtenyt vauhtiin.

Vientihankkeiden todellisten tulosten mittaaminen vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä, Leppä sanoo.

”Mutta Suomen on oltava mukana maailman ostovoimaisilla markkinoilla. On tärkeää rohkaista pieniä ja keskisuuria yrityksiä premium-luokan tuotteineen maailmalle.”

Suomen teemana messuilla on lause Aus der Wildniss eli villistä luonnosta. Suomalaisruokaa brändätään arktisuudella ja puhtaudella – ja bloggareille myös urbaanien hipsterien keräilykulttuurilla.

Palstassa bloggareiden iltaa isännöi Ravintolapäivä-konseptin kehittänyt ruokatoimittaja Timo Santalahttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+santala. Santala kertoilee annosten kyytipoikana suomalaisesta foodie-kulttuurista, jossa Facebook täyttyy syksyisin sienestyskuvista. Paloneva kehuu savustettujen pihlajansilmujen maistuvan ihan savukalalta.

Pohjoismaissa matkailuautoileville oppaita kirjoittava matkabloggaaja Dirk Heckmannhttps://www.hs.fi/haku/?query=dirk+heckmann kiittelee iltaa.

”Olen syönyt Suomessa ihan hyvin, Helsingissä Kauppahallissa ja Levillä poroa, mutta en ollut tajunnut, miten kekseliästä Helsingin ravintolakulttuuri on juuri nyt.”