Esperi Care, jonka joistain hoivakodeista on paljastunut ongelmia, on alan toiseksi suurin toimija 231 miljoonan euron liikevaihdolla.
Ylivoimaisesti suurimmalla Attendolla Suomen toiminnan liikevaihto oli viime vuonna syyskuun loppuun mennessä 460 miljoonaa euroa. Yhdistyneen Arjessa-Coronarian liikevaihto on noin 120 miljoonaa euroa.
Kaikista yrityksistä vanhusten hoivatoiminnan koosta tai kannattavuudesta ei ole saatavissa tarkkoja lukuja. Esimerkiksi Mehiläisen vuoden 2017 yli 750 miljoonan euron liikevaihdosta vanhusten hoiva toi vain runsaat 100 miljoonaa euroa. Tarkkoja lukuja yritys ei kerro.
Keskittymisestä huolimatta alalla on yhä hyvin suuri joukko toimijoita. Tilastokeskuksen marraskuussa julkaiseman analyysin mukaan kunnat ostivat yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä vanhusten ja erityisryhmien palveluasumista noin 1,6 miljardilla eurolla.
Neljän suuren osuus tästä on siis noin puolet. Tilastokeskus löysi rekistereistä lähes 1 400 hoiva-alalla toimivaa yritystä tai järjestöä.
Kunnat ovat ulkoistaneet hoivapalveluja kiihtyvällä vauhdilla koko 2010-luvun. Kuntien oman tuotannon osuus oli vuonna 2017 enää 34 prosenttia, muilta julkisilta tuottajilta ostettiin 25 prosenttia ja yksityisiltä 41 prosenttia.
Yhteensä vanhusten palveluasumiseen ja hoivapalveluihin käytettiin noin 2,6 miljardia euroa kuntien rahaa.
Vanhusten ja erityisryhmien palveluasunnoissa asuu noin 70 000 suomalaista. Suurin osa asiakkaista on vanhuksia, mutta paljon on myös mielenterveyskuntoutujia ja kehitysvammaisia.
Palveluasujista noin 50 000 on ympärivuorokautisen hoivan piirissä. Ennen se tarkoitti paikkaa vanhainkodissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Nykyisin valtaosa asuu hoivakodeissa, joissa tarjotaan niin sanottua tehostettua palveluasumista.

Alan suuret toimijat ovat syntyneet useimmiten pääomasijoittajien vedolla. Erityisen voimakkaasti kasvaneet Esperi ja Anttendo ovat ostaneet kymmeniä pieniä tai keskisuuria yrityksiä.
Omistajina mukana on ollut kotimaisia pääomasijoittajia, kuten Capman, mutta viime vuosina hoiva-ala on ollut niin houkutteleva, että suomalaisiin hoivayhtiöihin on tullut omistajiksi myös kansainvälisiä tahoja.
Ruotsalaisen omistuksen osuus on suuri. Coronaria Hoivan ostanut Humana on ruotsalainen pörssiyhtiö.
Attendo on niin ikään ruotsalainen yhtiö, josta sijoitusyhtiö Nordstjernan omistaa 16 prosenttia. Toiseksi suurin omistaja on kuitenkin yhtiön hoivapalvelujen johtaja Pertti Karjalainen https://www.hs.fi/haku/?query=pertti+karjalainenyli 14 prosentilla osakkeista.
Eläkevakuutusyhtiö Elo on mukana kolmen prosentin omistuksella.
Työeläkeyhtiöillä on muutenkin merkittävää hoivaomistusta. Mehiläinen myytiin viime vuonna pääomasijoittajalta toiselle, ja pääomistajaksi nousivat pääomasijoittaja CVC:n hallinnoimat rahastot.
Viidenneksen yhtiöstä omistaa kuitenkin Lähi-Tapiola-ryhmä. Eläkeyhtiöt Varma, Ilmarinen ja valtion eläkerahasto ovat mukana pienemmillä osuuksilla.
Esperistä 75 prosenttia omistavat brittiläisen pääomasijoittajan ICG:n rahastot. Ilmarinen omistaa yhtiöstä runsaat neljä prosenttia, toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni https://www.hs.fi/haku/?query=marja+aarnio-isohanni10,5 prosenttia ja muu henkilöstö noin kymmenen prosenttia.
Niinä vuosina, kun Esperi on vaihtanut omistajaa, myös Aarnio-Isohannilla on ollut suuria pääomatulojahttps://www.hs.fi/talous/art-2000005980148.html. Vuonna 2006 hän sai verotettavia pääomatuloja 840 000 euroa, vuonna 2010 2,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 5,2 miljoonaa euroa.
Yhteensä hän on ansainnut vuodesta 2005 lähtien verotettavaa tuloa noin 12 miljoonaa euroa. Summassa on Aarnio-Isohannin mukaan Esperistä tulleen tulon lisäksi palkkioita hallitustyöstä ja eri yhtiöiden osakkeiden myynnistä.

Mutta onko hoivabisnes niin kannattavaa kuin kovan hinnan hoivayhtiöistä maksaneet sijoittajat ovat uskoneet? Vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa jatkuvasti, ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien määrä ei ole kasvanut viime vuosina lainkaan.
Iso osa vanhuksista on myös entistä pidempään hyvässä kunnossa ja selviää ilman kalliita palveluja. Lisäksi vanhukset pyritään hoitamaan kotona mahdollisimman pitkään.
Esperin Aarnio-Isohanni kertoi HS:lle perjantaina, että hänen tullessaan alalle hoivakodissa asuttiin keskimäärin 5–7 vuotta. Nyt siellä asutaan ennen kuolemaa keskimäärin alle kaksi vuotta. Hoidettavat ovat siis entistä huonokuntoisempia.
Mehiläisen toimitusjohtajan Janne-Olli Järvenpään https://www.hs.fi/haku/?query=janne-olli+jarvenpaanmielestä kuntien ympärivuorokautisesta hoivasta yrityksille keskimäärin maksama 120 euron vuorokausikorvaus hoivasta ja ruoasta on yksinkertaisesti liian pieni.
”Kuntien oma kustannus on 150 euroa vuorokaudessa, ja Ruotsissa maksetaan yli 200 euroa”, Järvenpää sanoo.
Hoivayritysten liikevoittoprosentit eivät päätä huimaa. Esimerkiksi Esperi teki liikevoittoa vain noin 3,7 prosenttia suhteessa liikevoittoon. Mehiläiseltä tai Attendolta Suomen hoivapuolen prosenttia ei kerrota, mutta koko Attendon liikevoittoprosentti on 3,7.
Pääomasijoittajat odottavat kalliille sijoituksilleen tuottoa, mikä luo painetta toiminnan tehostamiseen.
Tehostaminen ei kuitenkaan ole helppoa laadun kärsimättä. Vanhusten ja erityisesti muistisairaiden hoiva on väistämättä hyvin työvoimavaltaista, vaikka teknologiaa kuinka käytettäisiin hyväksi.
Ulkomainen omistus herättää kysymyksiä
Kun yrityksen omistajana on ulkomainen taho ja erityisesti pääomasijoittaja, herää aina kysymys verojen välttelystä. Pääomasijoittajat ovat pahamaineisia siitä, että tulosta pyritään siirtämään rahoitusjärjestelyillä tai tasekikkailulla pois toimintamaista.Pääomasijoittajien hallinnoimat rahastot on yleensä rekisteröity maihin, joissa tuloksesta, osingoista tai korkotuloista ei tarvitse maksaa lainkaan tai ainakaan paljon veroa.
Takavuosina Mehiläisen verojärjestelyjä perattiin julkisuudessakin, mutta ne on sittemmin purettu, ja yritys on nykyisin hyvä veronmaksaja. Myös Arjessa-yhtiön toimitusjohtaja Pasi Kohtala https://www.hs.fi/haku/?query=pasi+kohtalavakuuttaa, että verot maksetaan kussakin toimintamaassa suhteessa liiketoiminnan kokoon.
Esperin tilinpäätöksestä voi nähdä, että yrityksellä on juuri sellaisia epäilyttäviltä vaikuttavia rahoitusjärjestelyjä, jotka viittaavat aggressiiviseen verosuunnitteluun.
Yhtiön yli 200 miljoonan euron luotoista 70 miljoonaa euroa on otettu yhtiön lähipiiriltä. Näiden lainojen korko on 12–15 prosenttia eli hyvin korkea normaaliin pankkilainaan verrattuna.
Tilinpäätöksestä kuitenkin selviää, ettei näitä korkoja ole vähennetty yhtiön tuloksesta edes siinä määrin kuin se olisi sallittua. Yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus vähentää osa nyt ja osa myöhemmin. Miksi niin ei ole tehty?
Talousjohtaja Antti Eestilän https://www.hs.fi/haku/?query=antti+eestilanmukaan yhtiössä on yksinkertaisesti päätetty, että näitä korkoja ei vähennetä.
Yrityskuvan kannalta päätös on järkevä. Kunnat eivät halua ulkoistaa palvelujaan yrityksille, jotka välttelevät Suomen verotusta.
Esperi maksoi vuonna 2017 tuloveroa 0,9 miljoonaa euroa, mikä oli liikevoittoon suhteutettuna 11 prosenttia.
Oikaisu klo 10.15: 70 miljoonaa on lähipiiriltä otettua lainaa, eikä summa käsitä osakaslainoja niin kuin artikkelissa aiemmin luki. Lisäksi muutettu sana veronkierto muotoon aggressiivinen verosuunnittelu.
- Vanhustenhoito Seuraa
- Talous Seuraa
- Yritykset Seuraa
- Anni Lassila Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24