Lähes 20 vuoden jakso suomalaista taloushistoriaa on päättymässä – Onnistuuko Sammon uusi ruotsalainen konsernijohtaja täyttämään Wahlroosin ja Stadighin suuret saappaat?

Tämä voi kuulostaa mahtipontiselta, mutta totta se on. Yksi merkittävä jakso suomalaista taloushistoriaa on tulossa päätökseen. Sampo ja Nordea tiedottivat torstaina, että konsernijohtaja Kari Stadigh https://www.hs.fi/haku/?query=kari+stadighjää eläkkeelle Sammosta tämän vuoden lopussa ja Björn Wahlroos https://www.hs.fi/haku/?query=bjorn+wahlroosjää pois Nordean hallituksesta, jossa hän on johtanut puhetta.

Molempiin suuriin saappaisiin astuu Sammon kokonaan omistaman If-vakuutusyhtiön toimitusjohtaja, ruotsalainen Torbjörn Magnussonhttps://www.hs.fi/haku/?query=torbjorn+magnusson, 55. Valinta oli odotettu. HS arvioi viimehttps://www.hs.fi/talous/art-2000005632535.html huhtikuussa hänen nousevan hyvin todennäköisesti Stadighin paikalle.

Lue lisää: Björn Wahlroosin valtakausi lähenee loppuaan – Sammon pääjohtajaksi Torbjörn Magnusson, Wahlroos jää pois Nordean hallituksestahttps://www.hs.fi/talous/art-2000005992553.html

Oli Wahlroosista henkilönä mitä mieltä tahansa, siitä ei pääse mihinkään, että hän on muovannut 19 viime vuoden aikana Suomen ja myös pohjoismaiden finanssimaailmaa merkittävällä tavalla.

Toistaiseksi viimeinen suuri operaatio on Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean pääkonttorin muuttaminen Suomeen viime lokakuun alussa.

Samalla Sampo on tuottanut suurimmalle omistajalleen Suomen valtiolle ja muille osakkeenomistajille ison tukun rahaa.

Wahlroosin mukaan Sampoon 19 vuotta sitten sijoitettu euro on tuottanut keskimäärin 14 prosenttia vuodessa ja kymmenen viime vuoden aikana peräti 19 prosenttia vuodessa.

Nykymuotoinen Sampo on poikkeuksellisen vahvasti kahden ihmisen, Wahlroosin ja Stadighin luomus.

Ensin fuusioitiin vakuutusyhtiö Sampo ja valtion Postipankista muodostettu Leonia-pankki 20 vuotta sitten.

Wahlroos pyydettiin uuden finanssiyhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2000, ja samalla hänen oma investointipankkinsa Mandatum liitettiin yhtiöön.

Wahlroos sai maksuksi Sampo-Leonian osakkeita, mikä on tehnyt hänestä sittemmin upporikkaan.

Wahlroos toimi konsernijohtajana ensimmäiset yhdeksän vuotta ja Stadigh hänen varamiehenään. Sitten Stadighista tuli konsernijohtaja ja Wahlroos siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.

Wahlroos ja Stadigh alkoivat etsiä hyviä diilejä. Wahlroos muisteli torstain tiedotustilaisuudessa, että ensin he aikoivat tehdä Sammosta henkivakuutusjätin ja ostivat ruotsalaisen Skandian osakkeita.

”Siihen aikaan kaikki inhosivat vahinkovakuutusta, mutta Kari taisi sanoa, että katsotaan nyt kuitenkin sitäkin.”

Sammon vahinkovakuutustoiminta fuusioitiin Ifiin, mutta suunnitteilla oli jo omistuksesta luopuminen, kun Wahlroos käänsi kelkkansa vuonna 2004. Luopumisen sijaan Sampo päättikin ostaa koko Ifin itselleen. Se näytti yhtiöltä, jossa voisi saada paljon aikaan.

Torbjörn Magnusson oli jo Ifissä töissä. Hänelle annettiin tehtäväksi trimmata yhtiö kuntoon. Hän onnistui siinä yli odotusten.

Nordeasta parin prosentin osuuden viime vuonna ostanut ruotsalainen aktivistisijoittaja Christer Gardell https://www.hs.fi/haku/?query=christer+gardellylisti Ifiä ja Magnussonia HS:lle joulukuussa.

”Se on täydellisesti johdettu yhtiö ja todennäköisesti yksi maailman parhaista vakuutusyhtiöistä. Siellä ei ole enää mitään jäljellä tehtäväksi”, hän sanoi.



Toinen Stadighin ja Wahlroosin huippudiili oli Sampo-pankin myyminen Danske Bankille ennen finanssikriisiä 4,1 miljardin euron hinnalla. Rahoilla Sampo saattoi ostaa Nordeasta viidenneksen osuuden, jolla se sai käytännössä määräysvallan pankissa.

Sekin on ollut tuottava diili, vaikka viime aikoina Nordeaa on moukaroitu joka suunnalta ja erityisesti sen tuloksentekokykyä on kritisoitu ankarasti.

Kaikki on suhteellista. Pankki teki viime vuonnakin liikevoittoa neljä miljardia euroa.

Sammon vallanvaihdos on herättänyt poikkeuksellisen paljon kiinnostusta ja huolta jo etukäteen. J. P. Morganin kokenut analyytikko Michael Huttner https://www.hs.fi/haku/?query=michael+huttnerkysyi Wahlroosilta eräässä sijoittajatilaisuudessa vuonna 2017, miten tulevaan vallanvaihdokseen voisi suhtautua rauhallisesti.

Huttnerin mukaan Sammon omistaja-arvon kasvu on perustunut pitkälti juuri ylimmän johdon jatkuvuuteen.

Wahlroos vastasi tuolloin, että siirtymästä on olemassa suunnitelma.

Torstaina hän sanoi, että tuosta suunnitelmasta on toteutettu kaksi ensimmäistä vaihetta. Ensin Stadigh jäi vuosi sitten pois Nordean hallituksesta, ja nyt Magnusson nimitettiin merkittäviin tehtäviin.

Kolmas vaihe on se, kun Wahlroos jättää myös Sammon hallituksen. Toistaiseksi hän jatkaa sen puheenjohtajana.

”En ole mitenkään lähtökuopissa”, hän sanoi torstaina ja arvioi, että kyse on joistakin vuosista.

Oletettavasti nyt 66-vuotias Wahlroos kuitenkin väistyy viimeistään 70-vuotiaana. Ja jos sopiva seuraaja löytyy, asiat voivat muuttua nopeamminkin.

Miten Magnusson pystyy suuret saappaansa täyttämään? Torstain tiedotustilaisuudessa hän esiintyi pidättyväisesti ja selvästi ennalta sovittujen nuottien mukaan.

Wahlroos ja Stadigh vastailivat enimmäkseen kysymyksiin, Wahlroos tyylilleen ominaisesti vuoroin ruotsiksi ja englanniksi eikä varmasti minkään nuottien mukaan.

Magnusson tunnetaan erinomaisena operatiivisena johtajana Ifissä. Hän pani hallituksen puheenjohtajan paikalta myös nopeasti kuntoon tanskalaisen Topdanmarkin, josta Sampo omistaa vajaan puolet.

Mutta onko hänessä diilintekijää edeltäjiensä tavoin? Magnussonin mukaan kuva etenkin Stadighista diilien tekijänä ei tosin ole täysin oikea tai ainakaan täydellinen.

”Työ Stadighin kanssa on opettanut, että pitää aina katsoa sekä liiketoimintaa että avautuvia mahdollisuuksia. Jos liiketoiminnoissa on asioita, joita pitää tehdä, pitää olla hyvin vahva niiden toimeenpanossa, mutta pitää olla myös avoin uusille mahdollisuuksille. Ja pitää varmistaa, että on aina hyvin informoitu”, Magnusson sanoo.

Magnussonilla on loppuvuosi aikaa keskittyä vain tulevaan hallituksen puheenjohtajan tehtäväänsä Nordeassa ja Ifissä.

Nordea on kolme viime vuotta käyttänyt paljon rahaa ja energiaa sisäisiin hankkeisiin, kuten rahanpesun valvonnan ja muun sääntöjen mukaisuuden varmistamiseen sekä suureen it-hankkeeseen.

Magnusson aikoo nyt keskittyä siihen, että pankki panostaa jatkossa kaiken mahdollisen asiakassuhteisiin.

”Minulla on nyt loistava mahdollisuus tehdä työtä yhdessä pankin johdon ja henkilöstön kanssa. He haluavat näyttää maailmalle, että yhtiö ei ole vain sääntöjen noudattamista ja it:tä, vaan se on fantastisen pankkipalvelun yhtiö. Haluan tehdä saman, minkä olen tehnyt Ifissä ja Topdanmarkissa: saada ihmiset tekemään työtä yhteisen päämäärän eteen”, Magnusson sanoo.



Topdanmarkissa muutokset vaativat johdon vaihtamisen. Myös Nordean johdolla, erityisesti konsernijohtaja Casper von Koskullillahttps://www.hs.fi/haku/?query=casper+von+koskullilla, on kova paine osoittaa, että hän on oikea henkilö kääntämään tuloksen ja kannattavuuden.

Wahlroos vakuuttaa uskoaan 3,5 vuotta sitten pankin johtoon tulleeseen von Koskulliin.

”Tämä iso sääntelyyn ja sääntöjen noudattamiseen liittyvä mylly on dominoinut viime vuodet kaikkea. Se on tarkoittanut, että Casper ei ole voinut tehdä sitä, missä hän on paras. Hän on aina ollut nimenomaan myynti- ja asiakassuhdehenkilö”, Wahlroos sanoo.

Mielenkiintoista on myös nähdä, mitä tapahtuu Sammon johdossa. Yhtiö on täysin poikkeuksellinen siinä, että Magnussonin lisäksi monet muutkin johtajat ovat toimineet samoissa tehtävissä parikymmentä vuotta, enemmänkin.

Esimerkiksi alle viisikymppinen Petri Niemisvirta https://www.hs.fi/haku/?query=petri+niemisvirtaon johtanut Mandatum Lifea jo 18 vuotta. Sijoitusjohtaja Patrick Lapveteläinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=patrick+lapvetelainen on kulkenut Wahlroosin matkassa Mandatumin alusta asti.