Afrikan Tähti -pelin perijätkin saivat postia epäuskoa kylväneestä EU-virastosta – suomalaiset yritykset joutuvat puolustamaan teollis­oikeuksiaan jatkuvasti

Afrikan Tähti -pelin perijöiden postiluukkuihin kolahti muutama vuosi sitten postia Espanjan Alicantesta. Siellä sijaitsee Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, lyhenteeltään EUIPO.

Neljä tytärtä sai kirjeen, koska he olivat perineet edesmenneeltä isältään Kari Mannerlalta https://www.hs.fi/haku/?query=kari+mannerlaltaoikeudet suomalaissukupolvia yhdistävään klassikkopeliin. Mannerla oli keksinyt lautapelin vuonna 1951, minkä jälkeen muuttumatonta pelipakkausta oli myyty maailmalla miljoonia kappaleita.

Kirjeessä EU-virastolla oli huonoja uutisia Afrikan Tähti -pelin tavaramerkistä. Tilanne oli kutkuttava, sillä kohta 70-vuotias lautapeli tuottaa jokaiselle Mannerlan sisaruksista yhä tuhansia euroja vuodessa.

Afrikan Tähti -perhe ei ole Suomessa ainut, jossa eurooppalainen virasto EUIPO on herättänyt ihmetystä. Viraston entinen tutkija Irene Hallikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=irene+hallikainen sanoo, että viraston lähettämät kirjeet herättävät hämmennystä suomalaisten pienyrittäjien ja keskisuurten yritysten keskuudessa.

Suomalaisyritykset ovat kummissaan siitä, että heidän vuosikausia käyttämänsä tavaramerkki on yhtäkkiä kumoamisen kohteena jossakin EU-virastossa Alicantessa.

”Riitatilanteissa ajatellaan usein, että hyökkäys on paras puolustus. Suomen ulkopuolella toimiva yritys saattaa lähettää EUIPO:hon vaatimuksen yrityksen tavaramerkin peruuttamisesta, mihin aika moni suomalaisyritys on huonosti valmistautunut”, selittää Hallikainen suomalaisyritysten tuntemuksia.

Tavaramerkin kumoamista yrittävät yritykset koittavat usein saada kaapattua sen omaan käyttöönsä.

Ongelmat ovat olleet monenlaisia. Euroopan unionin viraston tietokanta kertoohttps://euipo.europa.eu/eSearchCLW/#advanced, että suomalaisyritykset joutuvat puolustamaan teollisoikeuksiaan jatkuvasti. Yleensä ongelmia ilmenee silloinkin, kun suomalaisyritys haluaa rekisteröidä jonkun tavaramerkin itselleen koko EU:n alueella.

Kesko on saanut todistaa oikeuttaan rautakauppansa Cello-tuotemerkkiin ja S-ryhmä Rainbow-brändiin. Yliopiston apteekki taas on saanut väitellä oikeudestaan Ego-terveystuotteisiin.

Makeisliiketoiminnassa Karl Fazerilla on ollut kiistaa Haribon kanssa Tutti Frutti -karkkimerkistä. Panda-makeisten valmistaja on väitellyt virastossa monta kertaa Panda-merkistä erilaisten valmistajien kanssa.

Jopa Postin jakama ilmaisjulkaisu Postinen joutui väittelemään nimestään Post-tuotemerkkiä vastaan ja Elisa kamppailemaan Lisa-merkkiä vastaan.

Paperitöihin ovat joutuneet myös pienemmät yrittäjät. Helsingin Sanomien toimitukseen yhteyttä ottanut kahvilaketjun omistaja kertoi, että joutuu parhaillaan todistamaan EU-virastolle ketjunsa olemassaoloa kuluneen viiden vuoden ajalta.

Kilpailija oli vaatinut kohta 30 vuotta toimineen ketjun nimen mitätöintiä. Yrittäjä kertoo hankkineensa 40 000 eurolla todistusaineistoa siitä, että hänen kahvilaketjunsa on olemassa.

Rahat kuluvat asianajajien ja tavaramerkkiasiantuntijoiden palkkioihin.

”EU-virasto toimii käänteisesti niin, että me joudumme todistamaan olemassaolomme. Oikeudenmukaisempaa olisi, että mitätöintiä ajava todistaisi, että emme ole käyttäneet merkkiä”, sanoo yrittäjä, joka haluaa puhua nimettömänä kesken olevan riidan vuoksi.

Aineettoman omaisuuden suojaan Euroopassa perehtynyt Irene Hallikainen sanoo kuulleensa samankaltaista ihmettelyä usein.

”Syynä EU-viraston käänteiseen todistustaakkaan on se, että merkin käyttämättömyyttä ei voi todistaa. Siksi EUIPO ja tuomioistuimet vaativat näyttöä siitä, että merkkiä on nimenomaan käytetty”, Hallikainen selvittää.

Yrittäjien ja yritysten hämmennyksen tunteiden hän arvioi johtuvan siitä, että Suomessa ei ole totuttu pitämään huolta aineettomasta omaisuudesta.

”Aineetonta omaisuutta pitää huoltaa jatkuvasti kuten koneitakin rasvataan. Yksinkertaisinta on kerätä pari kertaa vuodessa talteen todisteet siitä, että tavaramerkki on ollut aktiivisessa käytössä”, sanoo Hallikainen, joka nykyisin työskentelee juristina laki- ja immateriaalioikeusyritys Berggrenillä.

Aineettoman omaisuuden huoltaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että oman tavaramerkin käyttö dokumentoidaan ottamalla talteen päivättyjä myyntikuitteja, markkinointimateriaalia, laskuja sekä kuvia ja mainoksia näkyvistä merkeistä. Esimerkiksi mediassa näkyvät kuvat ovat hyviä todisteita.

Hallikainen sanoo ymmärtävänsä sen, että yrittäjän kiireen keskellä aineettomasta omaisuudesta huolehtiminen unohtuu. Huoli ei tosin ole pelkästään pienten yrittäjien, vaan muutama viikko sitten saman todellisuuden kohtasi hampurilaisjätti McDonald’s.

Tammikuussa ympäri maailmaa julkisuuteen nousi EUIPO:n päätös. Sen mukaan McDonald’s on vaarassa menettää Euroopassa tavaramerkkinsähttps://www.hs.fi/talous/art-2000005967785.html yhtiön kenties tunnetuimman tuotteen Big Macin nimeen. Asiantuntijatkin pitävät päätöstä ”kaiken maalaisjärjen” vastaisena.

Päätöksen mukaan jopa McDonald’s oli jättänyt brändin huoltotyöt tekemättähttps://www.hs.fi/talous/art-2000005968824.html, sillä hampurilaisjätti yritti todistaa oikeuttaan Big Mac -nimeen Wikipedian avulla. Wikipediaa taas ei EU-virastossa katsottu luotettavaksi lähteeksi, koska sitä voi muokata kuka tahansa.

Myös esimerkiksi päiväämättömän mainosmateriaalin arvo todistusaineistona on lähes nolla.

”EUIPO on hyvin tiukka tulkinnoissaan, ja dokumentaatio pitää esittää hyvin tarkasti. Tämä saattaa yllättää yritykset, jotka käyttävät merkkiään päivittäin, mutta eivät kerää todistusaineistoa tästä käytöstä”, Hallikainen sanoo.

Mikä sitten sai EU-viraston kiinnostumaan pelistä, joka on lähes kaikkien suomalaisten kodeissa?

Taustalla on Mannerlan suvun oma pyrkimys huolehtia Afrikan Tähden tavaramerkistä. Lautapelin oikeuksista tarkka suku pyrki rekisteröimään myös saksankielisen Stern von Afrika -tavaramerkin kaikkialla Euroopassa, sillä Afrikan Tähteä oli pelattu myös saksankielisenä painoksena.

Afrikan Tähden perijät saivat yllättäen vastaansa aikakauslehtien jätin Sternin kustantajan, jonka mielestä Stern von Afrika loukkasi sen oikeuksia. EU-virasto katsoikin, että saksalainen kohdeyleisö saattaisi sekoittaa merkit toisiinsa ja hylkäsi perijöiden hakemuksen koko EU:ssa.

”Tällaiset väitteet saattavat merkinhakijoille tulla yllätyksenä, jos tarvittavaa taustaselvitystä muista aikaisemmista tavaramerkeistä ei ole tehty. Monet yritykset tekevätkin yleensä ennakkotutkimuksen ja vasta sitten päättävät, millaista merkkiä ja missä maissa lähtevät hakemaan”, Hallikainen neuvoo.

Suvulle tai Afrikan Tähti -pelaajille päätöksellä tuskin on kovin suurta merkitystä. Peli lienee yhä Suomen suosituin ja maailmalla nopanheitto jatkuu ainakin kymmenellä kielellä.