Uruguayn maaseudulla intoillaan jo UPM:n jättitehtaasta, josta ei vielä ole edes päätetty – edessä voi olla pettymys, jos yhtiö vetäytyisi miljardihankkeesta

PASO DE LOS TOROS / CENTENARIO. Keskiuruguaylaista soratietä reunustavat koiranputket, ja aidan takana tallustelee lehmiä. Linnut visertävät, taustalla kiemurtelee Río Negro -joki.

Jos metsäyhtiö UPM:n suunnitelma toteutuu, uinuva maalaismaisema muuttuu muutamassa vuodessa maailman suurimmaksi sellutehtaaksi.

Noin kahden miljardin euron tehdas olisi kallein suomalaisyhtiön ulkomaille tekemä investointi. Myös noin 3,5 miljoonan asukkaan Uruguayssa se olisi suurin yksityinen investointi.

Kohdekaupungissa Paso de los Torosissa hanke vaikuttaa herättävän pääosin innostusta.

Vaikka UPM vasta selvittää tehtaan rakentamista, moni paikallinen pitää sitä jo varmana. Tehtaasta puhutaan preesensissä konditionaalin sijaan. Kaupunkilaisten mukaan myös asuntojen vuokrat ja maan hinta ovat nousseet.

”Ihmiset valmistautuvat tehtaaseen, ja heillä on paljon odotuksia. Tehdas on tervetullut”, kertoo it-tarvike­kauppias Williams Vianahttps://www.hs.fi/haku/?query=williams+viana, 33.

”Alueella ei ole muuta teollisuutta. Tiedän, että tehtaan rakennus­vaiheen tuoma kukoistus on väliaikaista. Mutta se tekee hyvää liikkeelleni ja kaupungille.”

Paso de los Torosissa on noin 13 000 asukasta. Kadut ovat hiljaisia, siellä täällä huristelee yksittäisiä skoottereita.

Kahden miljoonan sellutonnin tehdas rakennettaisiin muutaman kilometrin päähän Centenarion kylään. UPM:n mukaan se toisi koko tuotantoketjuun 8 000 pysyvää työpaikkaa.

”Taloudellisesti tehdas on edistys. Uruguay kasvaa maana. Edistyksellä on kuitenkin hintansa”, sanoo centenariolainen taksiyrittäjä Jorge Britoshttps://www.hs.fi/haku/?query=jorge+britos, 63.

Hän uskoo esimerkiksi huumeidenkäytön lisääntyvän, kun alueelle muuttaisi rakennusvaiheessa tuhansia ihmisiä.

Uruguayssa on ennestään kaksi suomalaistaustaista sellutehdasta.

UPM:n nykyinen tehdas on toiminut läntisessä Fray Bentosissa vuodesta 2007. Lisäksi suomalais-ruotsalaisella Stora Ensolla ja chileläisellä Araucolla on tehdas lounaisessa Conchillasissa.

UPM:n uutta tehdasta varten Uruguayn täytyy esimerkiksi kunnostaa ratayhteys sellukuljetuksille, ruopata Montevideon satamaa ja kunnostaa tieverkostoa. Junaradan kunnostus maksaa satoja miljoonia euroja.

Junaradan kunnostus alkaa lähiviikkoina, kerrotaan Uruguayn suunnittelu- ja budjettivirastosta.

UPM:n mukaan käynnissä on hankkeen toinen valmisteluvaihe, mutta Uruguayn presidentti Tabaré Vázquezhttps://www.hs.fi/haku/?query=tabare+vazquez puhui joulukuussa jo kolmannesta. Vázquez on paikoin muutenkin viitannut tehtaaseen ikään kuin päätös siitä olisi jo varma.

Suunnittelu- ja budjettiviraston johtaja Álvaro Garcíahttps://www.hs.fi/haku/?query=alvaro+garcia uskoo presidentin tarkoittaneen, että kyse on toisen vaiheen kolmannesta osasta. Siinä esimerkiksi tarkastellaan infrahankkeiden etenemistä ja haetaan tehtaalle lupia.

”Hallitukselle on hyvin selvää, että hanke ei ole varma. Olemme asettaneet yhtiön päätöksen määräajan helmikuuhun 2020 ja olleet siitä läpinäkyviä”, García sanoo HS:lle Skypen välityksellä.

Uruguayn infrakustannuksiksi on arvioitu noin miljardi dollaria eli 880 miljoonaa euroa.

Niiden määrä ja tehtaan saamat veroedut harmittavat tuhansia uruguaylaisia. Hanketta vastaan on noussut UPM2 No –kansanliike, joka pitää solmittua investointisopimusta epäreiluna Uruguaylle. HS kertoi kansanliikkeestä joulukuussahttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005948687.html.

Sellutehtaiden laajempi kritiikki on Uruguayssa uutta. UPM:n Fray Bentosin tehdasta vastustettiin aikoinaan rajusti, mutta lähinnä naapurimaassa Argentiinassa.

UPM:n teettämien mielipidemittausten mukaan tehtaan kohdealueella sitä kannattaa yli kolme neljäsosaa asukkaista.

UPM:n Uruguayn-kehitysprojektin johtaja Petri Hakanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+hakanen arvioi, että paikallisten asukkaiden varmuus voi johtua yhtiön tiedotuskäytännöistä.

”Hankkeen vaiheet on kommunikoitu hyvin avoimesti. Ihmiset tekevät johtopäätöksiä siitä, että tapahtuu paljon ja valmistelu etenee”, Hakanen sanoi puhelimitse Montevideosta joulukuussa.

Hankkeesta liikkuu silti paljon epäilyksiä, huhuja ja tulkintoja. Pääkaupunki Montevideossa vastustajat arvostelevat Uruguayn hallitusta esimerkiksi ”salailusta”.

Moni uskoo, että Uruguay menettää investointeineen enemmän rahaa kuin lopulta saa. Jotkut ovat syyttäneet suomalaisyhtiötä jopa kolonialismista.

Hanketta hallituksessa koordinoiva Álvaro García kiistää salailu- ja kolonialismiväitteet. Hänen mukaansa liikkeellä on paljon virheellistä tietoa.

”Hallituksemme politiikka on vahvan läpinäkyvää. Tiedotustilaisuuksia on ollut paljon. Emme kuitenkaan voi lähteä vastaamaan joka ikiseen tietoon, mitä puhutaan.”

Uruguay kiinnostui tehtaasta, koska se vauras­tuttaisi maan vähiten kehittyneitä keski- ja koillisosia, García perustelee. Junarata puolestaan hyödyttäisi myös maa- ja karjataloutta.

”Vaikka tehdas toimisi matalimmalla kapasiteetillaan, se olisi silloinkin Uruguaylle kannattava”, García sanoo.

”Missään tapauksessa kyse ei ole kolonialismista. Uruguay on maailman johtavia demokratioita. Hallituksen suvereeni päätös koskee yritystä, joka on toiminut maassamme lähes 30 vuotta ja tuntee sen hyvin.”

UPM:n tytäryhtiö Forestal Oriental on viljellyt Uruguayssa eukalyptusta vuodesta 1990.

Uusi tehdas ottaisi vetensä Negro-joesta. Virtaama on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Uruguay-joessa Fray Bentosin tehtaan kupeessa.

Jotkut uruguaylaiset pelkäävät, että joki rasittuu. Toiset epäilevät tehtaan saastuttavan, koska UPM maksaisi valtiolle ympäristöhaittamaksua.

UPM:n Hakasen mukaan maksu ei viittaa konkreettisiin haittoihin vaan on Uruguayssa yleinen käytäntö. Joen virtaushistoria puolestaan on analysoitu tarkkaan, hän kertoo.

”Río Negron virtaus on normaalien vaihtelujen sisällä ja riittää hyvin. Suomessa on sellutehtaita paljon pienempien virtausten äärellä”, Hakanen sanoo.

”Sellutehtaiden ympäristövaikutukset tunnetaan tarkasti Suomessa ja Uruguayssa. Tehdas rakennetaan parhaiden ympäristönormien mukaan.”